Nopea poistuminen Siirry sisältöön

Median kanssa toimiminen henkirikostapauksissa

Henkirikokset harvoin pysyvät vain asianosaisten tiedossa, vaan useimmiten tieto päätyy jotakin kautta mediajulkisuuteen. Uhrien omaiset eivät pysty hallitsemaan henkirikosta seuraavaa julkisuutta. Julkisuuden määrä voi yllättää, ja aihetta on vaikea vältellä sen noustua lehtien lööppeihin tai lähikaupassa asioivien huulille. Omaiset myöskään harvemmin voivat vaikuttaa siihen, mitä rikoksesta kerrotaan mediassa ja millä tarkkuudella.

Kun ihminen on keskellä elämän mullistavaa tragediaa, median tiedusteluihin voi olla hankala suhtautua. Tiukan asenteen pitäminen toimittajia kohtaan on haastavaa, jos on itse sokissa tai hyvin järkyttyneessä tilassa. Tällöin median kanssa tekemisiin joutuva ihminen saattaa antaa haastatteluita, joita katuu myöhemmin.

Useimmiten haastattelupyyntöihin on hyvä suhtautua kriittisesti kriisin alkuvaiheessa. Tunteet ovat pinnassa ja poliisin rikostutkinta kesken. Halutessaan asiaa voi kommentoida myöhemmin medialle akuuttien tunnereaktioiden laannuttua.

Toisaalta jotkut ihmiset saattavat antaa myös omasta tahdostaan haastatteluita ja pitää yhteyttä mediaan, pyrkimyksenään ainakin yrittää rajata, mitä tietoja mediassa on esillä tapauksesta.

Vinkkejä omaiselle median kanssa toimimiseen

  • Suhtaudu haastattelupyyntöihin kriittisesti, jos kriisi on alkuvaiheessa ja tunteet ovat pinnassa. Voit halutessasi kommentoida henkirikosta akuuttien tunnereaktioiden laannuttua. Haastattelusta voi aina kieltäytyä.
  • Jos annat haastattelun medialle, vaadi mahdollisuutta tarkastaa artikkeli ja lähettää korjausehdotukset ennen jutun julkaisua. Journalistin ohjeiden mukaan haastateltavalla on oikeus tarkastaa omat lausumansa.
  • Tapauksen saama medianäkyvyys voi nostaa traumat pintaan ja hidastaa toipumista. Aiheelta voi olla vaikea välttyä sosiaalisen median uutisvirrassa ja lehdissä. Pohdi, onko aktiivinen uutisten seuraaminen ja sosiaalisen median selailu tarpeen.

Jos haluat lisää apua tai neuvoja median kanssa toimimiseen voit olla yhteydessä esimerkiksi Huoma – Henkirikoksen uhrien läheiset Ry:n toimistoon: huoma.fi

Uutisoinnin ja sosiaalisen median vaikutus

Perinteisiä uutismedioita ohjaavat alan ammatillinen ja eettinen itsesäätely. Itsesäätelyä ohjaavissa Journalistin ohjeissa toimittajia muistutetaan esimerkiksi hienotunteisuuden noudattamisesta sairaus- ja kuolemantapauksista tai onnettomuuksista uutisoitaessa. Journalistin ohjeiden mukaan myös arkaluontoisen rikoksen uhrin henkilöllisyys tulee suojata, jos sillä ei ole poikkeuksellista yhteiskunnallista merkitystä.

Silti ylilyöntejä tapahtuu toisinaan. Iltapäivälehtien lööpit saattavat mässäillä tragedialla lukijoiden toivossa. Henkirikoksen uhrin omainen voi kokea, että aihetta koskeva uutisointi on puolueellista, faktoista on kirjoitettu epätarkasti tai juttuun on sisällytetty epäolennaisia yksityiskohtia. Päivän lehden ilmestyminen voi jännittää ja median mahdollinen läsnäolo oikeudenkäynneissä ahdistaa.

Tänä päivänä keskustelu henkirikoksista ei kuitenkaan rajaudu perinteiseen mediaan. Internet ja sosiaalinen media ovat kasvattaneet henkirikostapausten saamaa julkisuutta merkittävästi. Sosiaalisessa mediassa tavalliset kansalaiset pystyvät puimaan henkirikoksia pienintä yksityiskohtaa myöten, kaihtamatta edes asianosaisten yksityiselämään liittyvistä asioista puhumista.

Toisinaan sosiaalisen median keskusteluissa puidaan uhriin tai uhrin omaisiin liittyviä asioita, joilla ei ole mitään totuuspohjaa. Henkirikokset ovat tyypillinen aihe, joka nostattaa ulkopuolisten mielissä monenlaisia kuvitteellisia tarinoita, joita he alkavat itse uskoa ja jotka voivat etenkin netissä alkaa elää omaa elämäänsä faktana.

Osa keskustelijoista pyrkii jopa itse ratkomaan rikoksia kritisoiden viranomaisten toimintaa ja ottamalla kuvia surmapaikoilla tai oikeudenkäynneissä.

Julkisuuden hyödyt

Mediajulkisuudella on tietyissä tapauksissa etunsakin. Jos henkirikos uhkaa jäädä ratkaisematta ja niin poliisi kuin omaiset ovat pimennossa tekijästä, medialla voi olla keskeinen rooli vihjetietojen keräämisessä. Toisinaan poliisi saattaa jopa itse lähestyä mediaa esitutkintavaiheessa kertoakseen esitutkinnan tilanteesta vinkkitietojen tarpeessa.

Uhrin omaisille selvittämättömien tapausten puimisesta mediassa voi olla hyviä ja huonoja puolia. Ensinnäkin mediajulkisuus kohdistaa uteluita ja mielenkiintoa omaisia kohtaan. Tämän seurauksena omaiset joutuvat vääjäämättä palauttamaan ikävät tapahtumat mieliinsä.

Toisaalta julkisuus edistää rikoksen selvittämistä ja saattaa jopa tarjota ratkaisun avaimet, mikä taas voi tuoda lopulta suuren helpotuksen omaisille. Muiden uhrien omaisten selviytymistarinat voivat luoda omaisiin uskoa, että myös he voivat selviytyä kokemastaan.

Lähteet: Välimäki, E. (2017). Ei unohdu koskaan: henkirikoksen jäljet. PS-kustannus.   |   Åberg, L.-K. (2017). Rikoksen uhrin käsikirja. PS-kustannus.   |   Pentti, A. (2017). Kun henkirikos koskettaa: käsikirja henkirikosten uhrien läheisten kohtaamiseen. Rikosuhripäivystys.


Lue lisää

Henkirikoksen aiheuttama trauma

Muualla verkossa

Huoma – Henkirikoksen uhrien läheiset ry