Rikoksen uhrin tukeminen osaksi valmiussuunnittelua

Suomi on onneksi välttynyt useammilta terrori-iskuilta. Muistissa on vahvasti kuitenkin Turussa elokuussa 2017 tehdyt kohtalokkaat puukotukset, jotka todettiin oikeudessa terrorismiksi. Varsinais-Suomen käräjäoikeus tuomitsi kesäkuussa 2018 Turun puukottajan kahdesta terroristisessa tarkoituksessa tehdystä murhasta ja useista murhan yrityksistä elinkautiseen vankeuteen. Tuomio jää voimaan, koska asia ei edennyt hovioikeuteen.

Suomessa viime vuosikymmeninä tehtyjen joukkomurhien syyt olleet jotain muuta kuin terrorismia. Tämä on tärkeää pitää mielessä, kun suunnittelemme uhrien auttamista ja laadimme varautumissuunnitelmia. On myös muistettava, että virallisesti tekoa ei pidetä terrorismina ennen kuin oikeus on antanut asiassa lainvoimaisen päätöksen, mikä voi kestää jopa useita vuosia. Terrorismirikoksen määritelmän haasteellista soveltamista avaa tässä RIKU-lehden numerossa rikosoikeuden professori Minna Kimpimäki, joka valotti asiaa myös reilu vuosi sitten Rovaniemellä järjestetyssä RIKUn seminaarissa.

Viime syksyllä voimaan tullut terrorismidirektiivi on tuonut uusia vaatimuksia terrorismin uhrien auttamiselle ja suojelulle. On kehitettävä pelastustoimia ja kriisiauttamista siten, että rikoksen uhrien tukipalvelut on sisällytetty valmiussuunnitelmiin. On varmistettava riittävät, maksuttomat palvelut näiden rikosten uhreille.

Olennaista on keskitetty tiedonsaanti, jossa kaikki tarvittava tieto löytyy yhdestä verkkosivustosta ja uhrit löytävät avuntarjoajien luokse. Tietoa täytyy myös olla saatavilla eri kielillä, koska terrori-iskuissa on usein myös ulkomaalaisia uhreja. Uhreja kohtaavien tahojen tulee osata ohjata heidät suoraan oikeaan paikkaan.

Me rikosuhripalveluissa emme tuijota rikosnimikettä vaan autamme uhria samoista lähtökohdista, olipa kyseessä terroristisessa tarkoituksessa tai muusta syystä tehty rikos. Meidän mielestä kaikille uhreille tulee tarjota apua, tukea ja suojelua yhdenvertaisesti yksilön tarpeista lähtien.

Kaikille uhreille tulee tarjota apua, tukea ja suojelua yhdenvertaisesti yksilön tarpeista lähtien.


Terrorismin vahvan poliittisen luonteen ja valtioiden korostuneen vastuun vuoksi Euroopan unionissa on kuitenkin terrorismin torjumiseksi laadittuun direktiiviin haluttu säätää erikseen myös uhrien asemasta. Ja hyvä näin. Sen avulla voimme paremmin auttaa näitä rikoksen uhreja ja samalla nostaa esille ylipäätään tietoisuutta ja valmiutta uhrien auttamiseksi.

RIKUssa tiedämme kokemuksesta, että rikoksesta johtuvissa isoissa kriiseissä rikoksen uhreille suunnatut tukipalvelut helposti unohtuvat. Isossa tapahtumassa rikosprosessi ja sen vaikutukset uhriin eivät ole ensimmäisenä mielessä. Näissä tilanteissa auttajiakin on paljon ja kriisiapua järjestetään nopeasti. Rikosuhripalveluiden roolikin jää yleensä kapeammaksi, rikosprosessipainotteiseksi, koska henkinen tuki uhreille on järjestynyt kriisiavun kautta.

Toivotaan, että terrorismidirektiivi tuo entistä vahvemmin myös Suomen kriisiauttamisen käytäntöihin ja valmiussuunnitelmiin tietoa ja ymmärrystä siitä, että rikoksesta johtuvassa katastrofissa on omat erityispiirteensä. Tulee se päivä, jolloin uhrin tai hänen omaisensa on kohdattava rikosprosessi eri vaiheineen, mahdollisesti osallistuttava oikeudenkäyntiin ja osattava hakea korvauksia. Näissä asioissa tukemiseen tarvitaan erityistä tietoa ja osaamista, jota on tarjolla rikoksen uhreille erityisesti suunnatuissa palveluissa.

Leena-Kaisa Åberg
päätoimittaja
RIKUn toiminnanjohtaja

Avaa koko lehti (pdf)

Kirjoitus on julkaistu RIKU-lehdessä 1/2019