RIKU-lehti 1/2010

 

Turvallisuus, syrjintä ja lasten kaltoinkohtelu esillä RIKU-lehdessä

Kesäkuun 2010 RIKU-lehti on ilmestynyt. Lehdessä pohditaan muun muassa, syrjitäänkö meillä sittenkin. Muita aiheita ovat paikallinen turvallisuussuunnittelu, lasten kaltoinkohtelu ja miten henkirikosuhrien omaiset ovat kokeneet median toiminnan.

Lataa lehden verkkoversio tästä: RIKU-lehti 1/2010

Tässä ote artikkelista "Eihän meillä syrjitä?", jonka voit lukea kokonaisuudessaan lehdestä.

EIHÄN MEILLÄ SYRJITÄ?


Mikä tahansa poikkeavuus tai erilaisuus altistaa syrjintäkokemuksille. Valitettavasti syrjintä on todellisuutta Suomessakin.
Ihminen voi tulla epäsuotuisasti kohdelluksi etnisen taustan, sukupuolen, iän, vammaisuuden, uskonnon tai seksuaalisen suuntautumisen takia. Jotkut joutuvat meidänkin maassamme kokemaan lähes jatkuvaa arkipäivän syrjintää.

Kehitysvammainen nuori nainen ei pääse ravintolaan, koska on "nauttinut liikaa". Romaniperhe joutuu lähes joka kauppareissullaan silmätikuksi. Vuokra-asunnon haussa Abdullahin paperit menevät pinon alimmaiseksi.
Toistuva syrjintä vaikuttaa uhriksi joutuneen ja hänen läheistensä elämään, elämänhallintaan ja minäkuvaan vahingoittavasti, joskus jopa pysyvästi.


Syrjinnän vastaista neuvontaa alueellisesti


Syrjinnästä ja siihen puuttumisesta keskusteltiin laajasti vähemmistövaltuutetun toimiston ja Rikosuhripäivystyksen (RIKU) järjestämässä seminaarissa Tampereella 24.3. Samalla kerrottiin myös Yhdenvertaisuus EtuSijalle -hankkeen kautta aloitetusta syrjinnän vastaisen neuvonnan alueellistamisesta, jossa erilaisia palvelumalleja kokeillaan Tampereella, Turussa ja Kotkassa.
- Tällä EU-rahoitteisella hankkeella pyritään parantamaan vähemmistövaltuutetun toiminnan vaikuttavuutta ja luodaan pohjaa valtakunnallisesti kattavan syrjinnän vastaisen neuvonnan järjestämiselle, kertoi projektikoordinaattori Päivi Okuogume vähemmistövaltuutetun toimistosta.

Rikosuhripäivystys tarjoaa Tampereella syrjinnän vastaista neuvontaa osana palvelujaan. Yhteyshenkilönä on aluesihteeri Katariina Westman RIKUn Pirkanmaan palvelupisteestä. Turussa neuvontaa tarjotaan usean järjestön yhteistyönä. Kotkassa syrjinnän vastainen neuvonta on kytketty kaupungin palvelurakenteeseen.

Yhdenvertaisuuden puolesta

Vähemmistövaltuutettu on perehtynyt erityisesti etniseen syrjintään ja valvoo yhdenvertaisuuslain toteutumista maassamme. Kielteinen ilmapiiri näkyy tällä hetkellä vahvasti yleisessä keskustelussa. Tämä näkyy myös vähemmistövaltuutetun toimistolla kasvavana yhteydenottojen määränä. Vuonna 2009 yhteydenotot lisääntyivät kolmanneksella. Vuosittain vähemmistövaltuutetun toimisto käsittelee yli 900 tapausta, joista puolet koskee syrjintää tai muuta epäasiallista kohtelua viranomaisten tai palvelunharjoittajien taholta.

Jälkikäteinen puuttuminen yksittäisiin syrjintätapauksiin on haastavaa ja valvontaprosessi monimutkainen. Yksittäistapauksiin voi etsiä ratkaisua esimerkiksi syrjintälautakunnasta ja hakemalla hyvitystä oikeusteitse. Näytön saaminen on usein kuitenkin vaikeaa.

Tehokkaampaa on puuttua yhteiskunnan erilaisissa palvelujärjestelmissä ja palveluntarjoajien keskuudessa vallitseviin syrjiviin rakenteisiin. - Pyrimme aina pääsemään yhden ihmisen asian käsittelyn sijaan laajempaan vaikuttavuuteen, kertoi vähemmistövaltuutetun vt. toimistopäällikkö Pirjo Kruskopf.

Mikä on syrjintää?

Syrjintää ei ole aina helppo tunnistaa. Se on usein epäsuoraa, hienovaraista ja verhoutuu käytäntöihin, joille löytyy tarvittaessa neutraalin oloinen muu selitys. Esimerkiksi maahanmuuttajien työllistymistä saatetaan hankaloittaa ylimitoitetuilla suomen kielen taitovaatimuksilla, ravintolaan pyrkiviä asiakkaita valikoidaan pukeutumiseen liittyvillä määräyksillä tai vammaisille välttämättömät esteettömyysratkaisut jätetään tekemättä kustannuksiin vedoten. Työpaikalla saatetaan syyllistyä häirintään, ellei työnantaja puutu jatkuvaan työpaikkakiusaamiseen.

Syrjintä liittyy yksilön ja viranomaisten tai elinkeinonharjoittajien suhteeseen, esimerkiksi naapurien välinen riita ei ole syrjintää.

Moniperusteisella syrjinnällä tarkoitetaan tilannetta, jossa henkilö on joutunut syrjinnän kohteeksi kahden tai useamman eri ominaisuutensa perusteella. Yhdenvertaisuuslain uudistaminen parantaa mahdollisuuksia puuttua tällaisiin tilanteisiin.