Juristi vastaa: Mitä tarkoittaa vilpittömän mielen suoja ja miten sitä sovelletaan?

Perusteltu vilpitön mieli tarkoittaa sitä, että henkilö on tietämätön jostakin tapaukseen liittyvästä merkityksellisestä olosuhteesta tai seikasta, eikä hänen olisi tullutkaan tietää kyseisestä olosuhteesta tai seikasta. Tietyissä tapauksissa laki suojaa vilpittömässä mielessä toiminutta henkilöä. Henkilön, joka vetoaa siihen, että hän oli vilpittömässä mielessä sopimusta tehdessään, tulee näyttää toteen, että hän on ottanut asioista tarpeeksi selkoa ennen sopimuksen tekoa.

Esineoikeudessa käytetään termiä saantosuoja, joka tarkoittaa sitä, että mahdolliset virheet esineen haltuun saamisen osalta tulevat tehottomiksi ja luovutuksensaaja saa esineeseen suojaa oikeaa omistajaa vastaan. Saantosuojan edellytyksenä on, että henkilö, joka on saanut esineen esimerkiksi kaupalla, lahjana tai vaihdossa, on ollut vilpittömässä mielessä eli että hän ei ole tiennyt eikä hänen ole pitänytkään tietää oikean omistajan paremmasta oikeudesta esineeseen. Tällöin siis esine on joutunut jollakin pätemättömällä tavalla pois oikealta omistajaltaan toisen henkilön hallintaan, joka on luovuttanut sen edelleen kolmannelle henkilölle. Jos tämä kolmas henkilö on ollut vilpittömässä mielessä esineen saadessaan, suojataan häntä siten, että esineen oikean omistajan on maksettava hänelle lunastushinta esineen takaisin saadakseen. Vilpittömässä mielessä ollut luovutuksensaaja joutuu siis luovuttamaan esineen takaisin omistajalleen, mutta hän saa esineen oikealta omistajalta korvausta.

Poikkeuksena edelliseen ovat tilanteet, joissa esine on joutunut oikealta omistajalta pois näpistämisen, varkauden, ryöstön tai kiristämisen kautta. Näissä tilanteissa vilpittömässäkin mielessä ollut henkilö joutuu palauttamaan esineen oikealle omistajalleen ilman korvausta. Vilpittömässä mielessä toimineelle jää tällöin mahdollisuus hakea vahingonkorvausta siltä, joka on esineen hänelle luovuttanut taikka siltä, joka on vienyt esineen oikealta omistajaltaan edellä mainitulla rikoksella.

Lisäksi poikkeuksena edelliseen holhoustoimilaissa on säädetty, että oikeustoimi, jonka tekemiseen vajaavaltaisella ei ole ollut oikeutta, ei sido häntä silloinkaan, vaikka vastapuoli olisi ollut vilpittömässä mielessä, jollei hänen edustajansa ole antanut siihen suostumustaan.

Kiinteän omaisuuden osalta pääsääntö on, että luovutuksensaaja saa pitää kaupalla, lahjana tai vaihdossa saamansa kiinteistön, jos luovuttajalla oli saannon tapahtuessa lainhuuto kiinteistöön ja luovutuksensaaja ei tiennyt eikä hänen pitänytkään tietää, ettei luovuttaja ollut kiinteistön oikea omistaja. Saantosuoja ei toteudu, jos oikean omistajan luovutuskirja tai muu asiakirja on väärennetty, jos hänet on oikeudettomasti pakotettu oikeustoimeen tai jos luovuttajalle on erehdyksessä merkitty lainhuuto kiinteistöön.

Esimerkkinä tilanteesta, jossa henkilö ei saa vilpittömän mielen suojaa, on tilanne, jossa henkilö ostaa yöllä tuntemattomalta henkilöltä edullisesti arvoesineen. Tällaisessa tilanteessa ostajalla olisi ollut perusteltu syy epäillä myyjän rehellisyyttä ja arvoesineen alkuperää. Sen sijaan henkilön, joka ostaa kultasepänliikkeestä käypään hintaan arvoesineen, joka olikin jätetty sinne vain arvioitavaksi, katsotaan olevan vilpittömässä mielessä.

Korkein oikeus on antanut vilpittömän mielen suojaa koskevan ratkaisun, jossa B oli vuokrannut A:lta auton ja myynyt sen väärennetyllä rekisteriotteella käytettyjen autojen kauppiaalle C:lle. Korkein oikeus katsoi, että C ei ollut vilpittömässä mielessä kauppaa tehdessään, sillä hän ei ollut tarkastanut riittävän tarkkaan rekisteriotetta, josta hän olisi voinut havaita väärennyksen jälkiä sekä sen, etteivät myytävä auto ja rekisteriote vastanneet toisiaan. C joutui palauttamaan auton ilman lunastusta A:lle.

Vilpittömän mielen suojasta säädetään myös esimerkiksi velkakirjalaissa, jossa vilpittömässä mielessä ollut luovutuksensaaja voi saada suojaa erinäisiä velallisen väitteitä vastaan. Lisäksi vilpittömän mielen suojasta säädetään oikeustoimilaissa, jonka nojalla vilpittömässä mielessä ollut sopimuskumppani saa suojaa valtuutetun toimivallan ylitykseen perustuvia valtuuttajan väitteitä vastaan. Lisäksi oikeustoimilain mukaan sopimuskumppanin vilpitön mieli rajoittaa vastapuolen oikeutta vedota oikeustointa rasittaviin pätemättömyysperusteisiin. Vilpittömän mielen suojasta on säännökset myös konkurssilaissa.

Mika Haavisto
asianajaja, varatuomari, Turku
Asianajotoimisto Kivikoski & Haavisto