Mihin ja miten tehdään rikosilmoitus?

Rikosasian saattaminen rikosoikeusprosessiin edellyttää rikosilmoitusta. Myös vahingonkorvauksen saaminen edellyttää, että rikosilmoitus on tehty. Rikosilmoituksen voi tehdä millä tahansa poliisilaitoksella riippumatta siitä, missä rikos on tapahtunut. Sen voi tehdä henkilökohtaisella käynnillä, puhelimella tai joissain tapauksissa sähköisellä verkkolomakkeella vähäisissä rikoksissa, jotka eivät vaadi poliisilta välittömiä toimenpiteitä. Tässä yhteydessä vähäiseksi rikokseksi katsotaan esimerkiksi polkupyörävarkaus.

Rikosilmoitukseen tarvitaan mahdollisimman tarkka kuvaus siitä mitä on tapahtunut ja ketkä ovat asianosaisia eli rikokseen epäiltyjä ja rikoksen uhreja. Myös mahdolliset silminnäkijät tulee ilmoittaa poliisille.

Rikosilmoitus on hyvä tehdä mahdollisimman pian rikoksen tapahduttua. Näin poliisi pääsee mahdollisimman nopeasti tutkimaan rikosta ja rikoksen selvittäminen voi olla helpompaa. Rikosilmoituksen voi tehdä, vaikka tekijä olisi alle 15-vuotias. Alle 15-vuotias ei joudu vastaamaan teosta oikeudessa, mutta hänen pitää korvata aiheuttamansa vahinko.

Jos rikoksesta on aiheutunut vammoja, on tärkeää käydä lääkärissä mahdollisimman pian. Lääkärintodistusta voidaan tarvita myöhemmin oikeudenkäynnissä sekä todisteena tapahtuneesta rikoksesta, että perusteena mahdollisille vahingonkorvausvaatimuksille. Mikäli kyse on seksuaalisesta väkivallasta, peseytymistä ja vaatteiden vaihtoa tulee välttää ennen lääkärissä käyntiä. Jos kyse on asuntomurrosta, mitään jälkiä ei pidä siivota eikä paikkoja järjestellä ennen kuin poliisi on käynyt paikalla.

Sellaiset rikokset, joista on mahdollista saada elinkautinen vankeustuomio, eivät vanhene koskaan. Kaikki muut rikokset vanhenevat rikosasiana aikanaan, minkä jälkeen rikokseen epäiltyä ei voi enää syyttää rikoksesta. Rikosten vanhentumisaika vaihtelee kahdesta vuodesta kahteenkymmeneen vuoteen. Esimerkiksi lievää vakavampi pahoinpitely vanhenee viidessä vuodessa ja törkeä pahoinpitely kahdessakymmenessä vuodessa.

Ilmoituksen tekijän ei tarvitse olla rikoksen uhri. Rikosuhripäivystyksen (RIKU) tukihenkilöt voivat olla tukena rikosilmoituksen tekemisessä. Poliisilaitoksella rikosilmoitus tehdään usein yleisellä tiskillä, jossa luottamuksellisuuden säilyttäminen on hankalaa. Asiakas voi pyytää erillistä tilaa rikosilmoituksen tekemistä varten. Lisää aiheesta poliisin verkkosivuilta.

Joskus uhri voi ajatella, ettei halua tehdä rikosilmoitusta. Kaikki todisteet kannattaa silti säilyttää. Mieli voi muuttua myöhemmin ja todistusaineiston hankkiminen jälkikäteen voi olla vaikeampaa tai jopa mahdotonta. Eteen voi myös tulla tilanteita, joissa vastapuoli tekee rikosilmoituksen esimerkiksi siksi, että uhri on puolustautuessaan vahingoittanut tekijää. Kaikki muistikuvat, myös kellonaika tapahtuneesta, kannattaa kirjata ylös. Silminnäkijöiden yhteystiedot on hyvä pyytää heti tapahtuman jälkeen. Kirjallinen materiaali kuten sähköpostit, kuitit jne. on hyvä säilyttää.