Ohjeita sovittelua harkitsevalle

Mitä sovittelu on?

121Rikos- ja riita-asioiden sovittelu on puolueeton, vapaaehtoinen ja maksuton palvelu. Sovittelussa rikoksen tai riidan osapuolet kohtaavat toisensa. He voivat puhua koulutettujen, puolueettomien ja vaitiolovelvollisten vapaaehtoissovittelijoiden välityksellä tapahtuneesta rikoksesta tai riidasta. Kokemusten ja tunteiden jakaminen on osa neuvottelussa käytävää vuoropuhelua. Sovittelussa käsitellään myös uhrille aiheutuneita henkisiä ja aineellisia haittoja ja voidaan sopia niiden hyvittämisestä. Vahingonkorvaus voidaan sopia suoritettavaksi rahalla tai työllä.

Rikoksen ja riidan osapuolet saavat näin itse vaikuttaa oman asiansa käsittelyyn ja asiaansa koskevaan päätökseen. Sovittelijat huolehtivat siitä, että neuvottelutulos syntyy osapuolten yhteisenä päätöksenä.

Sovittelun edellytyksenä on, että osapuolet suostuvat sovitteluun vapaaehtoisesti ja ymmärtävät sovittelun merkityksen. Heillä on oikeus keskeyttää suostumuksensa milloin tahansa. Myös alaikäisen tulee antaa henkilökohtainen suostumus. Suostumus vaaditaan myös hänen huoltajaltaan tai muulta lailliselta edustajaltaan.

Keitä sovittelussa on paikalla?

Sovitteluneuvottelun järjestää yleensä yksi tai kaksi puolueetonta vapaaehtoissovittelijaa. Lisäksi paikalla ovat rikoksen osapuolet, joiden tulee osallistua sovitteluun henkilökohtaisesti. Itse sovitteluneuvotteluissa ei ole yleensä oikeusavustajia paikalla, mutta uhrin on hyvä varmistaa oikeusturvansa etukäteen mm. millaiseen sopimukseen kannattaa suostua ja millaisia vahingonkorvauksia on oikeutettu vaatimaan.

RIKUn henkilökohtaisesta tukihenkilöstä voi olla apua tilanteissa, joissa sovittelu tuntuisi oikealta ratkaisulta, mutta sovitteluun osallistuminen yksin tuntuu raskaalta. On mahdollista, että sovittelussa oleva asia menee sovittelun lopputuloksesta riippumatta kuitenkin tuomioistuinkäsittelyyn. Sitäkin varten on mahdollista saada RIKUsta tukihenkilö, joka voi olla henkisenä tukena ja opastaa uhria rikosprosessiin liittyvissä käytännön asioissa.

RIKUn tukihenkilöä voi kysyä yhteydenottopyynnöllä tai lähimmästä palvelupisteestä. Vahingonkorvausasioista voi kysyä Juristin puhelinneuvonnasta 0800 161 177  ma-to klo 17-19.

Jos sovittelun osapuolena on lapsi, järjestetään sovittelu yleensä siten, että alaikäisellä on mahdollisuus saada tukea huoltajaltaan eli huoltajalla on mahdollisuus olla mukana sovittelussa.

Sopimus

Osapuolten kohtaaminen, vuorovaikutus, ristiriitatilanteen ja rikokseen liittyvien tapahtumien selvittäminen ja tekijän vastuun ottaminen on keskeistä. Sovittelu keskeytetään, jos osapuolet peruvat suostumuksensa sovitteluun, eivät halua jatkaa sovittelua tai käy ilmi, että suostumus ei ole vapaaehtoinen. Sovittelu keskeytetään myös, jos käy ilmi, että jompikumpi osapuoli kokee painostusta sopimukseen, sovittelun edellytykset eivät muutoin täyty tai osapuolet eivät ymmärrä sovittelun merkitystä.

Mikäli sovintoon päästään, siitä tehdään kirjallinen sopimus. Ennen lopullisen sopimuksen tekoa, uhri voi vielä halutessaan neuvotella asiantuntijan kanssa sopimuksen sisällöstä. Sovinto voi vaikuttaa esitutkinnan rajoittamiseen, syyttämättä jättämiseen, rangaistuksen tuomitsematta jättämiseen tai lieventämiseen sekä rangaistusasteikon lieventämiseen tai rangaistuslajin vaihtamiseen.

Jos kyseessä on asianomistajarikos ja uhri luopuu sovittelussa rangaistusvaatimuksesta, asia ei etene oikeusprosessiin, vaan asian käsittely päättyy. Peruttuaan rangaistusvaatimuksen uhri ei voi enää uusia sitä samasta rikoksesta, vaikka sama henkilö syyllistyisi rikokseen häntä kohtaan uudelleen.

Rikosuhripäivystyksen kanta sovitteluun

Rikosuhripäivystyksen näkemyksen mukaan sovittelu on monissa tilanteissa hyvä ja vaihtoehtoinen tapa käsitellä rikosasiaa. Sovittelun edellytyksenä on, että rikoksen tekijä on halukas ottamaan vastuun teostaan ja hyvittämään sen, osapuolet osallistuvat siihen vapaaehtoisesti, eikä rikoksen tekijän kohtaamiseen liity pelkoa. Mikäli rikoksen tekijä ei ole valmis ottamaan vastuuta rikoksesta, ei sovittelulle ole edellytyksiä.

Sovitteluun parhaiten sopivia rikoksia voivat olla esimerkiksi:
  • vahingonteot
  • kotirauhan häirintä
  • varkaudet, näpistykset
  • kunniaan kohdistuvat rikokset
  • luvattomat käytöt ja käyttövarkaudet
  • aikuisten väliset pahoinpitelyt, joista ei ole syntynyt vakavia vammoja
  • nuorten väliset keskinäiset pahoinpitelyt, joista ei ole syntynyt vakavia vammoja
Lähisuhdeväkivallan sovittelussa tulee käyttää erityistä harkintaa.

Lähisuhdeväkivallan sovittelussa tulee ottaa huomioon

1. Rikosasia on edennyt esitutkinnassa niin pitkälle, että asiaa voidaan sovitella eikä esitutkinnan mukaan
ole epäselvyyksiä siitä, kuka on vastuussa teosta

2. Molempia osapuolia ohjataan tukipalveluihin heti sovitteluohjauksen yhteydessä

3. Tapauksen soveltuvuudessa arvioidaan

  • väkivallan toistuvuus
  • väkivallan vakavuus
  • tekijä myöntää tekonsa
  • tekijä ottaa vastuun tapahtuneesta
  • vapaaehtoisen osallistumisen varmistaminen

4.Sovittelija, mieluiten kaksi, on osaava ja ilmiön tunteva

5. Ensin tavataan osapuolet erikseen

  • uhrin voimavarojen varmistaminen
  • vapaaehtoisen osallistumisen varmistaminen
  • uhrin oikeuksista kertominen
  • uhrin tiedottaminen sovittelumenettelystä ja sen vaikutuksesta hänen oikeusturvaansa ja mahdolliseen oikeusprosessiin

6. Tukihenkilön voi ottaa mukaan sovittelutilanteeseen

  • uhrille tarjotaan aktiivisesti mahdollisuutta ottaa mukaansa tukihenkilö
  • uhrille kerrotaan mistä voi saada tukihenkilön

7. Uhrille tehdään jatkohoitosuunnitelma

  • uhrin kanssa suunnitellaan sovittelun jälkeinen jatkohoito
  • uhria autetaan/varmistetaan jatkohoitoon pääsy

8. Vahinkojen korvaamisesta sovitaan 

  • myös lähisuhdeväkivallan sovitteluissa uhrin oikeusturvaan kuuluu rikosvahinkojen korvauksen saaminen
  • rikoksen tekijällä on motivaatio korvaamiseen
  • rikoksen tekijällä on taloudellisesti realistinen mahdollisuus korvusten maksamiseen
  • korvausten maksamista seurataan
Ensi- ja turvakotien liiton opas lähisuhdeväkivallan sovittelua harkitsevalle (PDF)