Asian käsittely käräjäoikeudessa

Jos syyttäjä päättää nostaa syytteen, rikosasia käsitellään käräjäoikeudessa. Asialle määrätään käsittelypäivä, jolloin varsinainen suullinen oikeudenkäynti pidetään käräjäoikeudessa. Käräjäoikeus pyytää lapsen huoltajaa tai edunvalvojan sijaista toimittamaan tuomioistuimelle kirjallisesti ne vaatimukset, joita he kohdistavat syytettyyn. Oikeusavustaja auttaa vaatimusten toimittamisessa.

Alle 15-vuotiaaseen henkilöön kohdistuneessa rikoksessa uhria uhrina olevaa lasta edustaa esitutkinnassa ja oikeudessa ja hänen puhevaltaansa käyttää huoltaja tai muu laillinen edustaja (esim. edunvalvoja). Jos alaikäinen on täyttänyt 15 vuotta, hän käyttää huoltajansa tai muun laillisen edustajan ohella itsenäisesti puhevaltaansa.

Uhrille ja todistajille lähetetään kutsu oikeudenkäyntiin. Kutsusta käy ilmi, tuleeko oikeudenkäynnissä olla läsnä henkilökohtaisesti. Henkilökohtaisesti oikeuteen saapuvalla asianomistajalla on avustajan lisäksi oikeus saada myös tukihenkilö oikeudenkäyntiin. Tukihenkilöä voit pyytää Rikosuhripäivystyksestä.

Lapsen ei yleensä tarvitse olla paikalla oikeudenkäynnissä henkilökohtaisesti silloin, kun hän on oikeudenkäynnin aikana alle 15-vuotias ja kuuleminen on tallennettu ääni- ja kuvatallenteelle esitutkinnassa. Lapsen kuuleminen oikeudenkäynnissä tapahtuu katsomalla ääni- ja kuvatallenne.  Samalla tavalla voidaan kuulla myös 15–17-vuotiasta lasta, jos lapsi on erityisen suojelun tarpeessa. Mikäli lapsi on ehtinyt täyttää 15 vuotta oikeudenkäynnin ajankohtaan mennessä, häntä yleensä kuullaan henkilökohtaisesti, vaikka ääni- ja kuvatallenne olisi olemassa, ellei hän sitten ole erityisen suojelun tarpeessa.

Kun yli 15-vuotiasta lasta kuullaan oikeudenkäynnissä, on mahdollista käyttää lasta suojaavia erityisjärjestelyjä. Uhria voidaan esim. kuulla siten, että syytetty poistetaan salista kuulemisen ajaksi toiseen huoneeseen, jonne hän kuulee uhrin kertomuksen, mutta ei näe häntä. Joissakin käräjäoikeuksissa on käytössä irralliset sermit suojaamassa syytetyn ja uhrin näköyhteyttä. Uudemmissa oikeussaleissa on ns. pelkäävän todistajan aitio, jossa uhri voi istua peililasin takana, jolloin syytetty ei näe häntä. Joissakin harvemmissa tapauksissa voi olla mahdollista kuulla uhria tai todistajaa pelkästään videon välityksellä, jolloin hänen ei tarvitse saapua oikeussaliin lainkaan.

Kuulemisesta kannattaa etukäteen keskustella avustajan kanssa ja siitä voi olla yhteydessä tuomioistuimeen. Lapselle voidaan tarvittaessa järjestää mahdollisuus tutustua tuomioistuimen tiloihin ennen oikeudenkäyntiä. 

Vanhemmalla ei ole velvollisuutta olla paikalla oikeudenkäynnissä silloin, kun lasta kuullaan. Vanhemman läsnäolosta oikeudenkäynnissä sovitaan erikseen lapsen tai nuoren kanssa. Mikäli lapsi on kertonut kokemuksestaan vanhemmilleen, on hyvä varautua siihen, että vanhempia voidaan kuulla oikeudenkäynnissä todistelutarkoituksessa.

Lapsen seksuaalista hyväksikäyttöä koskevat oikeudenkäynnit järjestetään yleensä suljetuin ovin. Istuntosaliin ei tällöin päästetä ulkopuolisia eli yleisöä. Myös uhrin henkilöllisyys ja asiaa koskevat asiakirjat sekä tuomio voidaan määrätä salassa pidettäviksi. Syytetyn nimi, rikos josta hänet on tuomittu, tuomitut korvaukset sekä rangaistus ovat kuitenkin aina julkisia tietoja.

Käräjäoikeuden tuomioon tyytymättömät osapuolet voivat hakea siihen muutosta valittamalla hovioikeuteen tai ennakkopäätösvalituksella (edellyttää lisäksi valitusluvan pyytämistä) korkeimmalta oikeudelta. Valituksen täysimittainen käsittely hovioikeudessa edellyttää pääsääntöisesti jatkokäsittelylupaa. Tarkempaa tietoa oikeudenkäynnin kulusta ja muista rikosprosessiin liittyvistä kysymyksistä löydät usein kysyttyä palstaltamme sekä rikosprosessi osiostamme.


Lähteet:

Kjällman, P (toim.) Rikoksen uhrin käsikirja
www.sosiaaliportti.fi
www.oikeus.fi Lapsi rikoksen uhrina - opas

Oppaita ja RIKUn nuorten sivut

Rikosprosessitietoa nuorelle rikoksen uhrille
Rikosuhripäivystyksen nuorten omat sivut
Opas vanhemmille: Lapsi rikoksen uhrina