Nettihuijaus voi tapahtua kenelle tahansa
Jos olet joutunut huijatuksi, on tärkeä tiedostaa, ettet ole yksin ja apua on tarjolla. Lähes kaikki internetiä käyttävät ovat törmänneet nettihuijauksiin. Ne ovat rikollisille tuottoisaa toimintaa, joten menetelmiä kehitetään ammattimaisesti ja uhreja manipuloidaan taitavasti.
Nettihuijaukset eli digihuijaukset ovat kyberrikollisuutta ja ne kuuluvat niin sanottuihin tietoverkkoavusteisiin rikoksiin. Lue lisää kyberrikollisuuden eri muodoista
Suuri osa nettihuijauksista ei tule poliisin tietoon, eikä uhri hae apua. Moni syyttää itseään ja häpeää, että on joutunut huijatuksi. Huijaus voi tapahtua niin, ettei uhri huomaa sitä ajoissa tai hän ei edes välttämättä tunnista tapahtunutta rikokseksi. Joku saattaa myös ajatella toiveikkaasti tapahtuneen jälkeen, ettei kyseessä ole huijaus, ja jäädä odottelemaan, että asia selkiytyy hänelle edullisella tavalla.
Nettihuijausten määrä kasvaa jatkuvasti. Vuonna 2023 suomalaiset menettivät digihuijareille lähes 77 miljoonaa euroa, kertoo Finanssiala.
Rahan menetyksen lisäksi uhreille koituu harmia ja vahinkoa, jota on vaikea mitata rahassa.
Verkossa tehtävä petosrikollisuus kehittyy ja muuttaa muotoaan ajan ilmiöiden myötä. Esimerkiksi koronakriisi aiheutti laajamittaisia huijausyrityksiä keväästä 2020 alkaen.
Suuri osa nettihuijauksista tehdään ulkomailta ja taustalla on järjestäytynyt kansainvälinen rikollisuus.
Rahan menetyksen lisäksi uhreille koituu harmia ja vahinkoa, jota on vaikea mitata rahassa. Taloudelliset vaikutukset voivat ikävimmillään seurata elämässä mukana vuosia tai jopa koko loppuelämän. Ne voivat häiritä uhrin elämänhallintaa monilla muillakin osa-alueilla, kuten perhe-elämän, asumisen, työelämän, mielenterveyden, sosiaalisen elämän ja päihteiden käytön osalta. Huijatuksi tulemisesta seuraava häpeä voi aiheuttaa psyykkistä kuormaa.
Rikoksen tekijään tai esimerkiksi pankkiin, luottoyhtiöön tai muuhun osapuoleen kohdistuva viha voi myös kuormittaa uhria. Jos uhrin tiedot on vaikkapa hakkeroitu ja esimerkiksi julkaistu pimeässä verkossa, hänelle voi jäädä epätietoisuutta ja pelkoa siitä, voiko rikos vielä toistua.
Jos sinua on huijattu
Jos olet menettänyt rahaa, pankkitunnukset tai muuta henkilökohtaista tietoa:
- Ilmoita pankkisi asiakaspalveluun
- Ilmoita poliisille ja tee tarvittaessa rikosilmoitus: Poliisi: Tee rikosilmoitus
Jos on kyse suuresta taloudellisesta vahingosta, apua saa myös kuntien velkaneuvonnasta ja Takuusäätiöstä.
Miten toimia erilaisten nettihuijausten kohdalla
Verkkohuijaukset voidaan jakaa ryhmiin toimintatapojen perusteella. Eniten rahaa menetetään sijoitushuijauksissa, romanssi- eli rakkaushuijauksissa ja tilausansoissa.
Nettikauppahuijaukset
Nettikauppahuijaus tapahtuu joko tavalliselta näyttävässä verkkokaupassa, Facebookin markkinapaikalla tai muussa vastaavassa verkkohuutokaupassa, jossa käyttäjät myyvät tavaraa suoraan toisilleen. Ostaja maksaa tuotteen etukäteen, muttei saa tuotetta eikä myyjä enää vastaa yhteydenottoihin.
Jos olet maksanut tuotteen, mutta epäilet joutuneesi verkkokauppahuijauksen uhriksi:
- Valita asiasta myyjälle
- Jos olet maksanut tuotteen luottokortillasi, ota yhteyttä luottoyhtiöösi
- Jos kaupat on tehty esimerkiksi verkkohuutokaupassa, ilmoita huijarista kaupan ylläpitäjälle
- Ota yhteyttä kuluttajaneuvontaan verkossa tai puhelimitse: Kuluttajaneuvonta
- Tee rikosilmoitus
- Keskustele tilanteestasi Rikosuhripäivystyksessä: Rikosuhripäivystys 116 006 tai RIKUchat
Lue lisää
- Näin tunnistat nettihuijauksen ja vältyt siltä
- Kilpailu- ja kuluttajavirasto: Verkkokauppahuijaus
- Kuluttajaneuvonta
- Digihuijatut: Nettikauppahuijaus (Yle Areena)
Myyjään kohdistuvat nettihuijaukset
Myös myyjät voivat kohdata huijausyrityksiä netin kauppapaikoilla. Muutamia tyypillisiä huijausmuotoja ovat esimerkiksi:
- Tuotteen maksamatta jättäminen: Ostaja saattaa pyrkiä saamaan tuotteen maksamatta pyydettyä hintaa. Huijari voi luvata maksaa myöhemmin tai esittää väärän kuitin maksusta.
- Maksupalveluhuijaukset: Huijari väittää maksaneensa tuotteen jonkin maksupalvelun kautta ja lähettää linkin väitettyyn palveluun. Tällä sivulla myyjää pyydetään rekisteröitymään ja antamaan korttitietonsa. Todellisuudessa kyseessä on huijaussivusto, jonka tarkoituksena on kalastella myyjän pankki- tai korttitiedot.
- Kuriiripalveluhuijaukset: Ostaja ehdottaa tuotteen ostoa ja pyytää toimitusta kuriiripalvelun kautta, mutta lähettää linkin kuriiripalvelun näköiselle huijaussivustolle. Tällä sivustolla myyjää pyydetään antamaan pankki- tai luottokorttitiedot. Jos myyjä haluaa perua kaupan, huijari voi syyttää sopimusrikkomuksesta ja luoda painetta.
Miten suojautua huijauksilta?
Tiettyjä varotoimia noudattamalla voit myyjänä pyrkiä tunnistamaan ja välttämään yleisimmät netissä tapahtuvat huijaukset.
- Käytä postiennakkoa tai odota, että maksu näkyy tililläsi ennen tavaran lähettämistä.
- Älä hyväksy maksuja tuntemattomien sovellusten kautta. Suosi tunnettuja ja luotettavia maksupalveluita, kuten tilisiirtoa, MobilePayta tai PayPalia.
- Älä lähetä tavaraa ostajan ehdottamien kuriiripalveluiden kautta. Valitse tunnettuja ja luotettavia toimitustapoja.
Tee näin, jos epäilet joutuneesi huijatuksi
- Jos epäilet, että pankki- tai korttitietosi ovat vaarantuneet, ota välittömästi yhteyttä pankkiisi.
- Säilytä kaikki mahdollinen todistusaineisto, kuten viestit huijarin kanssa, maksukuitit ja muut dokumentit.
- Tee rikosilmoitus Poliisin sähköisen asioinnin kautta. Poliisi.fi: Tee rikosilmoitus
Sijoituspetokset
Sijoitushuijauksissa eli sijoituspetoksissa uhri huijataan sijoittamaan rahaa esimerkiksi osakkeisiin, kryptovaluuttaan tai vaihtoehtoisiin energiamuotoihin. Sijoitushuijauksien määrä on kasvanut merkittävästi viime vuosina, ja ne ovat useimmiten ammattimaista kansainvälistä rikollisuutta.
Mistä tunnistaa sijoitushuijauksen:
- Yleensä uhriin otetaan yhteyttä pyytämättä ja luvataan nopeaa ja varmaa tuottoa
- Uhria painostetaan tekemään nopeita päätöksiä
- Tarjous on henkilökohtainen, eli sitä ei saa jakaa muille.
Huijauksissa liikkuvat isot rahat, ja tekijät käyttävät tehokkaita keinoja uhrin manipulointiin. Verkkoviestittelyn lisäksi he voivat soittaa ja käydä englanniksi keskusteluja, joissa on välillä maanitteleva ja välillä painostava sävy. Huijaukseen liittyvät verkkosivustot on tehty uskottavan näköiseksi, ja huijauksen huomaaminen on vaikeaa.
Jos epäilet, että olet joutunut sijoitushuijauksen uhriksi:
- Ota yhteyttä poliisiin
- Ota yhteyttä pankkisi asiakaspalveluun
Lue lisää
Sijoituspetokset
Kilpailu- ja kuluttajavirasto: Sijoitushuijaukset
Finanssiala: Nettihuijaukset
Finanssivalvonta: Luvattomia palveluntarjoajia koskevat varoitukset
Romanssihuijaukset ja muut tunnehuijaukset
Romanssihuijauksissa uhrilta huijataan rahaa ihmissuhteen varjolla. Yleensä yhteydenpito aloitetaan sosiaalisen median palvelussa tai seuranhakusivustoilla, ja huijari rakentaa uhrille haaveen yhteisestä tulevaisuudesta. Rahaa pyydetään monesti jo muutaman viikon viestittelyn jälkeen, mutta joskus pyyntö esitetään vasta useamman kuukauden jälkeen. Usein verukkeena on jokin hätätilanne.
Muissakin tunnehuijauksissa perusperiaate on suunnilleen sama, eli ensin tutustutaan ja sitten kerrotaan surullinen tarina, johon liittyy esimerkiksi huijarin lähipiirissä vaikeassa tilanteessa oleva lapsenlapsi, iäkäs vanhus tai vaikkapa koiranpentu. Tämän tilanteen ratkaisemiseksi huijari pyytää rahaa. Huijausten tutkinta on usein hankalaa, jos jäljet johtavat ulkomaille. On kuitenkin tärkeä tehdä hakea apua ja myös rikosilmoitus, koska kyseessä voi olla laajempi vyyhti.
Jos epäilet tulleesi huijatuksi:
- Lopeta rahan lähettäminen
- Ole yhteydessä pankkiisi
- Tee rikosilmoitus poliisille
- Keskustele tilanteestasi Rikosuhripäivystyksessä: Rikosuhripäivystys 116 006 tai RIKUchat
Lue lisää
Rakkauspetokset ja romanssihuijaukset verkossa
Katso keinoja romanssihuijausten selvittämiseksi
Identiteettivarkaudet
Identiteettivarkaudessa esiinnytään toisen henkilöllisyydellä. Rikoksen tekijä erehdyttää kolmatta osapuolta käyttämällä jonkun muun henkilön henkilötietoja, tunnistautumistietoja tai muuta vastaavaa toisen henkilön yksilöivää tietoa. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi toisena ihmisenä esiintymistä sosiaalisessa mediassa, toisen ihmisen nimissä tehtyä osamaksukauppaa tai verkkokauppa- tai lehtitilausta.
Toimi näin, jos olet joutunut identiteettivarkauden uhriksi
Miten voin suojautua identiteettivarkaudelta
7 merkkiä siitä, että olet joutunut identiteettivarkauden uhriksi
Jos huomaat jonkun näistä merkeistä, kannattaa toimia nopeasti, jotta identiteettivarkaus saadaan pysäytettyä:
- Saat laskun tai perintäkirjeen palvelusta tai tuotteesta, jota et ole itse hankkinut
- Sinulle lähetetään ilmoitus (tekstiviesti, soitto, sähköposti tai kirje) palvelusta, jota et ole tilannut
- Tililtäsi on vähennetty summa, jota et tunnista
- Saat luotonhakulomakkeita, joita et ole pyytänyt
- Tekemääsi lainahakemusta ei hyväksytä, vaikka luottotietosi ovat kunnossa
- Et saa enää kirjeitä nykyisiltä palveluntarjoajiltasi, esimerkiksi puhelinoperaattorilta tai lehtitilauksesta. Saatat myös saada ilmoituksen muuttuneista osoitetiedoistasi.
- Saat ilmoituksen luottotietojesi kysymisestä, vaikka et ole itse tehnyt hankintoja
Jos huomaat jonkin näistä merkeistä, kannattaa olla nopeasti yhteydessä laskun lähettäjiin ja poliisiin. Lisäksi kannattaa asettaa itselleen oma luottokielto, joka estää tehokkaasti luvattomat nimissäsi tehtävät hankinnat. Lähde: Asiakastieto: 7 merkkiä siitä, että olet joutunut identiteettivarkauden uhriksi
Lue lisää
Identiteettivarkaudessa esiinnytään toisen henkilöllisyydellä
Tietojenkalastelu
Tietojenkalasteluviesteillä yritetään huijata viestin vastaanottajalta pankkitunnuksia, luottokorttitietoja, käyttäjätunnuksia tai muita henkilökohtaisia tietoja. Sähköpostilla tai tekstiviestinä tuleva viesti voi näyttää uskottavalta, ja sen lähettäjä näyttää olevan esimerkiksi pankki tai puhelinoperaattori. Tietojenkalastelua tehdään myös puhelimessa. Huijari voi yrittää asentaa uhrin koneelle etähallintaohjelman, jota käytetään esimerkiksi uhrin kiristykseen.
Mitä tehdä, jos tuli huijatuksi:
- Vaihda salasana ja ota käyttöön kaksivaiheinen tunnistautuminen. Se tarkoittaa, että käyttäjätunnuksen ja salasanan lisäksi kirjautumiseen vaaditaan esimerkiksi tekstiviestivahvistus.
- Jos menetit pankkitunnuksesi, ota yhteyttä pankkiisi
- Ota yhteyttä poliisiin
- Poista koneeltasi mahdolliset huijarin asentamat etähallintaohjelmat.
Lue lisää
Näin tunnistat nettihuijauksen ja vältyt siltä
Tietosuojavaltuutettu: Tietojen kalasteluun perustuvat tietoturvaloukkaukset
Elisa: Huijausyritykset ja tietojenkalastelu
Verkkopankkihuijauksen sattuessa pankki saattaa vastata menetyksistä
Tietomurrot
Tietomurrossa yleensä yrityksen tai muun organisaation järjestelmän turvajärjestely ohitetaan ja rikollinen saa haltuunsa salattua tietoa. Tällä tavalla tavallisen käyttäjän tunnukset tai henkilötiedot saattavat vuotaa rikolliselle, vaikka käyttäjä ei olisikaan itse antanut tietojaan rikolliselle.
Jos tietosi vuotavat jonkun organisaation tietomurrossa, katso tilanteeseesi sopivat toimintaohjeet suomi.fi-sivustolla olevasta oppaasta: Mitä teen? Henkilötietojani on viety tai vuotanut (suomi.fi)
Lue lisää
- Tietomurto – neuvoja tietomurron tai tietovuodon uhriksi joutuneille
- Näin tunnistat nettihuijauksen ja vältyt siltä
- Kyberrikollisuudella on monta eri muotoa
- ”Ei koske minua” – nettihuijauksen uhriksi voi joutua niin nuori, työikäinen kuin ikääntynyt
- Suomi.fi-opas: Henkilötietojani on viety tai vuotanut
- Ylen digitreenit
- Huijaukset ja tilausansat, Kilpailu- ja Kuluttajavirasto
- Digihuijatut-sarja Yle Areenassa