Sukupuoli ei suojaa lähisuhdeväkivallalta

Miesten kokemaa parisuhdeväkivaltaa, nimittelyä ja seksuaalista ahdistelua vähätellään monelta taholta, ja sen ennaltaehkäisemisemiseksi ja tutkimisessa on vielä paljon tehtävää.

Naisten ja miesten kokeman väkivallan piirteet ja muodot vaihtelevat. Miesten väkivaltakokemukset ovat yleensä tuntemattomien henkilöiden tekemiä uhkailuja ja fyysistä väkivaltaa kodin ulkopuolella, kun taas naiset kokevat enemmän väkivaltaa kodin sisällä ja seksuaalista väkivaltaa.

– Väkivalta on aina vallankäyttöä, jonka avulla väkivaltaa käyttävä henkilö pyrkii hallitsemaan ja kontrolloimaan toista. Väkivalta parisuhteissa näkyy usein aluksi lievänä, eikä kumpikaan osapuoli välttämättä tunnista sitä orastavaksi väkivallaksi. Väkivalta lähisuhteissa näkyy muun muassa nimittelynä, vähättelynä, arvosteluna ja taloudellisena kontrollointina, kertoo Oulun ensi- ja turvakoti ry:n väkivaltatyön tiimivastaava Riitta Pohjoisvirta.

Oulun ensi- ja turvakoti ry:n Jussi-työn – joka painottuu miesten auttamiseen – parissa työskentelevä psykoterapeutti Paula Mällinen lisää, että ensi- ja turvakotien palveluihin ohjautuu vuosittain noin seitsemästä kahdeksaan miestä sataa henkilöä Myös miehet tulevat palveluihin usein lasten kanssa.

– Kumppanin mieheen kohdistama henkinen väkivalta on yhtä rankkaa miehelle kuin se olisi vastaavasti naiselle. Miehet saattavat kokea lisäksi vielä voimakkaampana esimerkiksi pelon menettää lapset suhteen kariuduttua, sillä yhteiskuntamme katsoo edelleen hyvin sukupuolittuneelta kannalta lasten huoltajuusasiat, Mällinen kertoo.

Apua tarjolla

Ensi- ja turvakodissa kaksikymmentä vuotta työskennellyt Mällinen kertoo, että vielä neljä vuotta sitten Oulussa miehen tekemää rikosilmoitusta naisen tekemästä lähisuhdeväkivallasta ei otettu vastaan, saati että lastensuojelu olisi reagoinut tilanteeseen.

– Nykyisin asiat ovat onneksi toisin, ja viranomaisetkin ovat oppineet ottamaan tosissaan miesten kokeman väkivallan. Vaikka miehille ei ole tarjolla samalla tavalla apua ja tukea kuin naisille, toivon, että he uskaltavat ja jaksavat ottaa yhteyttä esimerkiksi RIKUun tai ensi- ja turvakoteihin, Mällinen kannustaa.

– Jussi-työstä voi saada apua esimerkiksi silloin, jos on itse kokenut tai käyttänyt väkivaltaa. Jussi-työssä työskennellään ensisijaisesti yksilökeskusteluiden kautta, jolloin mies voi vapaasti ja luottamuksella kertoa kokemiaan asioita. Työskentelyn tavoitteena on oppia muun muassa ennakoimaan vaaratilanteita. Jussi-työssä käsitellään väkivaltaisen käyttäytymisen tilanteita ja puretaan niihin johtavia stressitekijöitä. Keskusteluiden aikana työntekijät pyrkivät yhdessä asiakkaiden kanssa löytämään väkivallan tilalle sovittelevampia ja turvallisempia tapoja elää ja toimia perhesuhteissa, Mällinen ja Pohjoisvirta kertovat.

Mies haluaa selvitä yksin

RIKUn toiminnanohjaaja Eila Kersalo Kuopion palvelupisteestä painottaa, että kuka tahansa voi joutua väkivallan kohteeksi.

– Miehet, jotka ovat ottaneet meihin yhteyttä, ovat kokeneet muun muassa henkistä, fyysistä, taloudellista ja seksuaalista väkivaltaa. Perhe- ja lähisuhdeväkivalta ilmenee monin eri tavoin, kuten raapimisena, tönimisenä, lyömisenä ja potkimisena. Henkisesti se voi ilmetä muun muassa nimittelynä, uhkailuna, kontrollointina ja seksuaalisena, esimerkiksi seksiin pakottamisena tai sillä kiristämisellä. Taloudellinen väkivalta on omaisuuteen kohdistuvaa tai sillä uhkaamista. Tällöin uhri on yleensä riippuvainen väkivallan käyttäjästä jollakin tavalla, jolloin tekijä käyttää tätä riippuvuutta hyväkseen, Kersalo kertoo.

Hän jatkaa, että miehet on perinteisesti kasvatettu niin, että kaikesta täytyy selvitä yksin, joten he eivät ota helposti yhteyttä saadakseen apua.

– Miehet pyrkivät selvittämään perheen ongelmat aina ensin yksin, antamaan puolisolle useita kertoja mahdollisuuksia parantaa käyttäytymistään ja yrittävät selittää puolison väkivaltaista käytöstä muun muassa puolison luonteella, temperamentilla ja mahdollisilla ongelmilla.

Miehet eivät halua jättää perheitään ja saattavat inhimillisesti pelätä jäävänsä yksin, sillä parisuhdeväkivallan pohjalla on usein molemminpuolinen tai toisen puolison riippuvuussuhde, Kersalo valottaa yleistä miehen tilannetta väkivaltaisessa suhteessa.

Hän kertoo, että Kuopiossa ja Joensuussa ollaan aloittamassa huhtikuun alussa parisuhdeväkivaltaa kokeneille miehille vertaistukiryhmiä.

– Ryhmät ovat ammatillisesti ohjattuja, ja niissä on tavoitteena päästä keskustelemaan väkivallan kokemuksista hyödyntäen miesten omia kokemuksia. Tavoitteenamme on rohkaista miehiä puhumaan ja miettiä yhdessä keinoja väkivallasta selviytymiseen, Kersalo lisää.

Rajojen asettamisen vaikeus

Rikosuhripäivystyksen Itä-Suomen aluetoimiston lähisuhdeväkivaltatyön koordinaattori Suvi Essel kertoo, että marraskuun alusta tuli voimaan EU:n uhridirektiivi, jonka lainsäädäntömuutoksilla parannetaan uhrien asemaa hyvin.

– Miesten osuus RIKUn lähisuhdeväkivaltapalveluissa uhreina on vielä pieni, mutta toivon, että heitä ohjataan meille yhä enemmän tietoisuuden myötä. On tärkeää, että viranomaiset osaavat toimia tasapuolisesti ja ajatella lähisuhdeväkivaltaa sukupuolesta riippumatta. Vaikka miesten kokema fyysinen väkivalta ei välttämättä ole aina niin rajua kuin naisten, on väkivallan kokemus aina ainutlaatuinen ja yksilöllinen kokemus, joka jättää jälkensä meihin jokaiseen. Jokaisella meistä on oikeus niin fyysiseen kuin henkiseen koskemattomuuteen sukupuoleen katsomatta, Essel painottaa.  

Teksti: Minna Korva-Perämäki
Kirjoitus on julkaistu RIKU-lehdessä 1/2016

Lue koko lehti (pdf)