Juristi vastaa: Mikä on identiteettivarkaus ja milloin se tulee rangaistavaksi?

Identiteettivarkaudessa rikoksen tekijä käyttää oikeudettomasti toisen henkilötietoja, tunnistamistietoja tai muuta vastaavaa yksilöivää tietoa kolmatta osapuolta erehdyttääkseen ja siten aiheuttaa taloudellista vahinkoa tai vähäistä suurempaa haittaa sille, jota tieto koskee (rikoslaki 38 luku 9 a §). Kyse on siis tilanteesta, jossa rikoksen tekijä esiintyy toisena henkilönä eli uhrina ja saa kolmannen osapuolen erehtymään nimenomaan henkilöllisyydestä. Tilanteesta tulee aiheutua uhrille taloudellista vahinkoa, kuten selvittelykuluja tilanteen korjaamiseksi, tai vähäistä suurempaa haittaa, kuten asian selvittämisen ja oikaisemisen vaatimaa vaivannäköä.

Toisena ihmisenä esiintyminen internetin sosiaalisessa mediassa (valeprofiilin luominen toisen henkilötiedoilla) voi olla identiteettivarkaus. Tällaisen profiilin poistaminen saattaa olla vaikeaa, minkä lisäksi tilanne voi edellyttää yhteydenottoja lukuisiin henkilöihin, jotka ovat kuvitelleet kommunikoivansa sen henkilön kanssa, jota identiteettitieto koskee. Nimenomaan internetissä tapahtuvien tekojen osalta korostuu uhrille aiheutuva haitta, kun internetiin ladattuja tietoja yrittää saada poistetuksi.

Identiteettivarkaus tapahtuu usein osana muuta rangaistavaa käyttäytymistä ja toisen henkilötietoja hyväksikäyttäen on saatettu syyllistyä esimerkiksi petokseen (rikoslaki 36 luku 1 §).

Esimerkki: A on hankkiakseen itselleen oikeudetonta taloudellista hyötyä erehdyttänyt luottoja tarjoavan yrityksen X edustajaa myöntämään luoton, jota käyttäen on tehty useita ostotapahtumia urheiluliikkeen Y verkkokaupassa. Erehdyttämisen A on tehnyt käyttämällä luottomaksun tekemiseen B:n henkilötietoja. Luotto-osoitteeksi on ilmoitettu A:n kotiosoite. Teosta on aiheutunut X:lle 8 000 euron suuruinen vahinko. Syyttäjä vaatii A:lle rangaistusta petoksesta.

Oikeuskäytäntöä identiteettivarkauksista on vielä vähän, ja sen takia on epäselvää, ovatko esimerkin verkkokaupassa toisen nimissä tehdyt ostokset petoksen lisäksi myös identiteettivarkaus. Poliisi on ainakin tutkinut tällaisia tilanteita kahtena eri rikoksena, koska petoksessa uhri on verkkokauppa mutta identiteettivarkaudessa ihminen, jonka tietoja petoksessa on käytetty.

Tapauksessa A on käyttänyt oikeudettomasti B:n henkilötietoja kolmatta erehdyttääkseen. A on erehdyttänyt luotonantaja X:ää nimenomaan henkilöllisyyden osalta, kun A on esiintynyt B:nä. A on aiheuttanut taloudellista vahinkoa ja ainakin vähäistä suurempaa haittaa myös B:lle, kun luotonantaja X on alkanut periä luottoa takaisin B:ltä luullen tätä luotonottajaksi. Tässä tilanteessa A on tehnyt B:n henkilötiedoilla petoksia ja tilanteen sekä aiheettomien laskujen selvittäminen on vaatinut B:ltä huomattavaa vaivannäköä sekä aiheuttanut taloudellista vahinkoa asian selvittelykuluista. A:lle voisi vaatia rangaistusta myös identiteettivarkaudesta.

Syyttäjä saa nostaa syytteen identiteettivarkaudesta vain, jos asianomistaja vaatii tekijälle rangaistusta. Koska toisen identiteetin käyttäminen voi olla rangaistavaa identiteettivarkauden sijasta tai lisäksi myös jonkin muun rangaistussäännöksen nojalla (esim. petos, väärennös, kunnianloukkaus, yksityiselämää loukkaava tiedon levittäminen), kannattaa aina tehdä rikosilmoitus poliisille, joka ratkaisee millä rikosnimikkeellä asiaa tutkitaan.

Elisa Trejtnar
Varatuomari, Helsinki
Lakiasiaintoimisto Haanpää Oy
hclaw.fi