Lomakkeita

Lähestymiskiellon hakulomake ja yhteystietolomake
Oikeusapuhakemuslomake
Sähköinen rikosilmoitus
Korvaushakemus rikosvahingosta Valtiokonttorille

Sanastoa

Asianomistaja on rikoksen uhri eli henkilö tai taho, johon rikos kohdistuu.

Asianomistajarikos on yleensä sellainen lievempi rikos, josta virallinen syyttäjä ei voi nostaa syytettä, ellei asianomistaja eli uhri ole sitä pyytänyt tai jollei yleinen etu vaadi syytteen nostamista. Useimmat rikokset ovat virallisen syytteen alaisia rikoksia, jolloin syyttäjä saa nostaa syytteen rikoksen uhrin tahdosta riippumatta.

Avustaja on oikeusavustaja, joka on asianajaja tai muu lakimies, joka huolehtii päämiehensä oikeusturvan toteutumisesta ja voi avustaa asiakastaan (=päämies) oikeudenkäynnissä. Oikeusavustajina voivat toimia valtion oikeusaputoimistojen, yksityisten asianajotoimistojen tai lakitoimistojen luvan saaneet riittävän kokemuksen omaavat lakimiehet.

Ehdollinen vankeus on rangaistus, jolloin tuomittua ei suljeta vankilaan, vaan hän voi suorittaa rangaistuksensa vapaudessa. Ehdollista vankeutta voidaan tuomita, jos rikoksen tekijälle on tuomittu yhdestä tai useammasta rikoksesta enintään kaksi vuotta vankeutta. Tuomioistuin määrää koetusajan. Jos sillä ajalla tuomitaan uudelleen vankeutta, myös aikaisempi ehdollinen vankeus voidaan muuttaa vankilassa suoritettavaksi.

Ehdoton vankeus on tuomioistuimen määräämä rangaistus, joka suoritetaan vankeudessa. Ehdoton vankeus voidaan muuttaa tietyissä tilanteissa myös yhdyskuntapalvelukseksi.

Esitutkinta suoritetaan rikosasiassa ja sen tekee useimmiten poliisi. Toisinaan myös syyttäjä osallistuu esitutkintaan. Tutkinnassa selvitetään tapahtunut ja sen osapuolet ja rikoksesta aiheutuneet vahingot. Rikosprosessi.

Esitutkintapöytäkirja on esitutkinnassa kertyneestä aineistosta laadittu pöytäkirja.

Haaste on kutsu oikeudenkäyntiin tai kehotus vastata haastehakemukseen.

Haastehakemus on asiakirja, jolla oikeudenkäynti käynnistetään. Haastehakemuksessa ilmoitetaan muun muassa vaatimukset ja niiden perusteet sekä kehen vaatimukset kohdistetaan.

Haastemies on käräjäoikeuden palveluksessa toimiva virkamies, joka tarvittaessa toimittaa haasteen vastaanottajalle.

Hovioikeus on muutoksenhakutuomioistuin, johon voidaan valittaa käräjäoikeuden ratkaisuista. Hovioikeuden tuomiosta voidaan valittaa edelleen korkeimpaan oikeuteen, mikäli korkein oikeus antaa valitusluvan. Rikosprosessi.

Hätävarjelu on voimatoimien käyttämistä toista ihmistä vastaan itseään suojellakseen silloin kun se katsotaan välttämättömäksi. Mikäli hätävarjelua ei katsota liioitelluksi, hätävarjeluna tehdystä vahingosta ei välttämättä tuomita rangaistukseen.

Kantaja on oikeudenkäynnin vireille panija.

Kirjallinen menettely on vaihtoehto rikosasian oikeuskäsittelyn suulliselle käsittelylle lievemmissä rikoksissa. Asia ratkaistaan tuomioistuimen kansliassa, ilman osapuolten läsnäoloa. Se edellyttää, että rikoksen tekijä on täysi-ikäinen ja hän on esitutkinnassa tunnustanut teon ja molemmat osapuolet antavat suostumuksensa menettelyyn.

Korkein oikeus on korkein oikeusaste, johon rikosasian osapuolet voivat valittaa, jos korkein oikeus antaa valitusluvan. Korkein oikeus on niin sanottu ennakkopäätöstuomioistuin. Korkeimman oikeuden tuomiosta ei voi valittaa. Rikosprosessi.

Korvausvaatimus voidaan esittää rikoksen tekijälle rikosvahingosta. Tavallisia vahingonkorvausvaatimuksia ovat esimerkiksi varastetun, kadotetun tai särjetyn omaisuuden korvaaminen, fyysinen kipu ja särky, henkinen kärsimys sekä ansionmenetyksestä aiheutuneet kulut.


Kuulustelu
on tavallisimmin poliisilaitoksella järjestettävä tilaisuus, jossa kuullaan erikseen rikoksen osapuolia tai todistajia rikosasian ja siitä koituneiden vahinkojen selvittämiseksi.

Kuulustelupöytäkirja on dokumentti, joka tehdään kuulustelusta ja jonka allekirjoittaa kuulusteltava, kuulustelija ja kuulustelutodistaja.

Käräjäoikeuden puheenjohtaja
on lainoppinut käräjäoikeuden tuomari.

Käräjäoikeus (KO) on alimman oikeusasteen tuomioistuin, jossa käsitellään rikos-, riita- ja hakemusasioita.  Rikosprosessi.

Lainvoimaisuus tarkoittaa pysyvää ja lopullista tuomiota, josta ei enää voi valittaa.                              

Lautamies on tavallinen kansalainen, joka toimii maallikkotuomarina käräjäoikeudessa. Hänellä on sama valta kuin ammattituomarilla tuomiota päätettäessä. Lautamiehiä käytetään pääasiassa vakavammissa rikosasioissa.

Lähestymiskielto voidaan määrätä tuomioistuimessa, jos henkilö kokee itsensä toisen uhkaamaksi tai häiritsemäksi. Lähestymiskieltoon määrätty ei saa millään tavoin ottaa yhteyttä kiellolla suojattuun henkilöön.

Mielentilatutkimus on syytetylle tehtävä psykiatrinen tutkimus, jonka perusteella harkitaan, onko hän voinut ymmärtää tekonsa seurauksen, eli onko hän kokonaan tai osittain syyntakeinen. Tutkimus suoritetaan psykiatrisessa sairaalassa ja oikeudenkäynti keskeytetään tutkimuksen ajaksi.


Oikeudenkäyntiavustaja on oikeusavustaja, joka on asianajaja tai muu lakimies, joka huolehtii päämiehensä oikeusturvan toteutumisesta ja voi avustaa asiakastaan (=päämies) oikeudenkäynnissä. Oikeusavustajina voivat toimia valtion oikeusaputoimistojen, yksityisten asianajotoimistojen tai lakitoimistojen luvan saaneet riittävän kokemuksen omaavat lakimiehet.

Oikeusapu on oikeudellista neuvontaa ja avustamista tuomioistuimessa valtion virkamiehen toimesta. Oikeusavun saamiseen vaikuttavat henkilön tulot ja varallisuus. Mikäli henkilöllä on oikeusturvavakuutus, oikeusavustajan kuluja katetaan ensisijaisesti sitä kautta.

Oikeusturvavakuutus
on vapaaehtoinen vakuutus, joka voidaan usein liittää koti- tai maatilavakuutukseen. Oikeusturvavakuutuksen kautta rikoksen uhri voi kustantaa rikosasiassa oikeusavustajan käyttämisestä aiheutuneet kulut tietyin edellytyksin.

Piilorikos on rikos, joka ei tule poliisin tai muiden viranomaisten tietoon.

Puolustaja on rikoksesta epäillyn oikeusavustaja.

Pääkäsittely on tuomioistuimessa toimitettava istunto, jossa asia käsitellään suullisesti.

Rangaistusmääräysmenettely tarkoittaa sakkoa, jonka poliisi antaa rikkomuksesta ja jonka syyttäjä vahvistaa.

Rikoksen vanhentumisaika on aika, johon mennessä rikoksen tapahtumisesta voidaan määrätä rikosoikeudellisia seuraamuksia. Erilaisilla rikoksilla on erilaiset vanhentumisajat kahdesta (2) vuodesta kahteenkymmeneen (20) vuoteen. Vanhentumisaika on sitä pidempi, mitä vakavammasta rikoksesta on kyse. Esimerkiksi lievää vakavampi pahoinpitely vanhenee viidessä (5) ja törkeä pahoinpitely kahdessakymmenessä (20) vuodessa. Sellaiset rikokset, joissa rangaistus voi olla elinkautinen vankeustuomio, eivät vanhene koskaan.  Vanhentumisaika lähtee kulumaan siitä, kun rikos on tapahtunut tai siitä on saatu tieto. Syyttäjän on ehdittävä nostaa syyte vanhentumisajan puitteissa. Sitä ennen poliisin on ehdittävä tutkia rikos.

Rikosilmoitus on ilmoitus, jonka rikoksen uhri tai joku muu tekee poliisille tietoonsa tulleesta rikoksesta.

Rikoslaki (RL) on laki, jossa Suomessa rikokseksi määriteltävät teot on lueteltu tunnuspiirteineen.

Rikosprosessi on ketju, johon kuuluu esitutkinta, syyteharkinta, oikeudenkäynti ja rangaistuksen täytäntöönpano. Rikosprosessi lähtee liikkeelle rikosilmoituksesta.

Rikosoikeudellinen vastuu tarkoittaa, että henkilö voidaan tuomita rikoksesta ja hän voi saada rangaistuksen. Esimerkiksi alle 15-vuotiasta rikoksen tekijää ei voida tuomita rikoksesta rangaistukseen, mutta hän on velvollinen korvaamaan teolla aiheuttamansa vahingot.

ROL on lyhenne joka tarkoittaa lakia oikeudenkäynnistä rikosasioissa.

Seksuaalirikos on rikoslain 20 luvun mukainen rikos, esimerkiksi raiskaus tai seksuaalinen hyväksikäyttö.

Sovittelu on vaihtoehtoinen tai rinnakkainen tapa käsitellä rikosasiaa. Sovittelussa rikosasian osapuolet kohtaavat toisensa ja tapahtunut rikos seurauksineen käsitellään sovittelijoiden johdolla. Neuvottelun tavoitteena on saada molempia osapuolia tyydyttävä sopimus. Monissa tapauksissa sovittelun seurauksena voidaan välttää tuomioistuinkäsittely kokonaan. Sovitteluun osallistuminen on maksutonta ja vapaaehtoista. linkki ohjeet palkkiin: sovittelua harkitsevalle

Suljetuin ovin pidettävä oikeudenkäynti tarkoittaa, että vastoin normaalia käytäntöä tuomioistuinkäsittely ei ole julkinen.

Suppea esitutkinta voidaan toimittaa poliisin toimesta yksikertaisissa ja selvissä tapauksissa, joista laissa ei ole säädetty rangaistukseksi yli kuutta kuukautta vankeutta.

Suullinen menettely on tavallisin väkivaltarikosten käsittelytapa oikeudessa, joissa osapuolia kuullaan henkilökohtaisesti.

Syyntakeeton henkilö on kyvytön ymmärtämään syy-seuraussuhteita ja tekojen seurauksia. Syyntakeettomuuden perusteella voidaan jättää rikoksen tekijä rankaisematta tai alentaa rangaistusta. Tuomioistuin päättää syyntakeettomuudesta. Yleensä päätöksen edellytyksenä on mielentilatutkimuksen tekeminen syytetylle.

Syyntakeinen on 15 vuotta täyttänyt henkilö, joka ymmärtää tekonsa merkityksen ja sen seuraukset ja siten häntä voidaan rangaista tehdystä rikoksesta. Mikäli hän on alle 15-vuotias tai muutoin kykenemätön ymmärtämään tekonsa merkitystä ja seurauksia, hän on syyntakeeton, jolloin häntä ei voida rangaista tehdystä rikoksesta. Jos hänet todetaan osittain syyntakeettomaksi, rangaistus voi olla lievempi kuin muutoin.

Syyteharkinta on syyttäjän arviointi rikoksesta epäillystä henkilöstä ja onko rikos tehty ja onko siitä syyttämiseksi riittävästi näyttöä eli todisteita. Syyte on nostettava, kun on olemassa todennäköisiä syitä rikoksesta epäillyn syyllisyyden tueksi. Syyteharkinnan suorittaa syyttäjä, joka on valtion viranomainen. Rikosprosessi.

Syytetty on yli 15-vuotias henkilö, joka puolustautuu oikeudessa rikosoikeudellisia vaatimuksia vastaan. Tavallisesti syytetystä käytetään nimitystä vastaaja.

Syyttäjä (SJÄ) on valtion viranomainen, jonka tehtävänä on huolehtia siitä, että rikoksesta seuraa lain tarkoittama seuraamus. Hän toimittaa tarvittaessa haastehakemuksen käräjäoikeudelle, jonka myötä hän tulee syyttämään rikoksesta epäiltyä oikeudessa.

Syyttämättäjättämispäätös on syyttäjän perusteltu päätös jättää rikosasiassa syyte nostamatta. Tällaisia perusteita ovat esimerkiksi, jos näyttöä ei ole riittävästi tai rikos on vähäinen tai se on esimerkiksi lain mukaan vanhentunut. Tällöin rikosasian käsittely päättyy, mikäli rikoksen uhri ei käytä niin sanottua toissijaista syyteoikeuttaan, jolloin hän voi itse nostaa syytteen rikokseen epäiltyä vastaan.

Todistaja on henkilö, jota voidaan kuulla esitutkinnassa ja oikeudenkäynnissä. Todistajalla on velvoite kertoa totuuden mukaisesti kaikki, mitä hän tapahtuneesta tietää. Myös rikoksen uhria voidaan kuulla todistelutarkoituksessa.

linkki om:n opas todistajalle


Toissijainen syyteoikeus on rikoksen uhrilla, mikä tarkoittaa, että hän voi saattaa asian itse käräjäoikeuden käsiteltäväksi, jos syyttäjä on tehnyt syyttämättäjättämispäätöksen. Tällöin uhrille syntyy myös isompi kustannusriski. Mikäli hän häviää jutun, hänen maksettavakseen voi koitua paitsi omat myös vastapuolen oikeusavustajan kulut. Ennen oman syyteoikeuden käyttämistä kannattaa konsultoida lainoppinutta asiantuntijaa.

Tukihenkilö on rikoksen uhrin tukihenkilö, joka auttaa ja tukee häntä läpi koko rikosprosessin.

linkki palvelut palkkiin, jossa kerrotaan RIKUn tukihenkilöistä enemmän

Tuomiolauselma on oikeuden päätös, jossa näkyy tiedot asianosaisista, todistajista ja asiantuntijoista, tuomitut ja vahingonkorvaukseen oikeutetut sekä summat ja tuomiot.

Tuottamuksellinen teko on tehty huolimattomuudesta tai varomattomuudesta. Tällöin rikoksen tekijä ei ole noudattanut tekoa tehdessään riittävää huolellisuutta, jolloin vahinko on päässyt tapahtumaan. Tällaisestakin teosta voidaan tuomita rangaistukseen.

Turvakielto tarkoittaa, että väestötietojärjestelmästä ei voida antaa turvakieltoon määrätyn kotikunta- ja osoitetietoja kuin tietyille viranomaisille. Uhatuksi itsensä kokeva henkilö voi pyytää itselleen turvakiellon määräämistä maistraatista.

linkki ohjeet palkkiin, jossa kerrotaan turvakiellosta

Tutkija on tavallisimmin poliisi, joka tutkii rikosasiaa.

Tutkinnanjohtaja on henkilö, jonka valvonnan ja johdon alaisena tutkijat toimivat selvittäessään rikosta. Hän on yleensä pidättämiseen oikeutettu virkamies, useimmiten komisariotasoinen poliisi.

Vaatimuskirjelmä on asiakirja, jossa esimerkiksi rikoksen uhri ilmoittaa rikoksesta aiheutuneet vahingonkorvausvaatimuksensa käräjäoikeudelle.

Vahingonkorvaus
on rahasumma tai muu sovittu hyvitys, jonka rikoksen tekijä antaa teon kohteeksi joutuneelle tälle aiheutuneen haitan kattamiseksi. Jos tahallisesti tai tuottamuksellisesti aiheuttaa toiselle vahingon, on pääsääntöisesti velvollinen korvaamaan aiheuttamansa vahingon. linkki ohjeet palkkiin, jossa kerrotaan vahingonkorvauksista

Vastaaja on syytetty silloin, kun syyttäjä on päättänyt nostaa syytteen. Syytettyä kutsutaan oikeudessa vastaajaksi.

Virallisen syytteen alainen rikos on sellainen rikos, jota poliisi voi tutkia ja syyttäjä syyttää, vaikka asianomistaja ei vaadikaan siitä rangaistusta. Useimmat rikokset ovat virallisen syytteen alaisia rikoksia. Jotkut lievemmät rikokset ovat asianomistajarikoksia, jotka poliisi voi ottaa tutkittavakseen vain siinä tapauksessa, että asianomistaja on ilmoittanut poliisille tai syyttäjälle vaativansa rikokseen syyllistyneelle rangaistusta. Jos asianomistaja peruuttaa rangaistusvaatimuksensa kesken esitutkinnan, poliisi keskeyttää tutkinnan. Syyttäjällä on oikeus nostaa syyte yleisen edun nimissä myös tietyistä asianomistajarikoksista – esimerkiksi perheväkivallasta – silloinkin, kun asianomistaja ei vaadi rikokseen syyllistyneelle rangaistusta.

Yleinen etu
tarkoittaa koko yhteiskunnan etua.

Yksityinen etu tarkoittaa yksittäisen henkilön etua.