Omien yhteystietojen salaaminen

Joissain tilanteissa turvallisuutensa puolesta pelkäävä ihminen voi joutua salaamaan yhteystietonsa. Kevyempi tietojen luovuttamiskielto onnistuu Väestörekisterijärjestelmässä. Jokaisella on oikeus kieltää tietojensa luovutus väestötietojärjestelmästä suoramarkkinointiin, markkina- ja mielipidetutkimukseen sekä henkilömatrikkelia ja sukututkimusta varten. Lisäksi jokaisella on oikeus kieltää yhteystietojensa luovuttaminen yhteys-, osoite- tai muuna vastaavana tietopalveluna sekä tietojensa luovutus asiakasrekisterin tai muun vastaavan rekisterin päivitystä varten. Tietojen luovutuksen kieltäminen (Väestörekisterikeskus).

Raskaampi vaihtoehto on pyytää maistraattia määräämään, ettei uhatun henkilön kotikunta- tai osoitetietoja saa antaa väestötietojärjestelmästä muille kuin viranomaisille. Tätä kutsutaan turvakielloksi. Turvakiellon hakemista harkitessa on hyvä tietää, että kielto voi vaikeuttaa henkilön omaa elämää, sillä osoitetiedot eivät enää välity viranomaisrekistereihin. Esimerkiksi sairaalat ja terveyskeskukset eivät välttämättä saa potilaan osoitetietoja.

Maistraatti edellyttää turvakiellon hakijalta kirjallista, perusteltua pyyntöä tai ainakin käyntiä virastossa. Turvakieltomääräys voi ensimmäisellä kerralla olla voimassa enintään viisi vuotta. Sitä voidaan jatkaa kaksi vuotta kerrallaan.

Turvakielto on väestötietojärjestelmän tietojen luovutuskielto, joka rajoittaa voimakkaasti yhteystietojen luovuttamista eteenpäin. Tietoja ei luovuteta yksityisille henkilöille tai yrityksille, ja viranomaisetkin saavat tietoa vain, jos heillä on erityinen virkatehtävään liittyvä syy, kuten poliisilla rikostutkinta.

Huomioitavaa on kuitenkin, että ne tahot, joilla on ollut jo aikaisemmin henkilön yhteystiedot, eivät tiedä poistaa sitä järjestelmistään, jos henkilö itse ei siitä ilmoita. Tällaisia ovat mm. puhelinoperaattorit. Jotkut toimijat päivittävät asiakkaidensa yhteystiedot automaattisesti muutaman kuukauden välein, jolloin turvakieltoon määrätyn henkilön yhteystiedot eivät enää välity palveluntarjoajalle.

Henkilö, jolle on myönnetty turvakielto, voi ilmoittaa maistraatille yhteysosoitteen merkittäväksi väestötietojärjestelmään. Yhteysosoite voi olla esimerkiksi postilokero-osoite, työpaikan osoite tai muu vastaava osoite, josta ei ilmene henkilön asumista koskevia täsmällisiä tietoja. Yhteysosoite voidaan luovuttaa kaikille sitä tarvitseville tahoille, ellei henkilö ole ilmoittanut väestötietojärjestelmään merkittäväksi tietojenluovutuskieltoja, jotka koskevat myös yhteysosoitetta (suoramarkkinointikielto, yhteystietojen luovutuskielto, asiakasrekisterin päivityskielto, henkilömatrikkelikielto ja sukututkimuskielto). Yhteysosoite on mahdollista muuttaa turvakiellon voimassaoloaikana. Kun turvakiellolle haetaan jatkoa, on yhteysosoite ilmoitettava uudelleen.