Terrorismin uhrin asema
Terrorismin uhrit ovat rikoksen uhreja siinä missä muutkin rikosten uhrit. Erityispiirteenä on se, että teko on tehty poliittisista motiiveista ja yleensä sen perimmäisenä tarkoituksena on vahingoittaa valtiota ja aiheuttaa epävakautta. Iskun kohteena voi olla suuri joukko ihmisiä. He ovat yleensä joutuneet kohteiksi sattumalta. Tällaisia ovat olleet viime vuosina tapahtuneet iskut lentokentillä, metroasemilla, yleisötapahtumissa, tai kun väkijoukkoon on ajettu suurella ajoneuvolla tuhoisin seurauksin.
Terrorismin torjunnassa kansainvälinen yhteistyö on olennaista. EU:ssa hyväksyttiin keväällä 2017 terrorismirikoksia koskeva ns. terrorismidirektiivi. Jäsenvaltiot velvoitetaan säätämään rangaistavaksi terrorismiin liittyvän koulutuksen vastaanottaminen, matkustaminen terrorismitarkoituksessa ja terrorismin rahoittaminen. Uutta sääntelyä on myös muun muassa tutkintakeinoista ja jäsenvaltioiden välisestä tietojenvaihdosta. Direktiiviin sisältyy lisäksi erityisiä säädöksiä uhrien auttamisesta ja oikeuksista.
Direktiivin uhreille määrittelemät oikeudet ovat pitkälti samoja kuin EU:n rikosuhridirektiivissä säädetyt oikeudet, mutta joiltain osin ne menevät pidemmälle. Pääosin nämä oikeudet toteutuvat jo nyt Suomessa. Direktiivi edellyttää kuitenkin myös erityisen valmiusjärjestelmän laatimista, jotta apu uhreille ja heidän perheenjäsenilleen saapuu välittömästi iskun jälkeen. Direktiivi tulee saattaa kansallisesti voimaan syksyllä 2018.
Kuka on terrorismin uhri?
Terrorismin uhrin määrittely on herättänyt paljon keskustelua. Välittömiä uhreja ovat suoraan iskun kohteiksi johtuneet, iskussa kuolleet tai loukkaantuneet henkilöt ja heidän läheisensä. Laajemmassa määrittelyssä myös iskun lähellä olleet, sen kohteeksi tarkoitetut, mutta iskun fyysisistä vaikutuksista selvinneet henkilöt katsotaan uhreiksi. Tärkeää on myös huomioida seuraukset laajemmalle suvulle ja tuttavapiirille.
Rikosoikeudellisessa mielessä välillisesti iskun kohteiksi joutuneet eivät ole rikoksen uhreja, mutta monet heistäkin todennäköisesti tarvitsevat tukea traumaattisesta tilanteesta selviytymiseen. Paikanpäällä olleet voidaan myös kutsua oikeuteen todistajiksi, mikä herättää kysymyksiä ja pelkoja.
Myös paikallinen yhteisö ja yhteiskunta laajemmin voi joutua kärsimään terrori-iskusta, mikä pitää huomioida poliittisissa päätöksissä ja tukitoimissa.
Uhrina ulkomailla
Terrori-iskujen uhrien joukossa on usein mukana ulkomaalaisia. He voivat olla tilapäisesti, esimerkiksi turisteina, maassa oleskelevia tai siellä pysyvämmin asuvia. Jos uhri palaa omaan kotimaahansa, on hänen asioitaan hoitamassa eri maiden viranomaisia ja auttajia. Uhri ja hänen läheisensä tarvitsevat usein erityistä tukea vahingonkorvausten hakemisessa, mahdolliseen oikeudenkäyntiin osallistumisessa sekä ylipäätään saadakseen tietoja tapahtumamaan viranomaisilta. Kieli- ja kulttuurierot sekä oikeusjärjestelmien erilaisuus vaikeuttavat asioiden hoitamista.
EU:n rikosuhridirektiivissä sekä terrorismidirektiivissä on säädetty uhrin asemasta rajat ylittävissä tapauksissa unionin sisällä. Lähtökohtana on se, että uhrin tulee saada tukea ja hänen oikeusturvansa tulee taata riippumatta siitä, missä EU-maassa rikos on tapahtunut. Direktiivit eivät kuitenkaan kata tilanteita, joissa terrori-isku tapahtuu unionin ulkopuolella.
Rikosuhripäivystys palvelee ulkomailla rikoksen uhriksi joutuneita Suomessa asuvia henkilöitä tai Suomessa rikoksen uhreiksi joutuneita ulkomaalaisia. Tarvittaessa käytämme tulkkipalveluita. Teemme myös yhteistyötä muiden eurooppalaisten rikosuhrijärjestöjen kanssa yhteistyöjärjestömme Victim Support Europen (VSE) kautta.
Lue lisää:
Terrorismin selittäminen vähentää siihen liittyvää pelkoa
Terrorismin uhrin erityiset tarpeet