Rikosilmoitus

91 Rikosilmoitus on edellytys rikosasian saattamiseksi rikosoikeusprosessiin. Myös vahingonkorvauksen saaminen edellyttää, että rikosilmoitus on tehty. Rikosilmoituksen voi tehdä millä tahansa poliisilaitoksella riippumatta siitä, missä rikos on tapahtunut. Sen voi tehdä henkilökohtaisella käynnillä tai puhelimella. Vähäisemmissä rikoksissa (esim. polkupyörävarkaus), jotka eivät vaadi poliisilta välittömiä toimenpiteitä, rikosilmoituksen voi tehdä sähköisellä verkkolomakkeella. Ilmoituksen voi tehdä esimerkiksi uhri, rikoksen todistaja tai poliisi.

Poliisilaitoksella rikosilmoitus tehdään usein yleisellä tiskillä, jossa luottamuksellisuuden säilyttäminen on hankalaa. Asiakas voi pyytää erillistä tilaa rikosilmoituksen tekemistä varten.


 

Rikosilmoitukseen tarvitaan mahdollisimman tarkka kuvaus siitä mitä on tapahtunut, ja ketkä ovat asianosaisia eli rikokseen epäiltyjä ja rikoksen uhreja. Myös mahdolliset silminnäkijät tulee ilmoittaa poliisille.

Rikosilmoitusta varten tarvittavia tietoja ovat

  • kuvaus siitä, mitä on tapahtunut ja miten
  • tarkka tapahtuma-aika ja -paikka
  • tekijän nimi, jos se on tiedossa
  • tekijän tuntomerkit (ikä, pituus, vartalo, kasvojen erityispiirteet, silmien väri, hampaat, puhe, kädet, liikkuminen, pukeutuminen)
  • minne päin ja miten tekijä pakeni
  • jos tekijä liikkui jollain ajoneuvolla, ajoneuvon rekisterinumero ja muut tuntomerkit (merkki, väri, malli)
  • tekijän vaarallisuus (aseistautuminen, mielentila, uhkaukset, päihteiden käyttö jne.)

Rikosilmoitus on hyvä tehdä mahdollisimman pian rikoksen tapahduttua. Näin poliisi pääsee mahdollisimman nopeasti tutkimaan rikosta. Rikosilmoituksen voi tehdä, vaikka tekijä olisi alle 15-vuotias. Alle 15-vuotias ei joudu vastaamaan teostaan oikeudessa, eikä häntä voi sakottaa, mutta hänen pitää korvata aiheuttamansa vahinko. Asianomistajarikoksia poliisi ei tutki, ellei uhri vaadi rangaistusta, eikä yleisen edun nimissä ole tarpeen syyttää rikoksesta epäiltyä oikeudessa. Tahallinen väärien tietojen antaminen on rangaistava teko.

Rikokset vanhenevat aikanaan. Ainoastaan sellaiset rikokset, joissa rangaistus voi olla elinkautinen vankeustuomio, eivät vanhene koskaan. Vanhentumisaika lähtee kulumaan siitä, kun rikos on tapahtunut tai siitä on saatu tieto. Syyttäjän on ehdittävä nostaa syyte vanhentumisajan puitteissa. Sitä ennen poliisin on ehdittävä tutkia rikos. Rikoksen vanhentumisajan jälkeen rikokseen epäiltyä ei voi enää syyttää rikoksesta. Rikosten vanhentumisaika vaihtelee kahdesta vuodesta kahteenkymmeneen vuoteen. Esimerkiksi lievää vakavampi pahoinpitely vanhenee viidessä ja törkeä pahoinpitely kahdessakymmenessä vuodessa.

Rikosuhripäivystyksen (RIKU) tukihenkilöt voivat olla tukena rikosilmoituksen tekemisessä.