Koulukiusaaminen satuttaa ja voi vaikeuttaa elämää vielä aikuisena

Koulukiusaamista voi olla toisen haukkuminen, nimittely, uhkaaminen, mitätöiminen, eristäminen, uhkailu, töniminen, lyöminen tai omaisuuden tuhoaminen. Kouluissa ja vapaa-ajalla tapahtuva kiusaaminen on useiden lasten ja nuorten arkea.

Lue lisää: Lapsi ja nuori rikoksen uhrina: Kiusaaminen

Väkivallan käyttäminen, uhkaaminen toisen kunnian loukkaaminen tai omaisuuden tuhoaminen eri muodoissaan on lailla kiellettyä ja se voi täyttää myös rikoksen tunnusmerkit. Rikoksen tekijä voi joutua siten rikos- ja vahingonkorvausvastuuseen teostaan.

Suomen lain mukaan alle 15-vuotias ei joudu vastaamaan rikoksesta oikeuteen, mutta hänkin voi joutua vahingonkorvausvastuuseen. Kiusatut lapset ja nuoret joutuvat sietämään jännitystä, pelkoa ja ahdistusta päivittäin. Kiusaamisen ja väkivallan aiheuttamat negatiiviset tunteet jättävät nopeasti jälkensä lapsen itsetuntoon ja mieleen. Pahimmillaan kiusaamiskokemus vaikeuttaa elämää vielä aikuisenakin. Toistuva kiusaaminen on väkivaltaa – ja väkivalta jättää aina jäljen. Väkivalta vaikuttaa jollain tavoin kaikkien osapuolten elämään.

Koulukiusaamisesta voi seurata rangaistus

Koulukiusaamista ei löydy erikseen terminä rikoslaista, mutta siinä käytetyt keinot ovat usein samanlaisia kuin rikoksissa. Kiusaaminen voi pitää sisällään pahoinpitelyä, kiristystä, varastamista, vahingontekoa, uhkailua, vapaudenriistoa, pakottamista tai kunnianloukkauksen. Näin ollen niistä voisi seurata rangaistus. Koulukiusaaminen voi sisältää myös pelkästään henkistä väkivaltaa, jota vastaan on vaikea puolustautua.