Lähisuhdeväkivalta voi koskettaa jokaista

Lähisuhdeväkivallan kokemus

”Kahdeksan vuotta sitten sanoin tahdon, en osannut tuolloin aavistaa, mitä yhteinen elämä todellisuudessa olikaan”

Lähisuhdeväkivalta voi koskettaa meistä jokaista elämän varrella. Harvoin kuitenkin pystymme suojautumaan väkivallan kokemuksilta ennakkoon, koska väkivallan tekijänä toimii meille rakas ja luotettu ihminen. Väkivallan kokemus tulee uhrille usein yllätyksenä ja kokemukseen liittyy aina kriisin kokeminen. Kriisi itsessään vaikuttaa väliaikaisesti kykyymme toimia ja avun pyytäminen voi olla hankalaa.

Jos video ei näy, voit katsoa sen täällä.

Mikäli väkivallan kokemukset jatkuvat, voi usein käydä niin, että ajan kuluessa emme enää tunnista väkivaltaa elämässämme ja väkivallan teot normalisoituvat arkeen. Väkivallan kokemusten myötä joudumme usein käymään läpi paljon erilaisia vahvoja ja hankalia tunteita. Usein kerrotaan, että häpeän, syyllisyyden, riittämättömyyden ja pelon tunteiden takia avun hakeminen ja ulkopuolisille väkivallasta kertominen on vaikeaa.

Lähisuhdeväkivallan muodot

”Muistan selkeästi ensimmäisen lyönnin, se sattui todella enkä kertonut siitä kenellekään. Kumppanillani oli tapana repiä hiuksia päästäni ja lyödä päätäni lattiaan niin ettei siitä jäänyt jälkiä. Hän myös rajoitti rahan käyttöni ja ystävieni tapaamista. Jatkuva kontrollointi ja haukkuminen olivat ahdistavaa, tuntui kuin mieleni ja kehoni oli jatkuvan hallinnan alla”

Lähisuhdeväkivaltaa voi esiintyä parisuhteissa tai perheen ja suvun sisällä. Väkivallan tekijänä voi toimia oma kumppani, vanhempi tai aikuinen lapsi, myös sisarusten välillä voi esiintyä lähisuhdeväkivaltaa.

Väkivalta alkaa usein henkisellä kiusaamisella, alistamisella, mitätöinnillä, halveksunnalla ja haukkumisella. Myös tarve kontrolloida ja säädellä uhrin toimia katsotaan olevan henkistä väkivaltaa. Ajoittain henkinen väkivalta voi kärjistyä siihen, että väkivallan tekijä uhkaa satuttaa itseään tai muita perheenjäseniä tai lemmikkejä. Tuolloin ei tulisi jäädä yksin vaan uhkauksista tulisi kertoa viranomaiselle tai uhrijärjestöjen edustajalle.

Jos video ei näy, voit katsoa sen täällä.

Väkivaltaa voi lähisuhteissa esiintyä myös muissa muodoissa kuten fyysinen, taloudellinen, seksuaalinen ja uskonnollinen väkivalta. Lähisuhteissa tapahtuva seksuaalinen väkivalta on varsin yleistä, mutta siitä puhuminen on ollut erityisen vaikeaa siksi, että väkivalta kohdentuu ihmisen haavoittuvaisimmalle alueelle, seksuaalisuuteen. Tiedäthän, että parisuhteissa ja avio- tai avoliitossa tehty raiskaus on rikosasia. Seksuaalinen väkivalta voi myös olla kehon arvosteluun liittyvää kommentointia, painostamista seksuaalisiin tekoihin, syyllistämistä sovintoseksiin tai suostumista yhdyntään pelon vuoksi. Jokaisella meillä on oikeus fyysiseen koskemattomuuteen.

Väkivallan kierre

”Sain lyönneistä ja muusta väkivallasta lahjaksi kukkia, halauksen, kehun tai illallisen sekä lupauksen siitä, ettei väkivalta toistuisi enää koskaan. Uskoin sen lupauksen”

Tiedämme, että väkivalta harvemmin loppuu itsestään ja voimistuu vuosien edetessä. On tyypillistä, että väkivallan tekijä syyllistää uhriaan väkivallasta. Myös niin sanotut paremmat hetket kuuluvat arkeen.

Silloin kun väkivaltaa ei esiinny, tekijä saattaa hyvitellä tekojaan lahjoilla, kauniilla eleillä, sanoilla tai muuten huomioida väkivallan uhria positiivisella tavalla. Usein väkivallan uhrit kertovat, että juuri nuo ”paremmat hetket” luovat toivoa ja uskoa muutokseen sekä pitävät kiinni väkivaltaisessa suhteessa. Usein kuitenkin käy niin, että väkivalta valtaa elämää yhä enemmän ja niin sanotut hyvät hetket vähenevät.

Lähisuhdeväkivalta piilorikollisuutena

”Oli hämmentävää nähdä kumppanissani ne kaksi eri puolta. Valitettavasti kotona asui se hirviö, joka toiminnallaan loi pelkoa, ahdistusta, häpeää, syyllisyyttä sekä hirvittävän vahvaa riittämättömyyden tunnetta. Perheen ulkopuolisilla oli ilo kohdata se seuraihminen, johon myös minä olin aikoinaan rakastunut”

Ei ole ollenkaan tavatonta, että perheen sisällä vietetty elämä ja väkivallan kokemukset eivät näy ulospäin. Usein lähisuhdeväkivaltaa kuvataan piilorikollisuudeksi juuri siksi, että väkivalta tapahtuu kodin seinien sisäpuolella, muiden tietämättömissä. Yhä enemmän kuitenkin lähisuhdeväkivallasta puhutaan ja tehdään rikosilmoituksia, ja hyvä niin. On tärkeää ymmärtää, että lähisuhdeväkivalta on usein rikosasia, ei parisuhteen vuorovaikutusongelma tai asia, joka pitäisi ratkaista perheen sisällä vaan ennen kaikkea rikos, josta väkivallan tekijän tulee ottaa myös oikeudellinen vastuu.

Väkivaltaisesta suhteesta irrottautuminen

”Oli paljon hetkiä, jolloin mietin eroa. Saatoin haaveilla elämästä ilman väkivaltaa ja käyttää tunteja päivässä eron suunnitteluun. Kun ero päätökseni alkoi vahvistua, nousi esiin pelkoni, jotka lamauttivat minut enkä pystynyt enää toimimaan. En osaltani myöskään halunnut nähdä kipeää totuutta, oli helpompi uskoa hyvään ja lupauksiin muutoksesta, se oli minun keinoni selviytyä. Sitten yhtenä aamuna heräsin sairaalassa ja totesin itselleni, että nyt oli aika, aika pelastaa itseni.”

On tärkeää tietää, että väkivaltaisessa suhteessa eläminen on aina riski uhrin hyvinvoinnille. Ajan kuluessa väkivallan kokemukset alkavat vaikuttamaan uhrin hyvinvointiin ja tuolloin uhrin elämän ilo, hallinnan tunne ja jaksaminen heikkenee. Väkivaltaisesta suhteesta irrottautuminen on aina kuitenkin ihmisen oma yksilöllinen päätös, jota ei tehdä hetkessä. Päätöksen tekoon ja eron suunnitteluun kuuluu usein pohdintaa, omien pelkojen kohtaamista, surutyötä sekä käytännön suunnittelua.

Muutos ja ero saattavat pelottaa ja voimme ajatella, että suhteessa pysyminen on meidän etujen mukaista. Usein saatamme siirtää eroa koska pelkäämme lasten ja oman turvallisuuden puolesta, murehdimme taloudellisesta pärjäämisestä arjessa, olemme voimattomia hakemaan apua tai häpeämme ja koemme syyllisyyttä tilanteesta. Voi olla myös niin, että koemme painostusta ulkopuolisilta jäädä suhteeseen ja pelkäämme yksin jäämistä. Lisäksi on inhimillistä, että jokainen meistä haluaa kuulua perheeseen tai parisuhteeseen, tulla rakastetuksi ja hyväksytyksi ja toivo paremmasta elää sitkeässä. Helposti uskomme myös niin, että ero olisi lapsille huonompi vaihtoehto kuin eläminen perheessä jossa on väkivaltaa ja pelkoa.

Usein eropäätös kuitenkin vahvistuu silloin kun havahdumme siihen, että väkivalta ei tule loppumaan ja saamme ulkopuolista apua ja luottamusta omaan pärjäämiseen. On tärkeää tietää, että et ole kokemuksesi kanssa yksin ja käytännön apua on tarjolla. Voit myös halutessasi keskustella eroon liittyvistä ajatuksista nimettömänä Rikosuhripäivystyksen palvelupisteen työntekijän kanssa.  On tärkeää muistaa, että erotilanteessa voi esiintyä myös väkivaltaa. Jos haluat käytännön apua tai neuvoja turvalliseen eroamiseen olethan yhteydessä Rikosuhripäivystykseen, teemme yhdessä turvasuunnitelman eron varalle.

Uhreille tarjottava tuki

”Ensimmäistä kertaa elämässäni kerroin, mitä olin kokenut. Sain puhua kokemuksistani, itkeä, nauraa, toivoa ja onnistua yhdessä tukihenkilön kanssa. Missään vaiheessa uuden elämän rakennusta en jäänyt yksin.”

Suomessa rikosten uhreille ja lähisuhdeväkivaltaa kokeneille tarjottavat palvelut ja lainsäädäntö vahvistuvat koko ajan. Lähisuhdeväkivallan uhrit voivat saada apua monestakin eri lähteestä. Yksi matalan kynnyksen tuen ja avun tarjoaja on valtakunnallinen Rikosuhripäivystys (RIKU), jonka palveluihin voit ohjautua myös nimettömänä. RIKUsta saat ajantasaista tietoa, ohjausta ja neuvontaa asioihin, jotka sinua pohdituttavat. Jokaisella meillä on oikeus turvalliseen elämään, ilman väkivaltaa.

”Jouduin kohtaamaan väkivallan tekijän oikeudessa. Muistan vieläkin miten paljon pelkäsin kohtaamista. Olimme kuitenkin tukihenkilön kanssa valmistautuneet istuntoon hyvin ja uskalsin kertoa kaiken, yhtään vähättelemättä, yhtään salaamatta, koko totuuden, minun tarinani. Oikeudenkäynnin jälkeen muistan tunteen, tunteen siitä kuin sata kiloa menneisyyttä, kipua ja kärsimystä olisi hävinnyt harteiltani. Silloin tunsin ensimmäistä kertaa, että elämä voi jatkua”

Rikosprosessit voivat olla voimia vieviä kokonaisuuksia, mutta onneksi väkivallan uhrin ei tarvitse selviytyä niistä yksin. Lähisuhdeväkivaltaa kokeneet uhrit saavat usein oikeudenkäyntiavustajan valtion varoista. Avustajan tarkoituksena on puolustaa uhrin oikeuksia oikeudenkäynnissä. Tavallisimmin uhreille ei tule kustannuksia oikeusavustajan palveluista eikä oikeudenkäynnistä lähisuhdeväkivalta asioissa. Voit keskustella omasta tilanteesta lisää oman alueen RIKUn työntekijän kanssa.

Rikosprosessiin valmistautuessa on tärkeää myös hakeutua mahdollisimman pian lääkäriin, jossa voidaan todeta ja hoitaa mahdolliset fyysiset vammat ja keskustella psyykkisistä seurauksista. Uhrin kuuleminen on tärkeää oikeudenkäynnissä. Käytännössä uhri kertoo oman kokemuksen tapahtuneesta väkivallasta. Usein uhrit kertovatkin miten tärkeää ja merkityksellistä oli saada kerrotuksi kaikki väkivallan kokemukset oikeudessa, puhua ääneen ne vääryyden kokemukset, joista vuosikaudet oli vaiennut. Rikosprosessi itsessään voi toimia uhria vahvistavana ja voimaannuttavana kokemuksena, erityisesti silloin kun sitä ei tarvitse kohdata yksin.

”Ja niinhän se elämä jatkui. Ex-kumppanini aloitti vainoamisen ja häiriköimisen pian oikeudenkäynnin jälkeen. Tiesin kuitenkin kuinka toimia ja puolen vuoden jälkeen hän lopetti. Olemme muutamia kertoja törmänneet toisiimme mutta minulle hän on vain pala menneisyyttä, jonka olen jättänyt taakseni”

Tiedämme, että eroaminen väkivaltaisesta kumppanista ei aina automaattisesti lopeta väkivaltaa. Väkivalta voi jatkua vainoamisena tai muuna henkisenä kiusaamisena esimerkiksi lasten huolto- ja tapaamisiin liittyvissä asioissa. Mikäli eron jälkeistä vainoa esiintyy, on se myös rikosasia, josta voit tehdä rikosilmoituksen. Vainoaminen voi olla häiriköintiä, jatkuvaa soittelua ja viestittelyä tai seuraamista. Vainoamiseen voi liittyä myös kotirauhan rikkomista tai laitonta uhkailua. Vaino voi myös ulottua työpaikalle ja esiintyä ulkopuolisille positiivisina huomion osoituksina kuten kukkien lähettämisenä, rakkaudentunnustuksina tai toistuvina kuulumisten kyselynä. Väkivallan tekijän jatkuva yhteydenpito ja vainoaminen kuormittavat uhria paljon ja tuolloin usein rohkaistaan hakemaan lähestymiskieltoa, jos yhteydenpito ei muutoin lopu.

Väkivallasta selviytyminen

”Tällä hetkellä elän elämääni omilla ehdoillani, turvassa ja onnellisena. Olen ylpeä itsestäni ja iloinen kaikesta siitä tuesta jota sain matkani varrella. Voin näin jälkikäteen todeta, että kyllä, olen selviytyjä, oman elämäni sankari, joka selvisi väkivallasta ja onnistui rakentamaan uuden, turvallisen elämän”

On tärkeää tietää, että väkivallasta voi selviytyä. Tiedämme sen, koska niin monet naiset ja miehet ovat ennen sinua selviytyneet elämään ilman väkivaltaa. Mikäli olet kokenut lähisuhteissasi väkivaltaa ja haluat keskustella kokemuksistasi luottamuksellisesti niin otathan yhteyttä. Voimme yhdessä miettiä, millainen apu palvelisi sinua parhaiten. Voit myös pyytää ystävääsi välittämään yhteydenottopyynnön niin me soitamme sinulle. Muutos alkaa usein pienistä teoista. Hiljaisuuden rikkominen ja väkivallasta kertominen usein auttaa ja mahdollistaa tuen ja käytännön avun sinulle ja läheisellesi. Tiedäthän, että et ole kokemuksesi kanssa yksin. Apua on tarjolla!

Väkivaltainen käytös

”Olin kymmenen kun muistan ensimmäisen fyysisen rangaistuksen. Vanhempani löivät minua kun olin ollut tuhma. He löivät myös toisiaan. Tuolloin muistan miettineeni, että jos haluan muiden tekevän oman tahtoni mukaan, kannattaa minun olla pelottava. Tuo oppi on kulkenut pitkään mukanani. Olen huutanut, uhkaillut, satuttanut läheisiäni niin fyysisesti kuin henkisesti ja olen saanut läheiseni pelkäämään minua. Pitkän aikaa pystyin hallitsemaan heitä ja se vallan ja hallinnan tunne tuntui hyvältä kunnes menetin itselleni ne tärkeimmät ihmiset”

Väkivalta ja aggressiivisuus rikkovat vuosittain useita satoja perheitä ja saavat ihmisiä voimaan huonosti. Väkivaltainen toiminta voidaan nähdä myös tekijälleen haitallisena ja saattaa usein johtaa myös rikosoikeudellisiin vastuisiin. Syyt väkivaltaiseen käyttäytymiseen ovat aina yksilöllisiä. Tiedämme kuitenkin, että väkivaltaisen käyttäytymisen malli on voitu oppia jo varhain ja usein tekijältä saattaa puuttua erilaisia taitoja riita- ja konfliktitilanteiden ratkaisemiseksi. Myös tunteiden säätelykeinot saattavat olla heikot ja tekijöiden taustalla voi olla myös itsellään uhrikokemuksia.

On tärkeää muistaa, että väkivaltainen käyttäytyminen harvemmin loppuu itsestään. Apua on kuitenkin tarjolla. Väkivaltaisen käyttäytymisen tilalle voidaan opetella uudenlaista, hyödyllisempää ja omaa hyvinvointia tukevaa käyttäytymistä. Tämän uuden käyttäytymisen opettelu vaatii tekijältä usein motivaatiota ja pitkäjänteisyyttä. Muutos on kuitenkin mahdollista. Lisätietoja väkivallan käyttäjille suunnatuista palveluista saat RIKUn palvelupisteistä.

Ota yhteyttä Rikosuhripäivystykseen

Rikosuhripäivystys 116 006
RIKUchat
Tukihenkilö palvelupisteestä
Muut palvelut

Lue lisää

Turvasuunnitelma väkivaltatilanteeseen tai sen uhkaan kotona
Naisiin kohdistuva väkivalta
Miehiin kohdistuva väkivalta
Rikosuhripäivystys 116 006
RIKUchat
Tukihenkilö RIKUn palvelupisteestä
RIKUn muut palvelut

Muut tukipalvelut lähisuhdeväkivallan uhreille

Turvakodit
Nollalinja
Ensi- ja turvakotien liitto
Nettiturvakoti
Naisten linja
Raiskauskriisikeskus Tukinainen
Miessakit Ry
Seri-tukikeskukset seksuaaliväkivallan uhreille (THL)