Ulkomaisen työvoiman hyväksikäyttö ja työsyrjintä

Mitä työperäinen hyväksikäyttö on?

Työperäistä hyväksikäyttöä esiintyy myös Suomessa, ja sen uhriksi joutuu usein ulkomaalaistaustainen työntekijä. Käytännössä taustalla voi olla esimerkiksi se, että työntekijä ei tunne suomalaisen työelämän sääntöjä tai esimerkiksi pelkää oleskeluoikeutensa puolesta. Hyväksikäyttö ilmenee usein niin, että:

  • työntekijälle maksetaan palkkaa alle työehtosopimuksen
  • häneltä evätään vapaapäiviä
  • hänellä teetetään pitkiä työpäiviä ilman asianmukaista korvausta.

 

Hyväksikäyttöön voi liittyä myös esimerkiksi:

  • maksun ottaminen työpaikasta, työntekijän oleskeluluvasta tai siitä, että tuloja nostetaan näennäisesti perhesideoleskelulupia varten
  • sairausloman pitämisen kieltämistä
  • työterveyshuollon puuttumista
  • identiteettivarkauksia
  • epäinhimillisiä asumisoloja.

Jos hyväksikäyttöön liittyy myös vapauden tosiallista rajoittamista, pakottamista, painostamista, uhkailua, velkauttamista, erehdyttämistä, tai väkivaltaa, se voi täyttää ihmiskaupan tunnusmerkistön.

Milloin liian pieni palkka on rikos?

Rikoslaissa työvoiman hyväksikäyttö on kriminalisoitu muun muassa työsyrjintänä, kiskonnantapaisena työsyrjintänä, törkeänä kiskontana tai vakavimmassa muodossa ihmiskauppana.

Epäily työsyrjinnästä syntyy esimerkiksi silloin, kun ulkomaalaiselle työntekijälle ei makseta pakottavaan lainsäädäntöön (esimerkiksi yleissitovaan työehtosopimukseen) perustuvaa palkkaa, palkan lisiä tai muita osia. Jotta työsyrjinnän tunnusmerkistö täyttyisi, on ulkomaalainen työntekijä asetettu epäedulliseen asemaan esimerkiksi syntyperäisiin suomalaisiin työntekijöihin nähden.

Jos saman työnantajan palveluksessa on vain ulkomaalaisia työntekijöitä, verrataan heidän asemaansa yleiseen työmarkkinoiden tasoon eli käytännössä muiden yritysten työntekijöihin, joiden työsuhteessa noudatetaan työehtosopimuksen minimiehtoja. On siis mahdollista, että työnantaja syrjii kaikkia työntekijöitään.

Alipalkkaus voi olla rikoslain tarkoittamaa työsyrjintää lievimmillään esimerkiksi silloin, kun työnantaja jättää ulkomaalaisilta työntekijöiltään iltalisät maksamatta. Jos palkanmaksun laiminlyönti kohdistuu myös peruspalkkaan tai ylityökorvauksiin, kuten esimerkiksi tapauksissa, joissa työntekijän työpäivät ovat säännöllisesti ylipitkiä, voi kyseessä olla kiskonnantapainen työsyrjintä. Työsyrjintään esimerkiksi kansallisen tai etnisen alkuperän perusteella voi syyllistyä myös sellainen työnantaja, jolla on itsellään sama tausta.

Lue tarkemmin siitä, milloin kyseessä on siviilioikeudellinen palkkariita ja milloin kyseessä voi olla rikos.

Mihin voi olla yhteydessä?

Työvoiman hyväksikäyttötapauksia selvittävät poliisin lisäksi myös aluehallintovirastojen työsuojelu. Rikollisen hyväksikäytön uhri voi kuitenkin pelätä olla heti yhteydessä viranomaisiin. Jos on vielä epävarma, haluaako tai uskaltaako ilmoittaa hyväksikäytöstä viranomaisille, asiaa pohtiakseen yhteydessä voi olla luottamuksellisesti esimerkiksi Rikosuhripäivystykseen.

Henkilö, jonka epäillään joutuneen työvoiman hyväksikäytön uhriksi, voi saada Rikosuhripäivystyksestä neuvontaa siitä, miten asiassa voi edetä. Rikosuhripäivystys ei välitä mitään tietoja yhteydenotoista muille tahoille.

Animaatiot työntekijän oikeuksista yhdeksällä kielellä:


Lue lisää: