Miksi on tärkeää ohjata rikoksen uhri jatkoapuun

Rikoksen uhriksi voi joutua kuka tahansa ikään, kansallisuuteen tai sosiaaliseen asemaan katsomatta. Rikoksen uhrille koituu usein psyykkisiä, sosiaalisia, fyysisiä ja taloudellisia seurauksia. Joillekin ihmisille rikoskokemus aiheuttaa pientä harmia, toisille se on hyvinkin järkyttävä traumaattiseen kriisiin johtava kokemus. Ihmisen oma historia, elämäntilanne, voimavarat sekä tapa käsitellä tapahtunutta vaikuttavat reagointitapaan. Voimakkaita tunteita aiheuttaa myös ajatus, mitä olisi voinut tapahtua.

Uhri voi vaikuttaa päältäpäin tyyneltä ja rauhalliselta, vaikka pinnan alla voi olla kaaos. Usein alkuvaiheen shokki suojaa ihmistä vaikeilta tunteilta ja käytös voi olla hyvinkin rationaalista ja uhri vaikuttaa pärjäävältä. Ulkopuolisen voi olla vaikeaa tunnistaa avun tarvetta, eikä uhri välttämättä itsekään tiedosta sitä. Hän ei välittömästi rikoksen tapahduttua pysty ennakoimaan, milloin ja millaista apua hän saattaisi tarvita. Hän ei voi vielä tietää psyykkisiä reaktioitaan jatkossa eikä voi tietää millaisia kysymyksiä rikosprosessin läpikäyminen tuo tullessaan.

Tutkimusten mukaan moni rikoksen uhri, hänen läheisensä ja rikosasiain todistaja hyötyy oman sosiaalisen verkoston ulkopuolisesta asiantuntija-avusta. He tarvitsevat usein tukea ja yksityiskohtaisia vastauksia moniin kysymyksiin. Useimmiten he eivät tiedä, mitä heidän edes pitäisi tietää tai millaisesta avusta heille voisi olla hyötyä. Lakikirjojen vaikeaselkoinen pykäläviidakko avautuu harvoin asiaan perehtymättömälle. Väärinkäsitykset ja tietämättömyys voivat johtaa merkittäviinkin oikeudenmenetyksiin. Kriisissä olevan uhrin kyky omaksua annettavaa tietoa ei ole parhaimmillaan. Kuitenkin hänen on kyettävä huolehtimaan käytännön asioista ajallaan ja löydettävä vastauksia rikosprosessiin liittyviin kysymyksiin.

Auttajan tehtävä on kärsivällisesti tukea uhria puhumaan ja etenemään selviytymisprosessissaan. On erittäin tärkeää ohjata uhri sellaiseen apuun, jossa hän voi läpikäydä näitä tunteitaan. Traumaattisesta kokemuksesta johtuen uhrin kyky ajatella ja toimia järkevästi voi heikentyä, jolloin annetun tiedon ymmärtäminen vaikeutuu.
Toimintaohjeet saattavat unohtua tai ne muistetaan väärin. Käyttäytyminenkään ei ole aina oman edun mukaista. Esimerkiksi seksuaalisen väkivallan uhri saattaa käydä suihkussa välittömästi, vaikka olisi kuullut, että peseytymistä tulisi välttää ennen lääkärin tutkimusta.

Uhrin selviytymisen kannalta on tärkeää, että hänet kohtaavilla viranomaisilla ja muilla auttajilla on riittävästi tietoa ja ymmärrystä rikoksen uhriksi joutumisen seurauksista ja vaikutuksista. Auttajan näkemys rikoksen vakavuudesta tai uhrin voinnista ei saa vaikuttaa avun tarjoamiseen. Uhrille tulisi aina tarjota jatkoapua.

Ohjaamalla asiakkaasi Rikosuhripäivystykseen (RIKU) voit auttaa häntä saamaan tarvitsemaansa tukea ja vastauksia. RIKUssa tunnetaan rikosprosessin ja rikoskokemuksen aiheuttamat seuraukset. Palvelemme puhelimitse, verkossa ja henkilökohtaisissa tapaamisissa. Tarjoamme keskusteluapua, ohjaamme lisäapuun ja kerromme siitä mitä rikosprosessi tuo tullessaan. Autamme tarvittaessa lähestymiskielto- ja vahingonkorvausasioissa sekä oikeusavustajan hankinnassa ja laskemme siitä koituvia kustannusvaikutuksia. Asiakkaallesi voidaan tarvittaessa myös välittää tukihenkilö rikosasian käsittelyn eri vaiheisiin.

RIKUssa usein esitettyjä kysymyksiä:

  • Miten ja mihin tehdään rikosilmoitus?
  • Mikä on esitutkinta / syyteharkinta / sovittelu?
  • Milloin voi vaatia rangaistusta?
  • Mitä merkitystä on rangaistusvaatimuksella?
  • Miten vahingonkorvauksia haetaan?
  • Mitä poliisikuulustelun jälkeen tapahtuu?
  • Kuinka lähestymiskieltoa haetaan?
  • Kuka maksaa oikeudenkäyntikulut?
  • Mihin tarvitaan oikeusavustajaa?
  • Mistä löytää oikeusavustajan?
  • Mitä oikeudenkäynnissä tapahtuu?
  • Miten suhtautua tiedotusvälineisiin?
  • Mistä saa käytännön neuvoja?
  • Keneltä saa henkistä tukea?
Palvelu on asiakkaalle puhelinkuluja lukuun ottamatta maksutonta. Palvelu perustuu pääosin vapaaehtoistyöhön, joka on aina ammatillisesti ohjattua. Vapaaehtoisemme ovat tehtävään valittuja ja koulutettuja. Tärkeä voimavara on lisäksi tiivis yhteistyö viranomaisten, kuten poliisin, ja muiden rikosten uhreja kohtaavien tahojen kanssa.