Lausuntoja

Rikosuhripäivystyksen ja Mielenterveysseuran lausunto rikoksen uhrin tiedonsaannin edistämisestä

Oikeusministeriölle
OM 8/012/2015

29.8.2016

Rikosuhripäivystys (RIKU) ja Suomen Mielenterveysseura kiittävät mahdollisuudesta lausua rikoksen uhrin tiedonsaannin edistämistä valmistelleen työryhmän ehdotuksesta. Koska RIKUn on ollut mukana työryhmän työskentelyssä, painotamme lausunnossamme jatkokehittämistarpeita.

Pidämme työryhmän laatimia ehdotuksia tärkeinä edistysaskeleina rikoksen uhrin aseman ja oikeusturvan kehittämisessä. Kuten julkaisun tutkimustietoa käsittelevästä osuudesta käy ilmi, on uhreille tiedottamisessa sekä tiedonkulussa paljon parannettavaa. Riittävän tiedon lisäksi on tärkeää huomioida se, millä tavalla uhri pystyy ottamaan vastaan tietoa rikostapahtuman jälkeen. Tämä korostaa tukipalveluiden merkitystä tahona, josta uhri voi saada asiantuntevaa, oikea-aikaista tietoa henkilökohtaisesti ja ymmärrettävällä tavalla.

Työryhmän työ on keskittynyt säädöksiin vahvistettuihin uhrin tiedonsaantioikeuksiin ja viranomaisten velvoitteisiin. Painopisteenä on ollut poliisin ja oikeushallinnon viranomaisten viestintä rikoksen uhreille. Siltä osin tehdyt ehdotukset ovat ehdottoman tärkeitä ja toivomme, että niiden toteuttamisessa edetään nopeasti.

Haluamme kiittää oikeusministeriötä nopeasti valmistellusta Tietoa rikoksen uhrin oikeuksista -esitteestä ja toivomme, että ministeriö julkaisee esitteen mahdollisimman monella eri kielellä. Myös Jos joudut rikoksen uhriksi -esitteen kielivalikoimaa olisi tarpeen laajentaa.

Tukipalveluihin ohjaaminen

Työryhmän kolmas ehdotus koskee tukipalveluihin ohjaamisen tehostamista. Siinä todetaan, että ”Tukipalveluihin ohjaamisessa tulisi kiinnittää erityistä huomiota poliisin ja muiden uhreja kohtaavien viranomaisten koulutuksessa.” Lisäksi korostetaan paikallista sidosryhmäyhteistyötä, mikä onkin käytännön työssä osoittanut olennaisen tärkeäksi, jotta tieto saatavilla olevista palveluista kulkee.

Rikosuhripäivystys ja Mielenterveysseura haluavat jatkokehittämisen kannalta kiinnittää erityistä huomiota myös muiden kuin poliisin ja oikeushallinnon viranomaisten velvollisuuksiin ohjata uhreja tukipalveluihin, koska tätä puolta ei raportissa ole tarkemmin käsitelty.

Vaikka komission ohjekirja ei ole oikeudellisesti sitova dokumentti, antaa se kuitenkin merkittäviä suosituksia direktiivin artiklojen tulkinnasta ja sisältöä niihin kohtiin, jotka on ilmaistu yleisellä tasolla. Esimerkiksi direktiivin 8 artiklan 2-kohdassa viitataan muihin viranomaisiin: ”Jäsenvaltioiden on helpotettava uhrin ohjaamista uhrien tukipalveluihin rikosilmoituksen vastaanottaneen toimivaltaisen viranomaisen tai muiden asiaankuuluvien yksiköiden toimesta.” Komission ohjekirjassa listataan ”muina asiaankuuluvina yksiköinä” julkiset toimijat kuten sairaalat, koulut, suurlähetystöt, konsulaatit sekä sosiaali- tai työvoimapalvelut.

Pidämme tärkeänä, että koulutuksissa ja viranomaisten ohjeistuksissa nostetaan esille myös muiden rikoksen uhreja kohtaavien viranomaisten tehtävät ja velvollisuudet rikoksen uhreja kohtaan. Jokaisen viranomaisen tulisi oman tehtäväalueensa puitteissa huomioida rikoksen uhrin erityinen tilanne sekä vähintäänkin ymmärtää ohjata uhri tukipalveluihin silloinkin, kun uhriasiat eivät suoraan kuulu viranomaisen omaan toimialueeseen. Tiedetään, että rikoksen uhrin kohdalla terveysviranomainen on se viranomaistaho, jonka hän useimmiten ensimmäiseksi kohtaa. Kuitenkin rikoksen uhreja ohjautuu tukipalveluihin terveydenhuollosta vain vähän.

RIKU on omalta osaltaan pyrkinyt lisäämään Suomen ulkomaan edustustojen tietoisuutta mahdollisuuksistamme palvella myös ulkomailla rikoksen uhreiksi joutuneita Suomeen palaavia henkilöitä. Ulkoministeriön välityksellä on toimitettu tietoa RIKUsta ja palveluohjaukseen liittyvät ohjeet kaikkiin ulkomaan edustustoihin.

Paikallisesti ja alueellisesti teemme säännöllistä yhteistyötä useiden eri viranomaistahojen kanssa. Eri viranomaisten kiinnostus ja halukkuus osallistua uhriasioita koskevaan yhteistyöhön vaihtelee kuitenkin paljon eri alueilla, minkä vuoksi olisi tärkeää saada selkeää viranomaisohjeistusta.

Leena-Kaisa Åberg
toiminnanjohtaja
Rikosuhripäivystys

Sari Aalto-Matturi
toiminnanjohtaja
Suomen Mielenterveysseura

Takaisin