Naiset kokevat selvästi enemmän työväkivaltaa

Työpaikkavalta on työpaikan sisäistä tai työpaikan ulkopuolelta tulevaa uhkaa ja sitä voi esiintyä alalla kuin alalla. Työpaikkaväkivallalla tarkoitetaan loukkaamista sanallisesti, uhkailua tai pahoinpitelyä työhön liittyvissä oloissa silloin, kun se vaarantaa turvallisuuden, hyvinvoinnin tai terveyden.

Työturvallisuuskeskuksen vuonna 2010 julkistaman Työväkivallan riskiammatit -tutkimusraportin mukaan terveyden- ja sairaanhoitotyössä toimivista haastatelluista jopa 18,3 prosenttia oli joutunut työpaikkaväkivallan kohteeksi. Muissa ammateissa osuus oli tuolloin neljä prosenttia.

Työväkivallan riskitoimialoja ovat poliisi, vartiointi, liikennöinti, hotelli- ja ravintola-ala, terveydenhuolto, sosiaaliala, kasvatus- ja opetusala ja kaupan ala.

Väkivallan riski työpaikoilla kasvaa silloin, kun työskennellään yksin tai kohteessa, jonka henkilöstömäärä on pieni. Riskiä lisää myös työskentely öisin tai aikaisin aamulla sekä se, että joutuu kohtaamaan työaikana päihtyneitä tai psyykkisesti tasapainottomia henkilöitä.

Työväkivalta jaetaan kolmeen osaan: fyysiseen väkivaltaan, väkivallalla uhkailuun ja kiusaamiseen sekä ahdisteluun.

Sairaanhoitajat riskiryhmässä

Oulun yliopistollisen sairaalan yhteispäivystyksessä vs. osastonhoitajana työskentelevä Marika Kivirinta sanoo, että vaikka väkivallan uhkailun kohteeksi ei saisi joutua kukaan, niin se on arkipäivää erityisesti terveydenhoitoalalla.
– Hoitajat ja muut hoitoalalla työskentelevät joutuvat kohtaamaan väkivallan uhkaa jatkuvasti muun muassa kehitysvammapuolella, psykiatrialla, päivystyksessä ja vuodeosastoilla. Väkivallan uhka jää yleensä onneksi sanalliseksi uhkailuksi, mutta kehitysvammapuolella ja muistisairaiden parissa työskentelevät saattavat joutua myös fyysisen väkivallan kohteeksi. Näissä tilanteissa esimerkiksi hoitotilannetta ymmärtämätön potilas pyrkii puremaan, raapimaan tai potkimaan hoitavaa henkilöä, hän kuvailee.

Kivirinta jatkaa, että esimerkiksi päivystyksessä työskenteleminen on asenne- ja ammatinvalintakysymys.
–Täällä näkee paljon erilaisia asiakkaita. Uhkaava tilanne syntyy yleensä asiakkaan ja hoitotyöntekijän keskinäisessä vuorovaikutuksessa. Uhkaavien tilanteiden taustalla on usein sekavat ja/tai päihtyneet asiakkaat, jotka eivät ole tyytyväisiä saamaansa hoitoon. Epäasiallista käytöstä eivät toteuta vain päihdeasiakkaat, vaan sanallista uhkailua ja haukkumista voi saada niskaansa myös esimerkiksi potilaiden omaisilta. Meillä on tapana aina sanallisesti rauhoitella tilannetta ja tiukan paikan tullen meillä on mahdollisuus ohjata epäasiallisesti käyttäytyvä henkilö myös ulos rakennuksesta. Vaikka joudumme kohtaamaan väkivallan uhkaa, meidän ei tarvitse silti hyväksyä sitä, hän tiivistää.

Ennakoinnin merkitys

Oulun yliopistollisen sairaalan yhteispäivystyksessä vs. osastonhoitajana työskentelevä Marika Kivirinta ja PPSHP:n työsuojeluvaltuutettu Petra Neitola.Työterveyslaitoksen mukaan Suomessa joutuu uhkailun tai fyysisen väkivallan kohteeksi vähintään 110 000 työntekijää vuoden aikana. Uhkaavien tilanteiden kohtaaminen eri aloilla on nykyään yleistä, minkä vuoksi työpaikoilla tulee olla laadittuna työturvallisuuslain mukaiset suunnitelmat ja toimenpiteet. Sairaanhoitopiirin työsuojelutoiminnassa noudatetaan kunnallisen alan työsuojelu- ja työympäristösopimusta, lakia työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa sekä sairaanhoitopiirin edustuksellista yhteistoimintaohjetta.

Työväkivallan ennaltaehkäisy ja vähentäminen on ensisijaisesti organisaatioiden omaa työtä, ja se on osa työpaikan turvallisuuskulttuuria ja turvallisuusjohtamista. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin työsuojeluvaltuutettu Petra Neitola kertoo, että päihdeasiakkaat asettavat hoitotyön toteuttamiselle haasteita.
– Alkoholi ja huumeet ovat suuri syy väkivaltaiselle ja uhkaavalle käytökselle. Päihtymystilan arviointi ei aina ole helppoa, etenkään jos hoitohenkilökunta ei tiedä, mitä aineita kyseinen henkilö on käyttänyt. Tärkeintä ennalta-arvaamattomissa tilanteissa on aina ennakointi. Olemme pyrkineet yhdessä hoitohenkilökunnan
kanssa suunnittelemaan ja järjestämään eri osastoilla ja poliklinikoilla ympäristön mahdollisimman turvalliseksi. Työympäristön turvallisuuden suunnittelemiseen kuuluu muun muassa henkilökunnan koulutus mahdollisiin väkivaltatilanteisiin, tilajärjestelyt, hälytys- ja valvontalaitteiden läheisyys ja toimivuus, sekä poistumisteiden mahdollisuus. Meillä on Oulun yliopistollisessa sairaalassa käytössä henkilökunnan sisäinen intranet, missä on esillä kaikki työsuojelua koskevat tiedot kaikkien nähtävillä, hän Neitola kertoo.

Työväkivalta eri aloilla

Maija Lyly-Yrjänäisen tekemän työ- ja elinkeinoministeriön Työolobarometrin (TEM raportteja 3/2016) mukaan vuonna 2013 väkivaltaa tai sen uhkaa koki pari kertaa kuukaudessa tai useammin neljä prosenttia naisista ja prosentti miehistä. Kiusaamisen tai väkivallan kokemukset olivat yleisimpiä monissa naisvaltaisissa ammateissa, kuten hoivapalvelun ja terveydenhuollon työntekijöille, sairaanhoitajille, sosiaali- ja kulttuurialan asiantuntijoille, opettajille sekä palvelu- ja myyntityöntekijöille.

Miesvaltaisista ammateista kokemukset olivat enemmän tuttuja suojelu- ja vartiointityöntekijöille.

Työturvallisuuskeskuksen Työväkivallan riskiammatit -julkaisun mukaan työväkivallalle on tyypillistä, että se kasautuu tiettyihin ammatteihin, ja väkivallan riskiammatit ovat pysyneet hyvin samantyyppisinä. Uutena ryhmänä työväkivallan riskiammattien joukkoon ovat nousseet palomiehet.

Naisten ja miesten väliset erot työssä koetun väkivallan suhteen ovat edelleen selkeät. Naiset (5,6 %) kokevat kaksi kertaa enemmän väkivaltaa työssään kuin miehet (2,5 %). Naisten keskimääräisesti miehiä yleisemmän työväkivallan taustalla on se, että väkivaltaa esiintyy aloilla, joilla työskentelee lukumääräisesti paljon naisia. Vaikka naiset kokevat laaja-alaisemmin työväkivallan uhkaa, riskiammattien sisällä sosiaalialalla kuitenkin miehet kokevat naisia useammin työväkivaltaa, koska heille kasautuu sosiaali- ja terveydenhuollon aloilla enemmän kontrollitehtäviä.

Ohjeita uhkan ja vaaran mahdollisuuteen työpaikalla

  • Kiinnitä huomio pukeutumiseesi, kuten kyniin rintataskuissa.
  • Poista kaulasta huivi ja korut, sido pitkät hiukset kiinni.
  • Tukevat kengät jalassa takaavat sujuvan liikkumisen.
  • Testaa, että hälytyslaitteet ovat kunnossa ja puhelin valmiina tutussa paikassa.
  • Pidä kulkutie auki ulko-ovelle äläkä eristäydy kaksin väkivaltaiseksi arvioidun henkilön kanssa.
  • Havainnoi ja tarkkaile vastapuolen ruumiinkieltä, eleitä, hengitystä ja puhetyyliä.
  • Kiinnitä huomio omaan sanalliseen viestintääsi. Hallitse äänesi rauhallisuus, ilmeesi ja älä tee yllättäviä liikkeitä.

Lähde: Toimi ennalta – ehkäise väkivaltaa, 2002

Teksti ja kuva: Minna Korva-Perämäki
Kuvassa Oulun yliopistollisen sairaalan yhteispäivystyksessä vs. osastonhoitajana työskentelevä Marika Kivirinta ja PPSHP:n työsuojeluvaltuutettu Petra Neitola.
Kirjoitus on julkaistu RIKU-lehdessä 1/2016

Lue koko lehti (pdf)