Juristi vastaa: Koventamisperusteet rikoslaissa

Rikosasioissa tuomioistuimen tulee arvioida, onko syytetty henkilö syyllistynyt rikokseen ja, jos on, mitata kyseisestä teosta oikeudenmukainen rangaistus. Rikoslain mukaan rangaistusta mitattaessa tulee ottaa huomioon kaikki asiaan vaikuttavat rangaistusta koventavat ja lieventävät perusteet sekä rangaistuskäytännön yhtenäisyys. Rangaistuksen mittaaminen on aina tapauskohtaista.

Koventamisperusteella tarkoitetaan erityisiä syitä, joiden perusteella rangaistuksen määrää kovennetaan eli sakkojen määrää nostetaan tai vankeusrangaistuksen aikaa pidennetään.

Koventamisperusteet on lueteltu tyhjentävästi rikoslain 6 luvun 5 §:ssä eli muita kuin näitä seikkoja ei voi koventamisperusteena ottaa huomioon.

Rangaistuksen koventamisperusteena voidaan huomioida ensinnäkin rikollisen toiminnan suunnitelmallisuus. Rikosta ei ole siis tehty hetken mielijohteesta vaan tekoa on harkittu ennen sen tekemistä. Erityisesti pitkäaikaiset valmistelutoimet ennen rikosta puoltavat perusteen soveltamista. Esimerkiksi murtovälineiden hankkimista ja puhelinsoittoa murtokohteeseen on pidetty osoituksen suunnitelmallisuudesta.

Toinen koventamisperuste on rikoksen tekeminen osana järjestäytynyttä rikollisuutta. Edellytyksenä on, että kyse on tiiviisti järjestäytyneestä ryhmästä, jonka voi päätellä esimerkiksi käskyvaltasuhteiden olemassaolosta. Kyseeseen voi tulla esimerkiksi huumeliiga. Lisäksi niiden rikosten, joiden tekemistä varten ryhmä on perustettu, tulee olla vakavia.

Kolmas koventamisperuste on rikoksen tekeminen palkkiota vastaan. Rikoksen tekemisen tällaisesta motiivista katsotaan osoittavan tekijässä erityisen suurta syyllisyyttä ja piittaamattomuutta. Usein palkkiosta tehdyt rikokset ovat myös etukäteen suunniteltuja.

Neljäs ja uusin peruste on rikoksen tekeminen rotuun, ihonväriin, uskontoon, seksuaalisen suuntautumiseen tai muuhun henkilöön kohdistuvan syyn perusteella. Perusteen tarkoituksena on suojata erilaisia vähemmistöjä rasistisilta tai ns. viharikoksilta.

Viimeinen peruste on tekijän aikaisempi rikollisuus, mikäli se osoittaa tekijässä ilmeistä piittaamattomuutta lain kielloista ja käskyistä. Uusimista voi pitää käytännössä kaikkein tärkeimpänä koventamisperusteena. Ajatuksena on se, että ensikertalaista kohdellaan lähtökohtaisesti lievemmin ja toisaalta se, että rikosten jatkamisen myötä kohtelun tulee ankaroitua. Soveltamisen edellytyksenä on se, että kyse täytyy olla samankaltaisista teoista, esimerkiksi useita omaisuusrikoksia tai useita väkivaltarikoksia.

Emmi Kauppala
OTM, Helsinki
Asianajotoimisto Susiluoto Oy