Nopea poistuminen Siirry sisältöön

Henkirikos

Äkillinen kuolema asettaa uhrin läheisen vaikeaan tilanteeseen. Suru on suuri, mutta samalla monia käytännön asioita pitäisi pystyä hoitamaan järjestelmällisesti. Tältä sivulta löydät käytännöllistä tietoa tarvittavista toimenpiteistä ja uhrin läheiselle tarjolla olevista tukipalveluista.

Henkirikos on väkivallalla aiheutettu toisen ihmisen kuolema. Suomen rikoslaissa on viisi rikosnimikettä, jotka käsittävät väkivallalla aiheutetun toisen ihmisen kuoleman. Näitä ovat murha, tappo, surma, lapsensurma sekä rikosnimikeyhdistelmä pahoinpitely ja kuolemantuottamus.

Henkirikoksen uhrien omaiset ovat rikoksen epäsuoria uhreja. Heille tulee olla käytettävissä kaikki samat palvelut kuin rikoksen uhreille yleensä. Henkirikostapauksissa läheiset joutuvat kohtaamaan sekä massiivisen trauman että surun. Tunteiden kirjo on hyvin laaja. Uhrin läheinen voi tuntea esimerkiksi vihaa, katkeruutta, masennusta, äärimmäistä surua, häpeää ja kostonhalua. Tunteet voivat olla ristiriitaisia, ja jokainen reagoi omalla tavallaan – riippumatta siitä, mikä suhde uhriin on ollut.

Niin sanottu traumatyö ja surutyö sekoittuvat ihmisen mielessä, ja mielialat vaihtelevat. Toiset toipuvat paremmin ja toiset eivät välttämättä kunnolla koskaan.

Traumaattisen kriisin vaiheittainen eteneminen ei ole yksiviivaista. Esimerkiksi uudet oikeudenkäynnit korkeammissa asteissa, tapahtumasta muistuttavat asiat, kuolemantapaukset tuttavapiirissä tai mediassa käsitellyt muut henkirikokset saattavat tuottaa ahdistusta ja muita oireita. Tilanteet vaihtelevat yksilöllisesti. Lue lisää: Mieli.fi: Shokista uuteen alkuun

Fyysiset, psyykkiset ja sosiaaliset seuraukset

Oireet liittyvät monesti myös kroonisen traumaperäisen stressihäiriön kehittymiseen, joka tarkoittaa toipumisen estymistä tai merkittävää hidastumista. Ihminen jää ikään kuin kiinni kriisivaiheiden tuntemuksiin. Trauma estää luonnollista suruprosessia käynnistymästä ja etenemästä. Hoitamaton trauma on riski sekä psyykkiselle että fyysiselle terveydelle ja voi aiheuttaa pitkäaikaista työkyvyttömyyttä tai esimerkiksi opintojen keskeytymistä.

On tavallista, että uhrin läheisellä ilmenee myös fyysisiä oireita, kuten tärinää, hikoilua, särkyjä, kipuja, hengenahdistusta, sydänoireita ja verenpaineen nousua. Ennestään olleet vaivat saattavat aktivoitua ja pahentua, koska ihmisen kivunsietokyky heikkenee traumaattisen stressin vuoksi. Lisäksi läheiset voivat kokea unettomuutta, painajaisunia, ruokahaluttomuutta sekä janon ja kylmyyden tunnetta.

Tyypillisiä sosiaalisia vaikutuksia voivat olla ylivireys, jähmeys, kaiken ulkopuolelle sulkeminen, keskittymisvaikeudet töissä ja muissa tekemisissä, muistivaikeudet, itsetunnon ja luottamuksen menetys, eristäytyminen muista ihmisistä sekä päihteiden liikakäyttö.

Mihin korvauksiin uhrin läheinen on oikeutettu?

Uhrin läheinen voi kohdata taloudellisia vaikeuksia, jos henkirikoksen uhri on esimerkiksi ollut perheen pääasiallinen elättäjä tai pitkä sairausloma tai pysyvä työkyvyttömyys heikentävät taloutta. Lisäksi hautajaiskustannukset, terapiakulut ja muut henkirikoksesta aiheutuneet kulut aiheuttavat lisämenoja.

Henkirikoksen uhrin omaisella on oikeus saada korvausta läheisensä kuolemaan johtaneen rikoksen aiheuttamasta vahingosta.

Tekijältä saatavat korvaukset

Korvauksia on aina haettava rikoksen tekijältä oikeudenkäynnin yhteydessä. Kun uhrin omaisella on oikeudenkäyntiavustaja, hän auttaa korvausvaatimusasiassa.

Tekijältä voidaan saada perittyä korvauksia sopimuksella tai ulosoton kautta. Joitakin korvausvaatimuksia voi periä suoraan Valtiokonttorista ilman että niitä yrittäisi periä rikoksen tekijältä.

Korvausvaatimusten laatimisen yhteydessä on selvitettävä tarkasti, minkälaisia mahdollisia kuluja rikoksesta ja kuolemasta on läheiselle aiheutunut. On tärkeä säästää kaikki kuitit kuluista, mutta joistakin kuluista voi saada korvauksen vaikkei kuittia olisikaan.

Oikeudenkäyntiavustaja esittää korvausvaatimuksen kirjallisesti toimittamalla vaatimuskirjelmän käräjäoikeudelle ja sieltä syytetylle tiedoksi annettavaksi jo ennen oikeuden istuntoa.

Valtiokonttori voi maksaa osan vahingonkorvauksista

Valtiokonttori voi korvata rikosvahinkolain mukaisia korvauksia henkirikoksen uhrien läheisille. Näitä voivat olla muun muassa:

  • Hautauskulut, kuten arkku, hautapaikka, muistotilaisuus, kuolinilmoitus sekä lähiomaisen kukkalaitteet, suruvaatteet ja matkakulut hautajaisiin. Kuolinpesän pesäselvityksestä aiheutuneet kulut kuten perunkirjoituskulut eivät ole hautauskuluna korvattavia.
  • Sairaanhoitokustannukset, terapiakulut ja sairaanhoitoon välittömästi liittyvän lääkinnällisen kuntoutuksen kulut. Esimerkiksi terapiakulut on hyvä tuoda esiin jo oikeudenkäynnin yhteydessä, vaikka terapia olisi vasta alkanut ja kokonaiskustannukset eivät olisi vielä selvillä.
  • Ansionmenetys, jos uhrin läheinen on joutunut jäämään esimerkiksi palkattomalle sairauslomalle.
  • Elatuksen menetys (alaikäisille lapsille), jos uhri on maksanut lapselleen elatusapua.
  • Oikeudenkäyntikulut, mikäli niitä on aiheutunut.

Valtiokonttori ei korvaa kuluja, joita ei ole lainkaan vaadittu tekijältä oikeudenkäynnin yhteydessä.

Valtiokonttori ei myöskään korvaa kuolemantapauksen aiheuttamaa henkistä kärsimystä surmansa saaneen läheiselle rikosvahinkolain perusteella. Mikäli tuomioistuin on määrännyt henkisen kärsimyksen korvauksia, niitä voi periä rikoksesta tuomitulta ulosoton kautta.

Jos olet epävarma, mihin korvauksiin olet oikeutettu, kannattaa olla yhteydessä lakimieheen.

Uhrin omaisen oikeus korvauksiin | Huoma ry
Valtiokonttori
Vahingonkorvaukset rikosvahingoissa

Toipuminen

Henkirikoksen jälkeen joidenkin läheisten voi olla hyvä jäädä hetkeksi pois töistä, jotta pääsee akuuteimmasta vaiheesta yli, saa rauhassa käsitellä asiaa ja hoitaa käytännön asioita. Kun toipuminen on lähtenyt liikkeelle, on hyvä miettiä töihin paluuta, koska rutiinit usein edesauttavat toipumista.

Toiset palaavat töihin nopeasti, mutta toisilla saattaa kulua vuosikin. Osa ei pysty palaamaan töihin lainkaan.

Henkirikoksen uhrin läheisen selviytymistä auttavia asioita

  • Ammattiapu, kuten akuutti kriisiapu, henkilökohtainen psykoterapia, Rikosuhripäivystyksen palvelut sekä ammatillisesti ohjatut vertaistukiryhmät
  • Pitkäaikainen keskustelumahdollisuus niille, jotka kokevat saavansa siitä apua
  • Vertaisten tapaaminen
  • Omien läheisten tuki
  • Se, että joku kulkee rinnalla, pitää lankoja käsissään ja huolehtii, että kaikki asiat tulevat hoidetuksi. Erityisesti kuolemaan liittyvien käytännön asioiden hoitaminen voi tuntua ylivoimaiselta.
  • Läheisten omien voimavarojen mieleen muistuttaminen, esimerkiksi uskonto, luonto, musiikki, lemmikit, liikunta, uneen rauhoittumistapa tai mikä vain, mikä on aikaisemminkin tehnyt hyvää heidän mielelleen.

Kuolemaan liittyvät käytännön asiat

Hautajaiset

Kaiken järkytyksen, sokin ja surun keskellä hautajaisten järjestäminen voi tuntua ylitsepääsemättömän raskaalta taakalta. Siihen on kuitenkin saatavilla apua. Hautaustoimistot ovat usein melko täyden palvelun toimijoita, mistä saa avun lähes kaikkiin kuolemaan liittyvien asioiden hoitamiseen.

Vainajan hautaamiseen tarvitaan aina lääkärin kirjoittama hautauslupa. Henkirikostapauksissa vainajalle tehdään aina oikeuslääketieteellinen ruumiinavaus kuolemansyyn selvittämiseksi. Paikkakunnasta riippuen tämä voi viedä muutamia viikkoja. Ruumiinavauksen suorittanut lääkäri antaa kuolintodistuksen ja luvan hautaamiseen.

Hautajaisten järjestäminen voi olla yllättävän kallista. Aina vainajan omat varat eivät riitä hautajaisten järjestämiseen. Hautausavustusta voidaan maksaa työeläkelaitoksesta, jos vainajan työnantajalla on lisäeläkevakuutus. Hautausavustuksesta voi kysyä myös vainajan työnantajalta tai työeläkelaitoksesta. Osa ammattiliitoista myöntää hautausavustusta. Toimeentulotukiehtojen täyttyessä voi hautausavustusta saada myös kaupungin sosiaalitoimesta.

Lisäksi oman seurakunnan diakoniatyön kautta voi hakea tukea. Valtiokonttorista voi rikosvahinkojärjestelmän kautta hakea korvauksia hautauskuluista ja hautaamiseen liittyvistä kustannuksista.

Muut hoidettavat käytännön asiat

  • postin kääntäminen
  • lehtitilaukset, sopimukset ja jäsenyydet
  • verkkopalvelut (esim. sosiaalinen media, suoratoistopalvelut)
  • pankki
  • vakuutusyhtiö
  • verottaja
  • mahdollisen asunnon vuokrasopimuksen irtisanominen
  • perunkirjoitus

Perunkirjoitustilaisuus tulee järjestää kolmen kuukauden sisällä kuolinpäivästä, mutta toimittamisaikaan voi hakea pidennystä.

Läheisen on tiedotettava kuolemasta muun muassa seuraaville tahoille:

  • sukulaiset ja ystävät (poliisi ilmoittaa vain yhdelle lähiomaiselle)
  • työnantaja
  • taloyhtiö
  • jotkin sosiaalisen median palvelut, joissa vainajalla on ollut tili (esimerkiksi Facebook yms.)

Lisää tietoa hautajaisiin, kuolemaan ja siihen liittyviin järjestelyihin sekä perintöveroon liittyen

Leskiopas – opas nuorena leskeytyneelle
Suomen hautaustoimistojen liitto ry – Ohjeita omaisille
Verohallinto – Perintö

Huoma ry – vertaistukea henkirikoksen uhrin läheiselle

Huoma – Henkirikoksen uhrien läheiset ry tarjoaa vertaistukea henkilöille, joiden läheinen on menehtynyt toisen henkilön tahallisesti surmaamana, esimerkiksi tapon tai murhan uhrina. Yhdistys antaa palveluohjausta, jakaa tietoa ja pyrkii parantamaan uhrien läheisten asemaa. Huoma.fi

Auttavia tahoja ja lisätietoa

Rikosuhripäivystys 116 006 ja RIKUchat

RIKUlla on palvelupisteitä 31 paikkakunnalla. Löydät niiden tarkemmat tiedot täältä.

RIKUlta voi saada maksuttoman tukihenkilön, joka auttaa käytännön asioiden hahmottamisessa ja hoitamisessa sekä tukee läpi koko rikosprosessin. Tukihenkilö voi olla mukana esimerkiksi erilaisissa viranomaistapaamisissa ja oikeudenkäynneissä. Tukihenkilö palvelupisteestä

Huoma – Henkirikoksen uhrien läheiset ry – 050 401 2230
Opas henkirikoksen uhrin läheiselle | Huoma ry
MIELI Suomen Mielenterveys ry – valtakunnallinen kriisipuhelin 09 2525 0111
Oikeusaputoimisto Oikeusaputoimistot neuvovat maksutta, millaisia oikeudellisia asioita tulet kohtaamaan.
Kirkon keskusteluapu
Suomen Nuoret Lesket ry
KÄPY – Lapsikuolemaperheet ry
Surunauha – vertaistukea itsemurhan tehneiden läheisille
Toivon polulla -vertaistukiryhmät läheisensä menettäneille | Mieli ry

Lähteet

Kun henkirikos koskettaa – käsikirja henkirikosten uhrien läheisten kohtaamiseen (2017), Opas henkirikoksen uhrin läheiselle | Huoma ry, Uhrin omaisen oikeus korvauksiin | Huoma ry


Lue lisää

Henkirikoksen aiheuttama trauma
Käytännön oikeusopas väkivaltarikoksen uhrille (päivitetty 2021)
Vahingonkorvaukset rikosvahingoissa

Aiheesta muualla

Traumaattinen suru | Mieli ry
Äkillinen järkyttävä tapahtuma | Mieli ry
Kriisit kuuluvat elämään | Mieli ry
Suru on osa elämää | Mieli ry
Uhrin omaisen oikeus korvauksiin | Huoma ry