Punainen Risti auttaa niin kansallisissa kuin kansainvälisisissä kriiseissä

Punaisen Ristin tarkoituksena on auttaa kaikkein heikoimmassa asemassa olevia inhimillisten kärsimysten ehkäisemiseksi ja lieventämiseksi. Järjestö tukee ja avustaa maan viranomaisia niin rauhan kuin sodan ja aseellisten selkkausten aikana ihmisten hyvinvoinnin edistämiseksi sekä edistää auttamisvalmiutta.

Suomen Punainen Risti ylläpitää ja kehittää omaa auttamisvalmiuttaan. Toimintaympäristömme voi muuttua esimerkiksi erilaisten konfliktien, luonnononnettomuuksien, syrjäytymisen tai vihapuheen seurauksena. Myös ilmastonmuutokset tai pakolaistilanne voi aiheuttaa turvattomuutta. Oleellista on, että Punaisen Ristin toiminnan perusta pitää kaikissa tilanteissa.

Rakennetaan luottamusta ja varaudutaan kriiseihin

Punainen Risti rakentaa luottamusta olemalla lähellä ja läsnä. Luottamusta tarvitaan erityisesti, kun autamme äkillisessä tilanteessa tai kriisin keskellä. Puolustamme Punaisen Ristin oikeutta antaa humanitaarista apua. Samalla puolustamme periaatteitamme ja arvojamme. Tämä tarkoittaa myös sitä, että osallistumme aktiivisesti yhteiskunnalliseen keskusteluun ja tuomme rohkeasti esiin omasta toiminnastamme nousevia havaintoja.

Suomen Punainen Risti pitää tärkeänä, että Suomessa varaudutaan laajasti vakaviin koko yhteiskuntaa koskettaviin katastrofeihin ja kriiseihin. Varautuminen elintärkeiden toimintojen turvaamiseksi edellyttää toimia viranomaisilta, kansalaisyhteiskunnan ja yksityisen sektorin toimijoilta.

Suomen Punainen Risti toimii viranomaisten apuna, niin yhteiskunnan normaali ja häiriötilanteiden kuin poikkeusolojenkin aikana. Siitä huolimatta Punainen Risti toimii aina riippumattomana organisaationa ja hoitaa viranomaisten kanssa sovittujen tehtävien lisäksi itsenäisesti omaan toimivaltaansa kuuluvia tehtäviä ja toimii tarvittaessa myös ilman viranomaisia.

Vapaaehtoiset voivat olla läsnä uhrien, omaisten tai kriisitilanteessa paikalla olleiden kanssa.

Vapaaehtoiset mukana auttamassa


Suomen Punaisella ristillä on vajaan 500 osaston verkosto, jossa tehtäviin koulutetut vapaaehtoiset toimivat. Vapaaehtoiset saavat usein jo ennakkohälytyksen, jos oletetaan, että vapaaehtoisia ehkä tarvitaan. Vapaaehtoiset eivät ole samanlaisessa hälytysvalmiudessa kuin ensihoito, vaan he tarvitsevat aikaa lähteä omasta työstään tai järjestää perhetilanteensa siten, että pääsevät lähtemään avustustyöhön. Yleensä ensimmäiset vapaaehtoiset ovat käytettävissä 1–2 tunnin sisällä.

Eniten vapaaehtoisten apua tarvitaan erilaisiin tukitoimintoihin, jotta viranomaiset voivat keskittyä omiin lakisääteisiin tehtäviinsä. Oli tilanne mikä tahansa, vapaaehtoiset voivat olla läsnä uhrien, omaisten tai kriisitilanteessa paikalla olleiden kanssa. Kuuntelu ja käytännön apu, kuten omaisille soittaminen, voivat usein olla ne kaikkein tärkeimmät tehtävät. Punainen Risti voi myös avata oman auttavan puhelimen, joka ohjaa viranomaisilta pois esimerkiksi suuren yleisön soitot. Punaisen Ristin psykologien valmiusryhmässä on 25 psykologia, jotka tarvittaessa ovat kuntien kriisityön tukena ja tukevat myös vapaaehtoisten henkisen tuen apua.

Esimerkki: Turussa tapahtunut puukotus vuonna 2017

Suomen Punaisen Ristin keskustoimiston valmiusyksikön päällikkö oli yhteydessä Varsinais-Suomen piiriin heti uutisen tultua julkisuuteen perjantaina 18.8. kello 16.30.

Varsinais-Suomen ja Turunmaan piirit nostivat välittömästi henkisen tuen ryhmien valmiutta. Ryhmäläiset ovat maallikoita ja mukana vapaaehtoistoiminnassa. Turun kaupungin sosiaalipäivystys esitti kello 16.45 avunpyynnön Varsinais-Suomen piiriin. Turun yliopistollisen keskussairaalan (Tyks) päivystykseen oltiin perustamassa kriisikeskusta. Vapaaehtoisille tehtiin hälytys ja ensimmäiset vapaaehtoiset lähtivät Tyksiin kello 17.25.
  • Turun henkisen tuen vapaaehtoiset olivat viranomaisen apuna Tyksin kriisikeskuksessa 18.–20.8. ja puhelinpäivystyksessä 19.–30.8.
  • Puukotuksen tapahtumapaikalla vapaaehtoiset kuuntelivat ja keskustelivat tapahtumien herättämistä ajatuksista 19.–27.8.
  • SPR:n keskustoimisto lähetti omien vapaaehtoistensa tueksi kaksi psykologia Turkuun lauantaiksi.
  • Yhteensä henkisessä tuessa ja ensiavussa oli mukana 138 vapaaehtoista 2–10 tunnin työvuoroissa. He antoivat apua yli 1000 henkilötyötuntia ja kohtasivat yli 2400 henkilöä. Henkisen tuen esitteitä jaettiin yli 3500 kappaletta.
  • Suomen Punaisen Ristin Nuorten turvatalot avasivat kriischatin, jossa tuettiin nuoria sekä ryhmäkeskusteluissa että kahdenkeskisissä keskusteluissa 18.–19.8.
Punaisen Ristin psykologien valmiusryhmästä mukana oli 16 henkilöä. Yhdessä Turun kriisityöntekijöiden (Turun hyvinvointipalvelut) kanssa psykologien valmiusryhmän jäsenet olivat auttamassa menehtyneiden omaisten, loukkaantuneiden ja heidän omaistensa sekä muiden läheisten kriisiavussa. Psykologit tukivat puhelinpäivystyksessä mukana olevia vapaaehtoisia sekä hoitivat myös itse haastavat puhelut. Kriisiapua tarjottiin myös vastaanottokeskusten maahanmuuttajille. Psykologien valmiusryhmän jäsenet antoivat myös haastatteluja, miten käsitellä kriisiä.

Suomen Punaisen Ristin nettisivuilla oli ohjeita, miten auttaa äkilliseen onnettomuuteen joutunutta (henkisen tuen ohjeet). Turun kaupungin terveys- ja sosiaalitoimelle valmisteltiin luonnokset tiedotteista Turun kouluille ja suurelle yleisölle.

Suomen Punaisen Ristin toiminnasta on säädetty lailla

Suomen Punainen Risti (SPR) on viranomaisia tukeva julkisoikeudellinen yhdistys, jonka oikeudellisesta erityisasemasta on Suomessa säädetty lailla sekä asetuksella. Kansainvälisesti Punaisen Ristin erityisasema perustuu sodan uhrien suojelemiseksi solmittuihin neljään Geneven yleissopimukseen vuodelta 1949 ja niitä täydentäviin kolmeen lisäpöytäkirjaan.


Leena Kämäräinen
valmiustoiminnan päällikkö
Suomen Punainen Risti

Avaa koko lehti (pdf)

Kirjoitus on julkaistu RIKU-lehdessä 1/2019