Tukea seksuaalisen väkivallan uhrille
Uusi seksuaalirikoslaki
Uusi seksuaalirikoslaki astui voimaan vuoden 2023 alussa. Uudistus vahvistaa jokaisen seksuaalista itsemääräämisoikeutta ja henkilökohtaisen koskemattomuuden suojaa. Lue lisää oikeusministeriön sivuilla: seksuaalirikoslaki.fi
Meille kaikille kuuluu oikeus seksuaaliseen itsemääräämisoikeuteen, seksuaaliseen loukkaamattomuuteen ja fyysiseen turvallisuuteen. Seksuaalisen väkivallan kohteeksi voi joutua kuka tahansa ja missä tahansa, ulkonäöstä, sukupuolesta, iästä, vaatetuksesta tai sosiaalisesta asemasta riippumatta. Lue lisää: Erilaisia seksuaalirikoksia
Väkivaltaisessa parisuhteessa myös seksuaalinen väkivalta on tavallinen väkivallan muoto. Tilastojen mukaan seksuaalirikoksiin syyllistyykin useimmin jollain tavalla tuttu ihminen.
Mikään, mitä uhri on tehnyt tai sanonut, ei oikeuta vastentahtoista seksuaalista tekoa tai sen yritystä.
Seksuaalinen väkivalta on usein piilorikollisuutta. Ei ole epätavallista, että häpeän ja syyllisyyden tunteet estävät uhria hakemasta apua tilanteeseensa tai tekemästä rikosilmoitusta. On kuitenkin tärkeää ymmärtää, että mikään, mitä uhri on tehnyt tai sanonut, ei oikeuta vastentahtoista seksuaalista tekoa tai sen yritystä.
Poliisin tehtävänä on tutkia, onko kyseessä rikos. Riippumatta siitä, täyttääkö seksuaalinen väkivalta minkään rikoksen tunnusmerkkejä, voit hyötyä tukipalveluiden tarjoamasta avusta. Rikosuhripäivystyksen palvelut
Uhrit reagoivat tapahtuneeseen eri tavoin
Reagoiminen seksuaaliseen väkivaltaan on luonnollista ja kuuluu asiaan. Eri ihmiset kokevat seksuaalisen väkivallan eri tavalla. Tapahtunut voi tuntua epätodelliselta. Häpeän ja syyllisyyden tunteiden lisäksi tyypillisiä seurauksia ovat ahdistuneisuus, yksinolon vaikeudet tai eristäytymisen tarve, muisti- ja keskittymisvaikeudet, kärsimättömyys, turtumisen, vihan tai arvottomuuden tunteet, syömishäiriöt ja toisinaan myös itsetuhoisuus.
Erilaiset pelot ovat myös tyypillisiä, kuten seksuaalisuuteen liittyvät pelot ja inhot, raskauden ja sukupuolitaudin pelot, elämänhallinnan menettämisen ja mielen särkymisen pelko tai rikoksen tekijän kohtaamisen pelko. Monet pelkäävät myös joutuvansa uudelleen seksuaalisen väkivallan kohteeksi.
Myös fyysiset oireet ovat tavallisia, kuten univaikeudet, päänsärky, pahoinvointi sekä muut erilaiset kivut ja kolotukset. Tapahtuma saattaa tulla mieleen yhä uudelleen ja uudelleen, kuvina, hajuina, ääninä ja kehon tuntemuksina. Uhri voi kokea turvattomuutta, koska maailma on muuttunut arvaamattomaksi, eikä hän usko voivansa enää luottaa ihmisiin.
Toisinaan uhri haluaa unohtaa koko tapahtuneen. Hän saattaa elää monta päivää, jopa viikkoja, yrittäen pyyhkiä tapahtuneen pois mielestään. Joskus uhri ei kerro tapahtuneesta koskaan kenellekään, mikä voi vaikeuttaa toipumista.
Kokemuksesta voi toipua
On hyvä muistaa, että seksuaalista väkivaltaa kokenut ihminen ei ole vain uhri. Tapahtunut ei määritä häntä ihmisenä. Hän on edelleen jonkun alan ammattilainen, opiskelija, vanhempi, ystävä, harrastustoiminnan osallistuja ja paljon muuta. Kokemusta ei pidä sivuuttaa tai vähätellä. Sen käsittely auttaa toipumisessa, mutta myös kaikki normaalit arjen toiminnat ovat hyväksi.
On tärkeää, että uhri saa apua mahdollisimman pian.
Uhri tarvitsee uskoa selviytymiseensä, turvallisuuden tunnetta sekä tukea kielteisten ja tuskallisten tunteidensa läpikäymiseen. Ulkopuolisesta avusta on useimmiten merkittävä hyöty selviytymisprosessissa. Avun tulee olla pitkäkestoista ja sen tulee tapahtua uhrin ehdoilla.
On tärkeää, että uhri saa apua mahdollisimman pian. Uhrille voi olla haasteellista etsiä ja hakeutua apuun omin voimin. Seksuaalisen väkivallan uhriksi joutuneen ihmisen olisi hyvä miettiä, kenelle luotettavalle läheiselle hän voisi kertoa tapahtuneesta ja saada tukea ammattiapuun hakeutumisessa.
Esimerkiksi raiskaustapauksissa oikeuslääketieteelliset tutkimukset ja välitön kriisiapu ovat ensimmäisiä tukipalveluja, joihin uhrin olisi hyvä hakeutua tai ohjautua: SERI – seksuaaliväkivallan uhrin tukikeskukset
Jatkossa tukipalveluja on saatavissa RIKUn lisäksi monilta muilta järjestöiltä ja terveydenhuollon toimipisteistä. Moni on kokenut saaneensa merkittävää apua myös ammatillisesti ohjatusta vartaistuesta. Vertaistukiryhmiä voi kysyä oman asuinalueen palveluista.
Miten voin läheisenä tukea seksuaalista väkivaltaa kokenutta?
On ensiarvoisen tärkeää, että uhria uskotaan, kun hän kertoo tapahtuneesta. Kaikki syyllistäminen ja jälkiviisaus on tarpeetonta ja voi johtaa uhrin sulkeutumiseen.
On tärkeää, että uhri kokee tulleensa kuulluksi ja pystyy palauttamaan turvallisuudentunteensa. Uhri tarvitsee myötäelämistä ja kannustusta. Kokemuksen läpikäyminen vie aikansa, eikä sitä voi jouduttaa.
Myöskään pelkoa ei tule sivuuttaa keskusteluissa, jos uhri haluaa siitä puhua. Pelossa eläminen kuluttaa voimia. Pelosta puhuminen lievittää ahdistusta ja auttaa hallitsemaan pelkoa. Läheisen kannustus ja rohkaisu voi merkittävästi vaikuttaa siihen, hakeutuuko uhri ammattiapuun.
Kannustus ja myönteinen palaute lisäävät luottamusta omiin kykyihin ja selviytymiseen.
Uhrin läheisenä voi varmistaa, että uhrilla on tavallisia arkirutiineja ja tekemistä, mikä vie hetkeksi ajatuksia muualle. Ulkoilu tai kohtuullinen liikunta voi helpottaa oloa ja auttaa keräämään voimia. Myös piirtäminen ja maalaaminen tai musiikki voivat olla hyviä keinoja purkaa tunnetiloja ja rauhoittaa mieltä.
Alkuvaiheessa konkreettinen arjen apu, kuten kauppa-asioiden hoitaminen tai ruoan laittaminen, voi olla hyvä tapa tukea uhria. Vähitellen pienin askelin voi ryhtyä kannustamaan uhria selviytymään itse arjen asioista. Kannustus ja myönteisen palautteen antaminen lisäävät luottamusta omiin kykyihin ja selviytymiseen.
Lapsi seksuaalirikoksen uhrina
Kun seksuaalirikoksen uhrina on lapsi, on hyvä ymmärtää, että lapsi reagoi järkyttäviin tapahtumiin ikä- ja kehitystasonsa mukaisesti, mutta muuten hyvin samalla tavalla kuin aikuinen. Joissain tilanteissa lapsi ei näkyvästi reagoi mitenkään, ja sekin on normaalia.
On myös hyvä ymmärtää, että joissain tilanteissa, esimerkiksi nuoren jouduttua seksuaalirikoksen uhriksi hän ei välttämättä itse koe olevansa uhri. Esimerkiksi seksuaalisessa kajoamisessa lapseen (ennen vuotta 2023 seksuaalinen hyväksikäyttö) hän saattaa olla vihainen ihmisille, jotka pyrkivät vaikuttamaan hänen ja rikoksen tekijän suhteeseen. Jos rikoksen tekijä on oma perheenjäsen tai muuten hyvin läheinen ihminen, lapsi voi myös haluta suojella rikoksen tekijää. Pieni lapsi voi olla huolissaan siitä, että kerrottuaan tapahtuneesta häntä rangaistaan tai hän saattaa pelätä joutuvansa itse vankilaan.
Vanhempana ja läheisenä on tärkeää huolehtia siitä, että lapsen elämässä toistuvat normaalit rutiinit ja elämässä on muutakin kuin uhrikokemus. Silti kokemusta ei voi sivuuttaa. Lapsikin tarvitsee vastauksia kysymyksiinsä. Hän tarvitsee aikaa ymmärtää tapahtunutta ja käsitellä siitä aiheutuvia tunteitaan. Ammattiapu on usein tarpeen.
Vanhempana on tärkeää myös huolehtia itsestään. Joskus läheisten reaktiot ovat voimakkaampia kuin lapsen, mikä voi vaikeuttaa hänen toipumistaan. Lapselle on apua siitä, että vanhemmat hakevat tietoa ja tukea myös itselleen. RIKUssa tukea tarjotaan myös lapsen vanhemmille ja läheisille.
Lue lisää: Lapsi ja nuori seksuaalirikoksen uhrina
Rikosprosessiin saa apua
Rikoksen tekijän joutuminen rikosoikeudelliseen vastuuseen voi olla uhrille joiltain osin korjaava kokemus. Jotta rikosasiaa voidaan tutkia, on tehtävä rikosilmoitus.
RIKU tarjoaa uhrille tai uhrin läheisille maksuttomasti juridisia käytännön neuvoja ja konkreettista tukea rikosprosessiin liittyvissä kysymyksissä. RIKUssa tarjotaan keskusteluapua ja autetaan valmistautumaan rikosprosessiin. RIKUn tukihenkilö voi olla tukena poliisin kuulustelussa ja oikeudenkäynnissä.
RIKUssa autetaan myös oikeudenkäyntiavustajan hankinnassa. Seksuaalirikoksissa uhrin on mahdollista saada oikeudenkäyntiavustaja maksuttomasti tuloista ja varallisuudesta riippumatta.
Opas: Tukea ja neuvontaa rikosprosessissa seksuaalirikoksen uhrille
Opas: Oikeusopas väkivaltarikoksen uhrille
Lähteenä on hyödynnetty RIKUn vuonna 2017 julkaisemaa Rikoksen uhrin käsikirjaa.
Lue lisää
Erilaisia seksuaalirikoksia
Lapsi ja nuori seksuaalirikoksen uhrina
Ohjeet raiskauksen uhrille
Seksuaalinen häirintä ja laki
Kriittiset pisteet seksuaalirikoksen uhrin polulla
Pojat ja miehet seksuaalirikoksen uhrina
Minut on raiskattu
Lapsi ja nuori seksuaalirikoksen uhrina
Seksityöntekijöihin kohdistuvat seksuaalirikokset
Kun seksuaalirikoksesta jätetään syyttämättä
Erityisen suojelutarpeen arviointi seksuaalirikoksissa
Kouluissa tarvitaan tietoa seksuaalirikoksista
Juristi vastaa: Mitä korvauksia raiskauksen uhri voi saada?
Juristi vastaa: Raiskauksen uhrin tiedottomuus, pelkotila tai muu avuton tila rikoslain mukaan