Avun hakeminen

Apua kannattaa hakea, jos koet tai epäilet joutuneesi rikoksen uhriksi. Rikoksen uhriksi joutuminen voi olla odottamatonta ja järkyttävää tai voi olla, että tilanne ei välttämättä tunnu miltään. Apua kannattaa hakea jo siinä vaiheessa, kun joku asia tuntuu pahalta. Tapahtuneesta kertominen voi helpottaa oloasi ja voi auttaa ehkäisemään mahdollisesti muita rikoksia.

On normaalia reagoida epänormaaliin tapahtumaan. Rikoskokemuksesta voi seurata:

  • Syyllisyyden, häpeän, pelon ja epävarmuuden tunteita
  • Varuillaan oloa, säikähtelyä tai säpsähtelyä
  • Tarvetta vetäytyä syrjään, vältellä muita ihmisiäKeskittymisvaikeuksia
  • Vaikeutta muistaa tapahtumaan keskeisesti liittyneitä yksityiskohtia
  • Ärtyneisyyttä, suuttumusta tai vihamielisyyttä
  • Epätoivoa, rauhattomuutta ja voimakasta surua
  • Tunteiden laimenemista tai turtumusta
  • Vähentynyttä kiinnostusta tavallisesti kiinnostaviin asioihin
  • Epätodellisuuden ja irrallisuuden tunnetta
  • Toistuvia ahdistavia mielikuvia, havaintoja ja ajatuksia tapahtumasta
  • Univaikeuksia, painajaisunia, tunnetta tapahtumien elämisestä uudelleen
  • Fysiologisia reaktioita kuten päänsärkyä, vatsaoireita, ruokahaluttomuutta jne
  • Vaikeutta ajatella tulevaisuutta
  • Halua välttää tapahtumaan liittyviä ajatuksia, tunteita, keskusteluita, paikkoja, toimintoja

Rikostapahtuman jälkeinen oireilu on normaalia. Aina paha olo ei kuitenkaan näy ulospäin. Tämän vuoksi läheiset eivät aina ymmärrä rikoksen uhriksi joutuneen käytöstä. Tapahtuman jälkeen kannattaa hakea apua mahdollisimman pian kertomalla siitä turvalliselle aikuiselle, vaikka kokemuksesta puhuminen olisikin vaikeaa. Tapahtuman läpikäyminen voi auttaa oppimaan elämään tapahtuneen kanssa. Tapahtuneesta voi selvitä paremmin, kun on läheisiä tukena ja tarvittavia apuja tarjolla.

Keneltä apua voi esimerkiksi hakea?

  • Luotettava aikuinen (läheinen, terveydenhoitaja, opettaja, kuraattori, nuorisotyöntekijä)
  • Poliisi & nettipoliisi
  • Lastensuojelu
  • Sovittelu
  • Rikosuhripäivystys