Terrorismin uhrin erityiset tarpeet

Leena-Kaisa_AbergTerrorismi on harvinainen rikos ja uhrien määrä isossa kuvassa pieni, vaikka viime vuosina Euroopassa onkin sattunut useita vakavia ja suuria uhrimääriä vaatineita terrori-iskuja. Näiden uhrien asemaa pohdittaessa on noussut esille kysymys siitä, onko perusteita luoda juuri terrorismin uhreille erityisiä oikeuksia ja tukipalveluita. Tässä jutussa esitellään kansainvälisten kokemusten pohjalta nousseita hyviä käytäntöjä ja kehittämistarpeita.

Terrorismirikokselle on tyypillistä se, että rikoksen varsinaisena kohteena on valtio, poliittiset päättäjät tai maan viranomaiset. Suoraan uhriksi joutunut henkilö on usein uhri täysin sattumalta. Hän ikään kuin joutuu kärsimään sen vuoksi, että terrorismiin päätyneet rikolliset vastustavat sen valtion politiikkaa, jossa hän sillä hetkellä oleskelee.

Tätä seikkaa on käytetty yhtenä perusteluna sille, että valtion tulisi korvata terrorismin uhreille suuremmat rikosvahinkokorvaukset kuin muiden rikosten uhreille tai tarjota muuta juuri tälle uhriryhmälle kohdennettua erityistukea. Yhdenvertaisuuden kannalta eritasoiset korvaukset ovat hankalia, minkä vuoksi rikosuhrijärjestöt eivät ole pitäneet niitä perusteltuina.

Toisaalta uhreilla voi olla sellaisia tiedonsaantiin, palveluihin ja kriisiapuun liittyviä erityistarpeita, joihin viranomaisten tulisi vastata. Terrorismin uhriksi joutuneilla henkilöillä voi myös olla suurempia taloudellisia tarpeita esimerkiksi siitä syytä, että uhreiksi joutuu usein ulkomaalaisia kuten turisteja. Kuitenkin rajanvetoa uhrien tarpeiden määrittelemisessä suhteessa muihin henkirikoksiin, vakaviin väkivaltarikoksiin tai esimerkiksi muista syistä tehtyihin joukkoampumisiin voi olla vaikea vetää.

Viime vuoden syksyllä voimaan tullut terrorismidirektiivi säätelee uhrin auttamista, tukemista, suojelua ja oikeuksia. Vaikka uhrin oikeudet eivät juurikaan poikkea rikosuhridirektiivin uhreille antamista oikeuksista, sisältyy siihen joitain pidemmälle meneviä oikeuksia. Juuri tämän uhriryhmän aseman nostaminen esille terrorismin torjumiseksi säädetyssä EU:n direktiivissä on katsottu perustelluksi, koska näiden tilanteiden erityisluonteen vuoksi myös uhrin tarpeet voivat joiltain osin poiketa muiden rikosuhrien tilanteesta.

Keskitetyn tiedon merkitys

Kansainväliset kokemukset terrorismitilanteista osoittavat sen, että yksi olennaisimmista kysymyksistä uhrien ja uhrien läheisten kannalta on keskitetty tiedon saanti. Perheiden tiedonsaantia on sekavassakin tilanteessa priorisoitava. Joissain maissa viranomaisvalmius on tältä osin viety pitkälle ja tiedon tuottaminen uhrille on keskitetty jollekin tietylle viranomaiselle tai tukipalveluita tuottavalle järjestölle kuten on toimittu Ranskassa.

Tiedon tarve alkaa siitä, kun haavoittuneiden ja menehtyneiden uhrien henkilöllisyyksiä selvitetään. Pommi-iskussa ihmisten tavarat usein katoavat, jolloin henkilöllisyystodistus ei ole mukana sairaalaan tultaessa. Luotettava kuolleiden tunnistaminen vie aikaa ja omaiset joutuvat piinaavaan odotukseen. Tässä mielessä terrorismidirektiivin edellytys pelastuspalveluinfrastruktuurin kehittämisestä uhrien tunnistamisen helpottamiseksi on tarpeellinen.

Kaoottisissa tilanteissa tiedon saanti on vaikeaa ja siksi luotettavaa tietoa tulee saada yhdestä paikasta. Uhrien kokemukset esimerkiksi Brysselin maaliskuun 2016 iskusta ovat tiedon saannin osalta valitettavan huonot. Tietoa joutui etsimään eri viranomaisista ja yhteys oli vaikea saada jopa ilmoitettuina päivystysaikoina.

Esimerkiksi Yhdysvalloissa on käytössä perhekeskusten malli, jossa lähelle tapahtumapaikkaa perustetaan tuki- ja tietokeskus, mistä uhrit ja heidän läheisensä voivat saada monenlaista tukea sekä tietoa tapahtuneesta. Myös median yhteydenotot uhreihin voidaan koordinoida tätä kautta. Britanniassa avataan terrori-iskujen jälkeen 24/7 auki oleva ”casualty bureau”, jonne uhrit ja heidän läheisensä voivat ilmoittautua ja saada sen jälkeen apua ja tietoa.

Las Vegasin lokakuun 2017 massiivisen joukkoampumisen seurauksena perustetun perhekeskuksen toimintaa on jatkettu myös alkuvaiheen avuntarpeen jälkeen. Tukikeskus on edelleen käytössä Vegas Strong Resiliency Centre –nimellä ja sieltä ampumisen seurauksista kärsineet saavat erilaista tukea ja neuvontaa. Tähän kuuluu myös oikeudellinen neuvonta erilaisiin rikoksesta aiheutuneisiin kysymyksiin kuten vakuutusasiat, terveydenhoidon laskut, velka-asiat, asumisasiat sekä perheoikeus.

Käytännön apu kriisitilanteessa

Terrorismidirektiivin edellytys rikoksen uhrien tukipalveluiden mukaan ottamisesta osaksi pelastuspalvelua on tärkeää siitä syystä, että monista muista katastrofitilanteista terrori-iskut eroavat sen vuoksi, että uhrit ovat samalla myös rikoksen uhreja. Rikosuhreina heillä on muun selviämisen lisäksi edessään rikosprosessi monine vaiheineen ja rikosvahinkokorvausten hakemiseen liittyvä byrokratia.

Uhrit ja heidän läheisensä joutuvat usein vaikeaan tilanteeseen hyvin käytännöllisten ongelmien vuoksi. Jos olet turistina maassa, miten järjestää majoitus ja pidentyneen oleskelun ylläpito? Joissain maissa uhreilla ja heidän läheisillään on mahdollisuus mutkattoman järjestelmän kautta saada pikaisesti rahallista apua elämiseen, mikä helpottaa tilannetta huomattavasti. Apua ei tulisi myöhemmin periä takaisin toisen järjestelmän kautta, elleivät esimerkiksi vakuutuksen kautta saatavat korvaukset kohdistu täysin samaan asiaan.

Suurlähetystöillä on tärkeä merkitys avun tarjoamisessa oman maansa asukkaille. Käytäntö on osoittanut, että lähetystöillä on hyvin erilaisia käytäntöjä ja avun saanti vaihtelee maasta toiseen. Lähetystöjen henkilökunnan kouluttaminen on yksi tärkeitä käytännön toimenpiteitä, millä valtiot voivat varautua omien asukkaidensa auttamiseen.

Myös auttaja voi tarvita apua. Monissa isoissa terrori-iskuissa välittömästi tilanteeseen tulevat auttajat voivat vakavasti traumatisoitua ja tarvita apua. Muutenkin näiden rikosten uhrimääritelmää on syytä tarkastella laajemmin kuin muissa rikoksissa. Iskut voivat uhrin ja hänen läheistensä lisäksi vaikuttaa myös laajemmin yhteisöön aiheuttaen pelkoa ja turvattomuutta. Juuri sitä, mitä terroristit tavoittelevat.

New Yorkin vuoden 2011 syyskuun 11. päivän terroriteon jälkeen tehdyissä tutkimuksissa on esitetty arvio, jonka mukaan New Yorkin metropolialueen väestössä traumaperäinen stressihäiriön (PTSD) esiintyvyys iskun jälkeen oli kolme kertaa yleisempää kuin muualla maassa.

Kohti toipumista

Jokaisen uhrin toipuminen on yksilöllistä. Joku voi tarvita pidempiaikaista ammattiapua, toinen selviää läheisten tai vertaistuen avulla. Uhrien läheisillä voi olla hyvin erilaisia toiveita asian käsittelemiseksi.

Joillekin helpotusta on tuonut mahdollisuus päästä näkemään tapahtumasta syntyneitä videotallenteita. Eräs tapaamani terrorismirikoksen uhrin läheinen koki helpottavana saada nähdä omaisensa kulkevan lentoaseman tuloaulassa, jossa pommi räjähtää. Se teki todelliseksi sen, mikä tuntui niin epätodelliselta.

Tässäkin kohtaa voi kysyä, onko terrorismi-rikoksen uhrin toipumisessa erityisiä tekijöitä verrattuna muiden vakavien rikosten uhrien tilanteeseen. Kansainvälisessä yhteistyössä on noussut esille erityispiirteitä, jotka liittyvät median vahvaan rooliin tilanteen käsittelemisessä, iskujen vahvaan poliittiseen merkitykseen, oikeuskäsittelyiden pitkäkestoisuuteen ja moniulotteisuuteen, iskuista aiheutuneiden vammojen vakavuuteen ja erityispiirteisiin sekä siihen, että iskujen uhreina on usein ulkomaalaisia, mikä edellyttää valmiutta ja osaamista rajat ylittävien tilanteiden hoitamisessa.

Suomessa valmiussuunnittelu erilaisten kriisien varalta on hyvällä tasolla ja järjestöt on huomioitu valmiuden rakentamisessa. Terrori-iskujen osalta rikoksen uhrien erityisaseman ja tukipalveluiden merkityksen tiedostaminen vaatii vielä lisää panostusta, mutta kehittämistyö on käynnissä.

Euroopassa terrorismi-rikoksen seurauksia uhreilla ja yhteiskunnalle laajemmin sekä uhrien oikeuksia ja erityistuen tarvetta on selvitetty kattavasti Euroopan parlamentin kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasiain valiokunnan (LIBE) vuonna 2017 teettämässä raportissa How can the EU and the Member States better help victims of terrorism? Raportin on komitealle laatinut Victim Support Europe (VSE).

Leena-Kaisa Åberg
RIKUn toiminnanjohtaja

Avaa koko lehti (pdf)

Kirjoitus on julkaistu RIKU-lehdessä 1/2019