Anna palautetta PoistuNopea poistuminen Siirry sisältöön

Terrorismi ja joukkosurmat

Terrorismin ja joukkosurmien uhrit ovat rikoksen uhreja siinä missä muutkin rikosten uhrit. Näissä rikoksissa erityistä on se, että ihminen joutuu täysin sattumanvaraisesti väkivallan kohteeksi.

Terrorismi

Terrorismin taustalla on yleensä poliittisia tai uskonnollisia motiiveja. Perimmäisenä tarkoituksen on yleensä vahingoittaa valtiota ja aiheuttaa epävakautta, levottomuutta ja pelkoa. Iskun joukkona voi olla suuri joukko ihmisiä, jotka joutuvat uhriksi sattumalta. Iskua seuraava tilanne on yleensä kaoottinen ja media on läsnä pitkään.

Terrori-iskuja on läpi historian tehty esimerkiksi lentokentillä, metroasemilla ja yleisötapahtumissa. Suomessa tapahtuneita terrori-iskuja ovat esimerkiksi Turussa elokuussa 2017 tehdyt puukotukset.

Terroristisessa tarkoituksessa tehdyistä rikoksista on säädetty rikoslaissa. Rikoksen tulee olla omiaan aiheuttamaan vakavaa vahinkoa jollekin valtiolle tai kansainväliselle järjestölle. Terroristisella tarkoituksella tarkoitetaan muun muassa sitä, että teko aiheuttaa vakavaa pelkoa väestön keskuudessa.

Joukkosurma

Suomessa vakavia joukkosurmia ovat olleet muun muassa koulusurmat Jokelassa vuonna 2007 ja Kauhajoella vuonna 2008. Niiden vaikutukset ihmisiin ja yhteisöihin ovat olleet suuret ja kauaskantoiset. Tapahtumia ei ole kuitenkaan määritelty terrorismiksi, sillä niihin ei ole liittynyt tarkoitusta aiheuttaa vahinkoa valtiolle.

Uhrin määritelmä

Terrorismin uhrin oikeudet ovat Euroopan unionin vuonna 2017 hyväksytyn terrorismidirektiivin mukaan pitkälti samat kuin EU:n rikosuhridirektiivissä säädetyt oikeudet, mutta joltain osin ne menevät pidemmälle. Tällä hetkellä uhrin oikeudet toteutuvat pääosin Suomessa.

Terrorismin uhrin määritelmä herättää keskustelua. Välittömiä uhreja ovat luonnollisesti iskun kohteeksi joutuneet, iskussa kuolleet tai loukkaantuneet henkilöt ja heidän läheisensä sekä taloudellisia vahinkoja kohdanneet henkilöt.

Laajemmassa määrittelyssä myös iskun lähellä olleet, sen kohteeksi tarkoitetut mutta iskun fyysisistä vaikutuksista selvinneet tai auttamistoimissa mukana olleet henkilöt katsotaan uhreiksi. Iskuilla on myös laaja vaikutus kohteena olleiden sukuun ja tuttavapiiriin.

Vaikka välillisesti iskun kohteeksi joutuneita ei rikosoikeudellisessa mielessä katsota asianomistajiksi, monet heistä todennäköisesti tarvitsevat tukea traumaattisesta tilanteesta selviytymiseen.

Uhrina ulkomailla

Terrori-iskun uhrien joukossa on usein ulkomaalaisia. Nämä paikalle sattuneet ihmiset voivat olla turisteja, maassa oleskelevia tai siellä pysyvästi asuvia. Tämän vuoksi ulkomaillakin tehdyssä iskussa voi olla esimerkiksi suomalaisia uhreja.

Tällaisessa tilanteessa ulkomailla oleva uhri ja hänen läheisensä tarvitsevat yleensä erityistä tukea vahingonkorvausten hakemisessa, mahdolliseen oikeudenkäyntiin osallistumisessa sekä ylipäätään saadakseen tietoa tapahtuneesta viranomaisilta. Kieli- ja kulttuurierot sekä oikeusjärjestelmän erilaisuus voivat vaikeuttaa asioiden hoitamista. Ulkomailla uhriksi joutuminen voi aiheuttaa myös paljon ylimääräisiä taloudellisia kustannuksia.

EU:n rikosuhridirektiivissä sekä terrorismidirektiivissä on säädetty uhrin asemasta rajat ylittävissä tapauksissa unionin sisällä. Lähtökohtana on se, että uhrin tulee saada tukea ja hänen oikeusturvansa tulee taata riippumatta siitä, missä EU-maassa rikos on tapahtunut. Direktiivit eivät kuitenkaan kata tilanteita, joissa terrori-isku on tapahtunut unionin ulkopuolella.

Rikosuhripäivystys palvelee ulkomailla rikoksen uhriksi joutuneita Suomessa asuvia henkilöitä tai Suomessa rikoksen uhreiksi joutuneita ulkomaalaisia. Jotta tässä onnistutaan, tarvitaan kansainvälistä yhteistyötä. Siksi rikosuhrijärjestöt ovat kehittäneet koordinaatiota ja tietojenvaihtoa eurooppalaisten rikosuhrijärjestöjen yhteistyöjärjestön Victim Support Europen (VSE) kautta.

VSE:n kautta löytyy yhteystietoja Euroopan maiden tukipalveluita tarjoaviin tahoihin. Vuonna 2022 yhteensä 13 EU-maassa on käytössä yleiseuroopalainen rikoksen uhrien tukipuhelin, joka toimii numerolla 116 006. Ulkomailla soitettaessa puhelu yhdistyy soittomaassa tuotettuun palveluun, jotka toimivat kukin hieman eri tavalla. Näin soitat ulkomailta Suomen Rikosuhripäivystys 116006 -puhelinpalveluun

Lähde: Åberg, L.-K. (2017). Rikoksen uhrin käsikirja. PS-kustannus.


Lue lisää

Terroriteot Turussa – kriisiauttamisen onnistumiset ja opetukset
Mitä tehdä, jos rikos on tapahtunut ulkomailla?