Lähisuhdeväkivalta voi koskettaa jokaista

Lähisuhdeväkivallan kokemus


”Kahdeksan
vuotta sitten sanoin tahdon, en osannut tuolloin aavistaa, mitä yhteinen elämä
todellisuudessa olikaan”

Lähisuhdeväkivalta voi koskettaa meistä jokaista
elämän varrella. Harvoin kuitenkin pystymme suojautumaan väkivallan
kokemuksilta ennakkoon, koska väkivallan tekijänä toimii meille rakas ja
luotettu ihminen. Väkivallan kokemus tulee uhrille usein yllätyksenä ja
kokemukseen liittyy aina kriisin kokeminen. Kriisi itsessään vaikuttaa väliaikaisesti kykyymme
toimia ja avun pyytäminen voi olla hankalaa.

Mikäli väkivallan kokemukset
jatkuvat voi usein käydä niin, että ajan
kuluessa emme enää tunnista väkivaltaa elämässämme ja väkivallan teot
normalisoituvat arkeen. Väkivallan kokemusten myötä joudumme usein käymään läpi paljon
erilaisia vahvoja ja hankalia tunteita. Usein kerrotaan, että häpeän,
syyllisyyden, riittämättömyyden ja pelon tunteiden takia avun hakeminen ja
ulkopuolisille väkivallasta kertominen on vaikeaa.

Lähisuhdeväkivallan muodot

”Muistan
selkeästi ensimmäisen lyönnin, se sattui todella enkä kertonut siitä
kenellekään. Kumppanillani oli tapana repiä hiuksia päästäni ja lyödä päätäni
lattiaan niin ettei siitä jäänyt jälkiä. Hän myös rajoitti rahan käyttöni ja
ystävieni tapaamista. Jatkuva kontrollointi ja haukkuminen olivat ahdistavaa, tuntui
kuin mieleni ja kehoni oli jatkuvan hallinnan alla”

 

Lähisuhdeväkivaltaa voi esiintyä parisuhteissa tai
perheen ja suvun sisällä. Väkivallan tekijänä voi toimia oma kumppani, vanhempi
tai aikuinen lapsi, myös sisarusten välillä voi esiintyä lähisuhdeväkivaltaa.
Väkivalta alkaa usein henkisellä kiusaamisella, alistamisella, mitätöinnillä,
halveksunnalla ja haukkumisella. Myös tarve kontrolloida ja säädellä uhrin
toimia katsotaan olevan henkistä väkivaltaa. Ajoittain henkinen väkivalta voi
kärjistyä siihen, että väkivallan tekijä uhkaa satuttaa itseään tai muita
perheenjäseniä tai lemmikkejä. Tuolloin ei tulisi jäädä yksin vaan uhkauksista
tulisi kertoa viranomaiselle tai uhrijärjestöjen edustajalle.

Väkivaltaa voi
lähisuhteissa esiintyä myös muissa muodoissa kuten fyysinen, taloudellinen,
seksuaalinen ja uskonnollinen väkivalta. Lähisuhteissa tapahtuva seksuaalinen
väkivalta on varsin yleistä, mutta siitä puhuminen on ollut erityisen vaikeaa siksi, että
väkivalta kohdentuu ihmisen haavoittuvaisimmalle alueelle, seksuaalisuuteen.
Tiedäthän, että parisuhteissa ja avio- tai avoliitossa tehty raiskaus on
rikosasia. Seksuaalinen väkivalta voi myös olla
kehon arvosteluun liittyvää kommentointia, painostamista seksuaalisiin
tekoihin, syyllistämistä sovintoseksiin tai suostumista yhdyntään pelon vuoksi.
Jokaisella meillä on oikeus fyysiseen koskemattomuuteen.

Väkivallan kierre

”Sain
lyönneistä ja muusta väkivallasta lahjaksi kukkia, halauksen, kehun tai
illallisen sekä lupauksen siitä, ettei väkivalta toistuisi enää koskaan. Uskoin
sen lupauksen”

 

Tiedämme, että väkivalta harvemmin loppuu itsestään ja
voimistuu vuosien edetessä. On tyypillistä, että väkivallan tekijä syyllistää
uhriaan väkivallasta. Myös niin sanotut paremmat hetket kuuluvat arkeen.
Silloin kun väkivaltaa ei esiinny, tekijä saattaa hyvitellä tekojaan lahjoilla,
kauniilla eleillä, sanoilla tai muuten huomioida väkivallan uhria
positiivisella tavalla. Usein väkivallan uhrit kertovat, että juuri nuo
”paremmat hetket” luovat toivoa ja uskoa muutokseen sekä pitävät kiinni
väkivaltaisessa suhteessa. Usein kuitenkin käy niin, että väkivalta valtaa
elämää yhä enemmän ja niin sanotut hyvät hetket vähenevät.

Lähisuhdeväkivalta piilorikollisuutena

 


”Oli
hämmentävää nähdä kumppanissani ne kaksi eri puolta. Valitettavasti kotona asui
se hirviö, joka toiminnallaan loi pelkoa, ahdistusta, häpeää, syyllisyyttä sekä
hirvittävän vahvaa riittämättömyyden tunnetta. Perheen ulkopuolisilla oli ilo kohdata se seuraihminen, johon myös minä olin aikoinaan rakastunut”

 

Ei ole ollenkaan tavatonta, että perheen sisällä
vietetty elämä ja väkivallan kokemukset eivät näy ulospäin. Usein
lähisuhdeväkivaltaa kuvataan piilorikollisuudeksi juuri siksi, että väkivalta
tapahtuu kodin seinien sisäpuolella, muiden tietämättömissä. Yhä enemmän
kuitenkin lähisuhdeväkivallasta puhutaan ja tehdään rikosilmoituksia, ja hyvä
niin. On tärkeää ymmärtää, että lähisuhdeväkivalta on usein rikosasia, ei
parisuhteen vuorovaikutusongelma tai asia, joka pitäisi ratkaista perheen
sisällä vaan ennen kaikkea rikos, josta väkivallan tekijän tulee ottaa myös
oikeudellinen vastuu.

Väkivaltaisesta suhteesta
irrottautuminen

”Oli paljon hetkiä, jolloin mietin eroa. Saatoin
haaveilla elämästä ilman väkivaltaa ja käyttää tunteja päivässä eron
suunnitteluun. Kun ero päätökseni alkoi vahvistua, nousi esiin pelkoni, jotka
lamauttivat minut enkä pystynyt enää toimimaan. En osaltani myöskään halunnut
nähdä kipeää totuutta, oli helpompi uskoa hyvään ja lupauksiin muutoksesta, se
oli minun keinoni selviytyä. Sitten yhtenä aamuna heräsin sairaalassa ja
totesin itselleni, että nyt oli aika, aika pelastaa itseni.”

 

On tärkeää tietää, että
väkivaltaisessa
suhteessa eläminen on aina riski uhrin hyvinvoinnille. Ajan kuluessa väkivallan
kokemukset alkavat vaikuttamaan uhrin hyvinvointiin ja tuolloin uhrin elämän
ilo, hallinnan tunne ja jaksaminen heikkenee. Väkivaltaisesta suhteesta
irrottautuminen on aina kuitenkin ihmisen oma yksilöllinen päätös, jota ei
tehdä hetkessä. Päätöksen tekoon ja eron suunnitteluun kuuluu usein pohdintaa,
omien pelkojen kohtaamista, surutyötä sekä käytännön suunnittelua.

Muutos ja
ero saattavat pelottaa ja voimme ajatella, että suhteessa pysyminen on meidän
etujen mukaista. Usein saatamme siirtää eroa koska pelkäämme lasten ja oman
turvallisuuden puolesta, murehdimme taloudellisesta pärjäämisestä arjessa,
olemme voimattomia hakemaan apua tai häpeämme ja koemme syyllisyyttä
tilanteesta. Voi olla myös niin, että koemme painostusta ulkopuolisilta jäädä
suhteeseen ja pelkäämme yksin jäämistä. Lisäksi on inhimillistä, että jokainen
meistä haluaa kuulua perheeseen tai parisuhteeseen, tulla rakastetuksi ja
hyväksytyksi ja toivo paremmasta elää sitkeässä. Helposti uskomme myös niin,
että ero olisi lapsille huonompi vaihtoehto kuin eläminen perheessä jossa on
väkivaltaa ja pelkoa.

Usein eropäätös kuitenkin vahvistuu silloin kun
havahdumme siihen, että väkivalta ei tule loppumaan ja saamme ulkopuolista apua
ja luottamusta omaan pärjäämiseen. On tärkeää tietää, että et ole kokemuksesi
kanssa yksin ja käytännön apua on tarjolla. Voit myös halutessasi keskustella
eroon liittyvistä ajatuksista nimettömänä Rikosuhripäivystyksen palvelupisteen työntekijän kanssa.  On tärkeää muistaa, että erotilanteessa voi
esiintyä myös väkivaltaa. Jos haluat käytännön apua tai neuvoja turvalliseen
eroamiseen olethan yhteydessä Rikosuhripäivystykseen, teemme yhdessä
turvasuunnitelman eron varalle.

Uhreille tarjottava tuki

”Ensimmäistä
kertaa elämässäni kerroin, mitä olin kokenut. Sain puhua kokemuksistani, itkeä,
nauraa, toivoa ja onnistua yhdessä tukihenkilön kanssa. Missään vaiheessa uuden
elämän rakennusta en jäänyt yksin.”

Suomessa rikosten uhreille ja lähisuhdeväkivaltaa
kokeneille tarjottavat palvelut ja lainsäädäntö vahvistuvat koko ajan.
Lähisuhdeväkivallan uhrit voivat saada apua monestakin eri lähteestä. Yksi
matalan kynnyksen tuen ja avun tarjoaja on valtakunnallinen Rikosuhripäivystys
(RIKU), jonka palveluihin voit ohjautua myös nimettömänä. RIKUsta saat
ajantasaista tietoa, ohjausta ja neuvontaa asioihin, jotka sinua pohdituttavat.
Jokaisella meillä on oikeus turvalliseen elämään, ilman väkivaltaa.

”Jouduin
kohtaamaan väkivallan tekijän oikeudessa. Muistan vieläkin miten paljon
pelkäsin kohtaamista. Olimme kuitenkin tukihenkilön kanssa valmistautuneet
istuntoon hyvin ja uskalsin kertoa kaiken, yhtään vähättelemättä, yhtään
salaamatta, koko totuuden, minun tarinani. Oikeudenkäynnin jälkeen muistan
tunteen, tunteen siitä kuin sata kiloa menneisyyttä, kipua ja kärsimystä olisi
hävinnyt harteiltani. Silloin tunsin ensimmäistä kertaa, että elämä voi jatkua”

 

Rikosprosessit voivat olla voimia vieviä kokonaisuuksia, mutta onneksi väkivallan
uhrin ei tarvitse selviytyä niistä yksin. Lähisuhdeväkivaltaa kokeneet uhrit
saavat usein oikeudenkäyntiavustajan valtion varoista. Avustajan tarkoituksena
on puolustaa uhrin oikeuksia oikeudenkäynnissä. Tavallisimmin uhreille ei tule
kustannuksia oikeusavustajan palveluista eikä oikeudenkäynnistä
lähisuhdeväkivalta asioissa. Voit keskustella omasta tilanteesta lisää oman
alueen RIKUn työntekijän kanssa.

Rikosprosessiin valmistautuessa on tärkeää
myös hakeutua mahdollisimman pian lääkäriin, jossa voidaan todeta ja hoitaa
mahdolliset fyysiset vammat ja keskustella psyykkisistä seurauksista. Uhrin
kuuleminen on tärkeää oikeudenkäynnissä. Käytännössä uhri kertoo oman
kokemuksen tapahtuneesta väkivallasta. Usein uhrit kertovatkin miten tärkeää ja
merkityksellistä oli saada kerrotuksi kaikki väkivallan kokemukset oikeudessa,
puhua ääneen ne vääryyden kokemukset, joista vuosikaudet oli vaiennut.
Rikosprosessi itsessään voi toimia uhria vahvistavana ja voimaannuttavana kokemuksena,
erityisesti silloin kun sitä ei tarvitse kohdata yksin.

”Ja niinhän se elämä jatkui. Ex-kumppanini aloitti
vainoamisen ja häiriköimisen pian oikeudenkäynnin jälkeen. Tiesin kuitenkin
kuinka toimia ja puolen vuoden jälkeen hän lopetti. Olemme muutamia kertoja
törmänneet toisiimme mutta minulle hän on vain pala menneisyyttä, jonka olen
jättänyt taakseni”

 

Tiedämme, että eroaminen väkivaltaisesta kumppanista
ei aina automaattisesti lopeta väkivaltaa. Väkivalta voi jatkua vainoamisena
tai muuna henkisenä kiusaamisena esimerkiksi lasten huolto- ja tapaamisiin liittyvissä asioissa.
Mikäli eron jälkeistä vainoa esiintyy, on se myös rikosasia, josta voit tehdä
rikosilmoituksen. Vainoaminen voi olla häiriköintiä, jatkuvaa soittelua ja
viestittelyä tai seuraamista. Vainoamiseen voi
liittyä myös kotirauhan rikkomista tai laitonta uhkailua. Vaino voi myös
ulottua työpaikalle ja esiintyä ulkopuolisille positiivisina huomion
osoituksina kuten kukkien lähettämisenä, rakkaudentunnustuksina tai toistuvina
kuulumisten kyselynä. Väkivallan tekijän jatkuva yhteydenpito ja vainoaminen
kuormittavat uhria paljon ja tuolloin usein rohkaistaan hakemaan
lähestymiskieltoa, jos
yhteydenpito ei muutoin lopu.

Väkivallasta selviytyminen

”Tällä
hetkellä elän elämääni omilla ehdoillani, turvassa ja onnellisena. Olen ylpeä
itsestäni ja iloinen kaikesta siitä tuesta jota sain matkani varrella. Voin
näin jälkikäteen todeta, että kyllä, olen selviytyjä, oman elämäni sankari,
joka selvisi väkivallasta ja onnistui rakentamaan uuden, turvallisen elämän”

 

On tärkeää tietää, että väkivallasta voi selviytyä.
Tiedämme sen, koska niin monet naiset ja miehet ovat ennen sinua selviytyneet
elämään ilman väkivaltaa. Mikäli olet kokenut lähisuhteissasi väkivaltaa ja
haluat keskustella kokemuksistasi luottamuksellisesti niin otathan yhteyttä. Voimme yhdessä miettiä,
millainen apu palvelisi sinua parhaiten. Voit
myös pyytää ystävääsi välittämään yhteydenottopyynnön niin me soitamme sinulle.
Muutos alkaa usein pienistä teoista. Hiljaisuuden rikkominen ja väkivallasta
kertominen usein auttaa ja mahdollistaa tuen ja käytännön avun sinulle ja
läheisellesi. Tiedäthän, että et ole kokemuksesi kanssa yksin. Apua on
tarjolla!

Väkivaltainen käytös

”Olin kymmenen kun
muistan ensimmäisen fyysisen rangaistuksen. Vanhempani löivät minua kun olin
ollut tuhma. He löivät myös toisiaan. Tuolloin muistan miettineeni, että jos
haluan muiden tekevän oman tahtoni mukaan, kannattaa minun olla pelottava. Tuo
oppi on kulkenut pitkään mukanani. Olen huutanut, uhkaillut, satuttanut
läheisiäni niin fyysisesti kuin henkisesti ja olen saanut läheiseni pelkäämään
minua. Pitkän aikaa pystyin hallitsemaan heitä ja se vallan ja hallinnan tunne
tuntui hyvältä kunnes menetin itselleni ne tärkeimmät ihmiset”

Väkivalta ja
aggressiivisuus rikkovat vuosittain useita satoja perheitä ja saavat ihmisiä
voimaan huonosti. Väkivaltainen toiminta voidaan nähdä myös tekijälleen
haitallisena ja saattaa usein johtaa myös rikosoikeudellisiin vastuisiin. Syyt
väkivaltaiseen käyttäytymiseen ovat aina yksilöllisiä. Tiedämme kuitenkin, että
väkivaltaisen käyttäytymisen malli on voitu oppia jo varhain ja usein tekijältä
saattaa puuttua erilaisia taitoja riita- ja konfliktitilanteiden
ratkaisemiseksi. Myös tunteiden säätelykeinot saattavat olla heikot ja
tekijöiden taustalla voi olla myös itsellään uhrikokemuksia.

On tärkeää
muistaa, että väkivaltainen käyttäytyminen harvemmin loppuu itsestään. Apua on
kuitenkin tarjolla. Väkivaltaisen käyttäytymisen tilalle voidaan opetella
uudenlaista, hyödyllisempää ja omaa hyvinvointia tukevaa käyttäytymistä. Tämän
uuden käyttäytymisen opettelu vaatii tekijältä usein motivaatiota ja
pitkäjänteisyyttä. Muutos on kuitenkin mahdollista. Lisätietoja väkivallan
käyttäjille suunnatuista palveluista saat RIKUn palvelupisteistä.

 


Lue lisää

Turvasuunnitelma väkivaltatilanteeseen tai sen uhkaan kotona