Ajankohtaista

Ihmiskaupan uhrien auttaminen on sidottu liian vahvasti rikosprosessiin

Nykyinen ihmiskaupan uhrien auttaminen on vahvasti sidottu rikosprosessiin ja siksi kaikista vaikeimmassa tilanteessa olevat uhrit eivät uskalla hakeutua virallisen avun piiriin.
– Usein uhrit pelkäävät tekijän kostotoimia tai maasta poistamista. Uhri voi pelätä myös, että rikosprosessin myötä hyväksikäyttäjälle selviää hänen olinpaikkansa tai että hänet itse leimataan rikolliseksi. Nykyinen vahva rikosprosessisidonnaisuus johtaa tilanteeseen, jossa uhri ei uskaltaudu hakemaan apua edes siksi aikaa, että hän voi punnita vaihtoehtoja tilanteesta irtautumiseksi, kertoo ihmiskaupan uhrien auttamistyön koordinaattori Pia Marttila Rikosuhripäivystyksestä.

Ihmiskaupan uhreja auttavat kolmannen sektorin järjestötoimijat alkoivat tämän vuoden alusta pitämään yllä omaa tunnistamistilastoa.
– Jo maaliskuussa on selvästi havaittavissa, että useat ihmiskaupan uhrit eivät uskalla hakeutua ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmän asiakkaaksi. Tällä hetkellä yli puolet järjestöjen esitunnistamista uhreista ei ole hakeutunut virallisen auttamisjärjestelmän asiakkaiksi, kertoo Pia Marttila.

Kaikkia ihmiskaupan uhrien tunnistamiseen ja auttamiseen liittyviä tehtäviä on mahdoton hoitaa viranomaistyönä. Järjestöt tavoittavat matalan kynnyksen palveluiden ja erityisen haavoittuvassa asemassa olevien ihmisten parissa tehtävän työnsä kautta ihmiskaupan uhreja, joille viranomaisten kanssa asiointi ei ole realistinen vaihtoehto.
– Järjestön työntekijälle uhri saattaa kertoa asioita, joita hän pelkää kertoa viranomaiselle. Järjestöissä tehtävä ihmiskaupan vastainen työ ei tarkoita, että sitä tehtäisiin viranomaistyötä vähemmän ammatillisella ja eettisellä työotteella. Järjestöjen palvelut ovat luottamuksellisia ja niissä voi tarvittaessa asioida jopa anonyymisti, muistuttaa Pia Marttila.

Avun sitominen rikosprosessiin ei ole ongelma ainoastaan ihmiskaupan tunnistamisen kannalta.
– Moni Rikosuhripäivystyksen asiakas, joka on alun perin otettu auttamisjärjestelmän asiakkaaksi, on poistettu järjestelmästä, kun rikosprosessissa on päädytty ihmiskaupan sijaan käyttämään toista rikosnimikettä. Joulukuussa 2017 reilusta 90:stä Rikosuhripäivystyksen tukisuhteessa olevasta asiakkaastamme lähes 40 prosenttia kuului tähän ryhmään. Tämä ei tarkoita sitä, etteikö näillä asiakkailla silti olisi tarvetta avulle tai edes että he eivät ole joutuneet ihmiskaupan uhriksi, kertoo Pia Marttila.

Rikosuhripäivystyksen ihmiskaupan uhrien auttamistyön koordinaattori Pia Marttila puhui 16.3.2018 Helsingissä Säätytalolla Yhdenvertaisuusvaltuutetun ja Euroopan kriminaalipolitiikan instituutin (HEUNI)Tuntematon tulevaisuus – selvitys ihmiskaupan uhrien auttamista koskevan lainsäädännön toimivuudesta” selvityksen julkistamistilaisuudessa.

Pia Marttilan puhe kokonaisuudessaan

Ihmiskaupan uhreja auttavat järjestöjen Monika-Naiset liitto ry, Pakolaisneuvonta ry, Pro-tukipiste ry, Rikosuhripäivystys julkaisema kannanotto ”Tuntematon tulevaisuus – selvitys ihmiskaupan uhrien auttamista koskevan lainsäädännön toimivuudesta” -selvitykseen.

Takaisin