Lähestymiskielto

Jos pelkäät turvallisuutesi puolesta, voit hakea itsesi ja/tai lastesi suojaksi lähestymiskieltoa sille, joka sinua uhkaa. Lähestymiskielto tarkoittaa, että henkesi, terveytesi, vapautesi tai rauhasi suojaamiseksi voidaan jotakuta toista kieltää ottamasta sinuun yhteyttä.

Perusmuotoiseen lähestymiskieltoon määrätty henkilö ei saa tavata suojattavaa henkilöä eikä muutenkaan ottaa häneen yhteyttä tai yrittää sitä. Suojattavaa henkilöä ei saa myöskään seurata tai tarkkailla.

Laajennettu lähestymiskielto tarkoittaa myös kieltoa oleskella tietyllä alueella, esimerkiksi suojattavan henkilön vakituisen asunnon, loma-asunnon, työpaikan tai muun oikeuden ratkaisussa erikseen määrätyn paikan läheisyydessä.

Perheen sisäiseen lähestymiskieltoon määrätyn henkilön on poistuttava yhteisestä asunnosta eikä hän saa palata sinne. Hän ei myöskään saa tavata eikä muutoin ottaa yhteyttä henkilöön, jota kiellolla suojataan. Kiellettyä on myös suojattavan henkilön seuraaminen ja tarkkailu. Myös perheen sisäinen lähestymiskielto voidaan määrätä laajennettuna koskemaan oleskelua tietyssä muussa paikassa, esimerkiksi yhteisen asunnon läheisyydessä.


119 Lähestymiskieltoa voi pyytää kuka tahansa, joka perustellusti tuntee itsensä toisen uhkaamaksi tai häiritsemäksi. Tyypillisiä tapauksia, joissa lähestymiskieltoa voidaan käyttää, ovat puolison väkivaltainen käytös, entisen puolison tai asuinkumppanin väkivaltainen käytös, uhkailu tai häirintä sekä tilanteet, joissa aikuinen lapsi pyrkii kiristämään iäkkäältä vanhemmaltaan rahaa tai pahoinpitelee häntä. Lähestymiskielto voidaan määrätä myös silloin, kun kiellolla suojattava ja kieltoon määrättävä henkilö asuvat samassa asunnossa. Myös syyttäjä-, poliisi- ja sosiaaliviranomainen voi hakea kiellon määräämistä suojattavan puolesta.

Miten lähestymiskieltoa haetaan?

Lähestymiskieltoa haetaan käräjäoikeudelta yleensä erillisellä hakemuksella. Kieltoa hakiessasi sinun tulee kertoa

  • minkälaisen uhan tai häirinnän kohteeksi olet joutunut tai joutumassa
  • kenen taholta koet uhkaa tai häirintää
  • käsityksesi häirinnän jatkumisesta tai rikoksen uhasta vastaisuudessa
  • onko asiassa todistajia tai todisteita

Hyviä kirjallisia todisteita

  • lääkärintodistukset
  • kopiot sairauskertomuksesta
  • sosiaaliviranomaisen kirjaukset
  • turvakodin kirjaukset
  • kirjeet
  • sähköpostiviestit ja tekstiviestit
  • kirjaamasi vastaanotetut puhelut ja soittoyritykset: puheluiden lukumäärät, ajankohdat ja sisällöt


On tärkeää, että kirjaat tapahtumat muistiin välittömästi ja keräät lähestymiskieltohakemuksesi tueksi kaikki mahdolliset todisteet sekä todistajien yhteystiedot. Mahdolliseen väkivaltaan, häirintään, uhkauksiin tai vapauteen kohdistuviin rikoksiin tehty rikosilmoitus tukee myös lähestymiskiellon hakemista. Mikäli näihin tilanteisiin liittyen poliisi on käynyt rikospaikalla, niistä kannattaa mainita hakemuksessa.

Lähestymiskieltoasian käsittelyssä on merkitystä sillä miten huolellisesti olet hakemuksesi tehnyt. Voit pyytää oikeusavustajaltasi tai Rikosuhripäivystyksestä apua hakemuksen tekemiseen.

Jos lähestymiskiellon tarve on välitön, voit hakea väliaikaista lähestymiskieltoa. Se astuu voimaan välittömästi ja asia käsitellään perusteellisemmin käräjäoikeudessa lähipäivinä. Väliaikaisen lähestymiskiellon määräämistä voit pyytää poliisilta, syyttäjältä tai käräjäoikeudelta. Tavallisimmin sitä pyydetään poliisilta tai käräjäoikeudelta. Toisinaan poliisi saattaa kotihälytystilanteen yhteydessä määrätä väliaikaisen lähestymiskiellon poistaessaan väkivaltaisen perheenjäsenen kodista.

 

Lähestymiskiellon sisältö

Kiellolla ei estetä asiallisista syistä tapahtuvaa yhteydenottoa. Yhteydenotto on kiellosta huolimatta sallittu esimerkiksi yhteisen lapsen äkillisesti sairastuessa. Ennakoitavissa olevat tilanteet – kuten lapsen tapaamiseen liittyvät kohtaamiset – tulisi ottaa huomioon jo lähestymiskieltoa koskevassa päätöksessä.

Perheen sisäisellä lähestymiskiellolla ei puututa osapuolten taloudellisiin velvollisuuksiin esimerkiksi vuokran maksuun, asunnon omistus- tai vuokrasuhteisiin eikä koti-irtaimiston jakoon. Kiellon määräämisellä ei myöskään ole oikeudellisia vaikutuksia yhteisten lasten huoltoon, tapaamisoikeuteen tai elatukseen. Lasten tapaamisten järjestämisestä tulee sopia erikseen.

Perheen sisäisen lähestymiskiellon määräämisen edellytykset ovat tiukemmat kuin tavallisen lähestymiskiellon. Kielto voidaan määrätä ainoastaan henkeen, terveyteen tai vapauteen kohdistuvan rikoksen tai sen uhan torjumiseksi. Sitä ei määrätä, jos kyse on rauhaan kohdistuvasta rikoksesta tai häirinnästä.

Lähestymiskiellon kesto

Lähestymiskielto on voimassa käräjäoikeuden määräämän ajan, enintään kuitenkin vuoden. Kielto voidaan uudistaa tarvittaessa, kuitenkin enintään kahdeksi vuodeksi. Uudistaminen edellyttää sitä koskevan pyynnön esittämistä ja käsittelyä käräjäoikeudessa. Perheen sisäinen lähestymiskielto voidaan kuitenkin määrätä enintään kolmeksi kuukaudeksi ja se voidaan uudistaa enintään kolmeksi kuukaudeksi. Voimassaolo harkitaan tapauskohtaisesti.

Lähestymiskieltoasia käräjäoikeudessa

Lähestymiskieltohakemus käsitellään käräjäoikeudessa kiireellisenä. Asia käsitellään rikosasian tavoin oikeudenkäynnissä, jossa käydään läpi asiassa esitetty selvitys sekä kuullaan molempia osapuolia ja mahdollisia todistajia. Kiellon määräämisen perusteina ovat olosuhteet, oma uhkakokemus sekä mahdollisten todistajien kertomukset. Painavana perusteena voidaan pitää tapahtunutta väkivallantekoa, mutta se ei ole edellytys kiellolle. Myös henkilön häiritseminen tai uhkailu esimerkiksi kotipiirissä, työpaikalla tai julkisilla paikoilla voi olla riittävä peruste lähestymiskiellon määräämiselle.

Käräjäoikeus voi ratkaista lähestymiskieltoasian, vaikka kieltoon vaadittu kieltäytyisi tulemasta oikeuteen. Lähestymiskielto tulee voimaan heti, kun se on määrätty – riippumatta siitä, valitetaanko siitä hovioikeuteen. Jos lähestymiskielto osoittautuu myöhemmin tarpeettomaksi, sen kumoamista pyydetään käräjäoikeudelta. Asianosaiset eivät voi keskenään sopia kiellon päättymisestä.

Mitä lähestymiskiellon hakeminen maksaa

Lähestymiskiellon hakemisesta peritään vuoden 2016 alusta lähtien 250 euron maksu. Maksu peritään vain siinä tapauksessa, että hakemus hylätään. Tulot ja varallisuus vaikuttavat siihen voiko maksuun saada julkista oikeusapua. Sitä haetaan oikeusaputoimistosta.

Yleensä molemmat osapuolet vastaavat omien avustajiensa palkkioista. Oikeusaputoimistosta voi kysyä mahdollisuutta saada oikeudenkäyntiavustaja valtion kustannuksella joko kokonaan tai osittain. Asiaan vaikuttavat tulot ja varallisuus sekä kulloinenkin tilanne.

Useimmat oikeusturvavakuutukset eivät korvaa avustajan kuluja lähestymiskieltoasiassa. Kannattaa tarkistaa omat vakuutusehdot vakuutusyhtiöstä. Valtiokonttori ei myöskään korvaa avustajan kuluja lähestymiskieltoasiassa.

Lähestymiskiellon hakemisesta ei kannata luopua, vaikka ei olisikaan mahdollisuutta käyttää avustajan palveluja. Käytännössä lähestymiskieltoasiat käsitellään käräjäoikeudessa niin perusteellisesti, että avustaja ei ole välttämättä tarpeen.

Lähestymiskiellon rikkominen

Kaikki lähestymiskiellot merkitään erityiseen poliisin henkilörekisteriin. Jos uhkailu, häirintä tai muu sellainen jatkuu kiellon määräämisen jälkeen, siitä on hyvä ilmoittaa poliisille. Jos poliisi hälytetään paikanpäälle, on tärkeää mainita määrätystä lähestymiskiellosta.

Lähestymiskiellon rikkomisesta voidaan rangaista sakolla tai enintään yhdellä vuodella vankeutta. Kiellon rikkominen on virallisen syytteen alainen rikos, jolloin syyttäjällä on oikeus viedä asia oikeuteen.


Lue lisää:

Lisää lähestymiskiellosta eri kielillä (oikeusministeriö)
Miten lähestymiskieltoa voi hakea ja kuinka nopeasti sen saa?
Lähestymiskielto-oikeudenkäynnin maksut - Jursti vastaa