Terrorismia pyritään ennalta ehkäisemään Suomessa

Suomessa poliisi on ensisijaisesti vastuussa terrorismin torjunnassa. Suojelupoliisi, paikallispoliisi ja keskusrikospoliisi tekevät kaikki työtä terrorismin torjumiseksi, ja roolinsa on myös moniammatillisilla keinoilla.

Poliisitarkastaja Sami Ryhänen Poliisihallituksesta kertoo, että poliisin kyky torjua terrorismia muodostuu seuraavista: suojelupoliisin terrorismin tiedustelu- ja analyysikyky, paikallispoliisin kyky terroristisen toiminnan ennalta ehkäisyssä ja toiminnallisessa vasteessa sekä keskusrikospoliisin kyky hankkia tietoa ja tutkia terroristisessa tarkoituksessa tehtyjä rikoksia. Näissä rooleissa onnistuminen vaatii jatkuvaa ja tiivistä yhteistyötä.

Viestintäasiantuntija Anni Lehtonen suojelupoliisista tarkentaa suojelupoliisin roolia.
– Suojelupoliisin tehtävänä on terrorismiin liittyvien hankkeiden ja rikosten ennalta estäminen ja paljastaminen. Terrorismin torjunnan tavoite on, että rikoslain mukaiset terroristiset rikokset pystytään ennalta estämään ja Suomessa tapahtuva tai täältä ulkomaille suuntautuva terroristinen toiminta pystytään paljastamaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Myös terrorismiin kytkeytyvien ilmiöiden kehittyminen vakavampaan suuntaan pyritään torjumaan. Suomessa terrorismiin liittyvien rikosten esitutkinnasta vastaa Keskusrikospoliisi, Lehtonen kertoo.

Tiedonvaihto ja -liikkuvuus ovat merkittävässä osassa

Terrorismi on kansainvälinen ilmiö, ja siksi tiedonvaihto ja kansainvälinen yhteistyö on tärkeää.
– Kansainvälinen terrorismi ei tunne valtionrajoja, vaan terroristiset toimijat, ajatukset, rahavirrat ja muut toimintaan liittyvät tukimuodot voivat liikkua maasta toiseen salassa, Lehtonen sanoo.

Suojelupoliisi tekee kansainvälistä yhteistyötä eri valtioiden tiedustelu- ja turvallisuuspalvelujen kanssa.
– Suojelupoliisin terrorismin torjunnan keinot liittyvät tehokkaaseen tiedusteluun. Suojelupoliisi pyrkii paljastamaan terroristista toimintaa hankkimalla tietoa omilla operaatioillaan, vaihtamalla tiiviisti ja jatkuvasti tietoja muiden viranomaisten ja kansainvälisten kumppaneiden kanssa sekä analysoimalla tietoja, Lehtonen kertoo.
– Keskusrikospoliisi puolestaan toimii kansallisena yhdysvirastona kansainvälisten poliisiyhteistyöorganisaatioiden kuten esimerkiksi Interpolin ja Europolin suuntaan, Ryhänen valottaa.

Suojelupoliisi tekee kansainvälistä yhteistyötä eri valtioiden tiedustelu- ja turvallisuuspalvelujen kanssa.


Kansainvälisen tiedonvaihdon ohella myös tiedon liikkuvuus, käytettävyys ja ajantasaisuus ovat Ryhäsen mukaan saaneet yhä suuremman merkityksen.
– Poliisin sisäistä tiedonvaihtoa ja toimintamalleja on vakiinnutettu ja selkiytetty Poliisihallituksen ohjauksella. Se koskee keskusrikospoliisia ja paikallispoliisia yhteistyössä suojelupoliisin kanssa, joka on sisäministeriön ohjauksessa, Ryhänen sanoo.

”Epäilyttävät tyypit”

Useita kiinnostaa, onko poliisilla seurannassa niin sanottuja epäilyttäviä tyyppejä. Poliisin työssä heitä kutsutaan virallisemmin terrorismin torjunnan kohdehenkilöiksi.
– Sellaiseksi määritellään henkilö, jolla on esimerkiksi kytköksiä terroristijärjestöihin, tai joka kouluttautuu tai kouluttaa muita terroristisessa tarkoituksessa tai levittää terroristijärjestöjen propagandaa tai rahoittaa terroristisia verkostoja. Heihin kohdistettava tiedonhankinta on osa suojelupoliisin, keskusrikospoliisin ja paikallispoliisin päivittäistä toimintaa, Ryhänen kertoo.

Lehtonen sanoo, että terrorismin torjunnan kohdehenkilöitä on tällä hetkellä noin 370.
– Heidän sidoksensa terroristiseen toimintaan ovat aiempaa suorempia ja vakavampia. Yhä suurempi osa heistä on joko osallistunut aseelliseen konfliktiin, ilmaissut halua osallistua aseelliseen toimintaan tai vastaanottanut terroristista koulutusta. Suurimmat haasteet liittyvät jihadistisesta propagandasta radikalisoituneisiin yksilöihin, Suomessa vakiintuneisiin jihadistisiin verkostoihin sekä Syyrian ja Irakin konfliktialueelta mahdollisesti palaaviin ihmisiin, Lehtonen valottaa.

Värvääminen ja rahoittaminen

Värväys voi tapahtua monella eri tavalla.
– Värväyksessä voidaan hyödyntää auktoriteettiasemaa tai se voi tapahtua myös niin, että ryhmä samanmielisiä ihmisiä vahvistaa toistensa päätöstä sitoutua tiettyyn ideologiaan ja toimintaan. Epäsuoraa värväystä harjoitetaan propagandaa levittämällä ja kannustamalla terroristiseen toimintaan, Lehtonen sanoo.

Suomestakin käsin pyritään rahoittamaan terrorismia.
– Terrorismin rahoitus Suomessa on tyypillisesti sellaista, että ihmisiltä kerätään pieniä summia, jotka kootaan yhteen ja lähetetään konfliktialueelle. Kaikki lahjoittajat eivät välttämättä tiedä, mihin rahat ovat tarkalleen menossa, mutta on viitteitä siitä, että lahjoituksia annetaan myös tietoisena siitä, että rahalla on tarkoitus tukea terroristiryhmän aseellista toimintaa. Konfliktialueella jo muutamalla tuhannella eurolla pystyy varustamaan ja tukemaan terroristiryhmää merkittävällä tavalla, Lehtonen kertoo.

Ryhäsen mukaan terrorismin torjunnan painopiste Suomessa on ennalta ehkäisyssä ja ennalta estämisessä.

Monenlainen ennalta ehkäisevä työ on tärkeää

Ryhäsen mukaan terrorismin torjunnan painopiste Suomessa on ennalta ehkäisyssä ja ennalta estämisessä, koska yhteiskunnalle on paras vaihtoehto estää terrorististen tekojen aiheuttamien vahinkojen syntyminen. Ennalta ehkäiseminen tarkoittaa toimintaa, jossa pyritään puuttumaan väkivaltaisen radikalisoitumisen taustasyihin, jotka voivat ääritapauksessa johtaa terroristiseen toimintaan värväytymiseen.
– Terrorismisisältöiseen propagandaan ja vihapuheeseen puuttuminen ja syrjäytymisen estäminen pelkkiä poliisin toimenpiteitä laajemmilla, esimerkiksi moniammatillisilla keinoilla on esimerkki ennalta ehkäisemisestä. Tämän vuoksi poliisi on pyrkinyt tiiviiseen yhteistyöhön niiden tahojen kanssa, jotka voivat joko omilla viranomaisroolin mukaisilla toimivaltuuksillaan tai viranomaiskentän ulkopuolisilla palveluilla vastata väkivaltaisen radikalisoitumisen taustasyihin, Ryhänen sanoo.

Teksti: Heli Yli-Räisänen

Avaa koko lehti (pdf)

Kirjoitus on julkaistu RIKU-lehdessä 1/2019