Syrjintä sukupuolen perusteella työhönottotilanteessa – Juristi vastaa
Mitä voi tehdä, jos kokee tulleensa sukupuolen perusteella syrjityksi työhönottotilanteessa?
Sukupuoleen perustuvan syrjinnän kiellosta ja sukupuolten välisen tasa-arvon edistämisestä säädetään naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta annetussa laissa. Lain 6 §:n mukaan jokaisen työnantajan tulee työelämässä edistää sukupuolten tasa-arvoa tavoitteellisesti ja suunnitelmallisesti. Tasa-arvon edistämiseksi työelämässä työnantajan tulee, ottaen huomioon käytettävissä olevat voimavarat ja muut asiaan vaikuttavat seikat, jo ennakolta järjestää työhön hakeutumismahdollisuudet ja työssä toimimisen mahdollisuudet yhtäläisiksi sekä naisille että miehille.
Saman lain 8 §:ssä säädetään syrjinnästä työelämässä. Sen mukaan työnantajanmenettelyä on pidettävä kiellettynä syrjintänä mm. silloin, jos työnantaja työhön ottaessaan taikka tehtävään tai koulutukseen valitessaan syrjäyttää henkilön, joka on ansioituneempi kuin valituksi tullut toista sukupuolta oleva henkilö, jollei työnantajan menettely ole johtunut muusta hyväksyttävästä seikasta kuin sukupuolesta taikka jollei menettelyyn ole työn tai tehtävän laadusta johtuvaa painavaa ja hyväksyttävää syytä. Työpaikkaa ei saa myöskään ilmoittaa vain joko naisten tai miesten haettavaksi ilman painavaa ja hyväksyttävää syytä. Poikkeuksena edellä sanottuun ovat laissa määritellyt ns. sukupuolikiintiöt.
Lähtökohtana siis on, että mikäli työnantaja syrjäyttää työhönottotilanteessa henkilön, joka on ansioituneempi kuin valituksi tullut toista sukupuolta oleva henkilö, hän syyllistyy kiellettyyn syrjintään, ellei voi osoittaa menettelynsä johtuneen hyväksyttävästä syystä. Tällaisessa tilanteessa on arvioitava, onko työnhakija todella joutunut epäedullisempaan asemaan verrattuna vastaavassa tilanteessa olevaan toiseen henkilöön. Työnantajan menettelyä ei pidetä syrjintänä, jos sillä pyritään hyväksyttävään tavoitteeseen ja valittuja keinoja on pidettävä aiheellisina ja tarpeellisina tähän tavoitteeseen nähden. Tasa-arvovaltuutetun mukaan esimerkiksi teatteriin voidaan hakea roolien edellyttämää miesnäyttelijää tai työsuhde voi olla niin henkilökohtainen, kuten vanhuksen hoitaminen kotona, että siihen halutaan nimenomaan joko mies tai nainen.
Mikäli työnhakija katsoo tulleensa työhönottotilanteessa syrjäytetyksi sukupuolen perusteella, työnantajan on annettava hänelle pyynnöstä viivytyksettä kirjallinen selvitys menettelystään. Tällaisesta selvityksestä tulee käydä ilmi työnantajan noudattamat valintaperusteet, valituksi tulleen koulutus, työ- ja muu kokemus sekä muut valintaan vaikuttaneet selvästi osoitettavissa olevat ansiot ja seikat. Jos työnhakija, joka kokee joutuneensa syrjinnän kohteeksi, vie asian tuomioistuimen tai muun toimivaltaisen viranomaisen ratkaistavaksi, on työnantajan osoitettava, ettei sukupuolten välistä tasa-arvoa ole loukattu, vaan että menettely on johtunut muusta hyväksyttävästä seikasta kuin sukupuolesta.
Työnantaja, jonka katsotaan rikkoneen edellä esitettyä syrjinnän kieltoa, on velvollinen maksamaan loukatulle hyvitystä. Hyvitystä määrättäessä on otettava huomioon syrjinnän laatu ja laajuus, sen kestoaika sekä samasta teosta muun lain nojalla henkilöön kohdistuvasta loukkauksesta tuomittu tai maksettavaksi määrätty taloudellinen seuraamus. Hyvityksen vähimmäis- ja enimmäismääristä työhönottotilanteessa säädetään kolmivuotiskausittain valtioneuvoston asetuksella. Hyvityksen suorittaminen ei estä loukattua lisäksi vaatimasta korvausta taloudellisesta vahingosta vahingonkorvauslain tai muun lain mukaan.
Se, joka epäilee joutuneensa edellä tarkoitetun syrjinnän kohteeksi, voi pyytää tasa-arvovaltuutetulta ohjeita ja neuvoja asiassa.
Työsyrjintärikoksesta säädetään rikoslain 47 luvun 3 §:ssä. Sen mukaan työnantaja tai tämän edustaja, joka työpaikasta ilmoittaessaan tai työntekijää valitessaan ilman painavaa, hyväksyttävää syytä asettaa työnhakijan tai työntekijän epäedulliseen asemaan mm. sukupuolen perusteella, on tuomittava työsyrjinnästä sakkoon tai vankeuteen enintään kuudeksi kuukaudeksi. Työnantaja voi siis syrjivällä menettelyllä työhönottotilanteessa syyllistyä myös rikokseen.
Toisin kuin tasa-arvolain mukaisessa prosessissa, rikosprosessissa syyttäjän on näytettävä tuomioistuimessa toteen, että ansioituneempi työnhakija on syrjäytetty työhönottotilanteessa ja syrjäyttäminen on johtunut sukupuolesta. Tosin on katsottu myös, että työnantajan tulee tällöin tehdä uskottavaksi, että hänellä on ollut menettelyynsä hyväksyttävä ja painava syy.
Se, joka kokee joutuneensa työsyrjinnän kohteeksi työhönottotilanteessa, voi ilmoittaa asiasta paikalliseen työsuojelupiiriin, luottamusmiehelle tai omaan ammattiliittoonsa. Yleensä ammattiliiton jäsenmaksu sisältää oikeuden juridiseen neuvontaan. Työsuojeluviranomaisilla on puolestaan velvollisuus ilmoittaa asiasta syyttäjälle, jos on todennäköisiä perusteita epäillä, että on tapahtunut työsyrjintärikos. Työsyrjintärikoksen uhriksi itsensä kokeva voi myös suoraan tehdä rikosilmoituksen poliisille. Työsyrjintärikos on virallisen syytteen alainen rikos, joten syyttäjä voi nostaa syytteen myös ilman asianomistajan eli syrjinnän kohteeksi joutuneen syyttämispyyntöä.
asianajaja, varatuomari Mika Haavisto
kivikoskihaavisto.fi
Kirjoitus on julkaistu RIKU-lehdessä 1/2016.