Nettipetoksen uhri ei saa korvausta valtion varoista

Rikoksella aiheutettujen taloudellisten vahinkojen määrä on lisääntynyt erityisesti netissä tehtyjen petosten vuoksi. Petoksen uhrina on usein tavallinen kansalainen. Näitä vahinkoja valtio ei korvaa, sillä vahingon korvattavuudelle rikosvahinkolaissa asetetut edellytykset eivät täyty.

Pääsääntöisesti korvausta maksetaan vain henkilövahingosta

Rikoksella aiheutetun vahingon korvaamisesta valtion varoista säädetään rikosvahinkolaissa. Rikosvahinkojen korvaamiseen osoitetut voimavarat on kohdistettu ensisijaisesti henkilövahinkojen korvaamiseen. Tästä syystä henkilövahinkoon liittymättömästä esinevahingosta sekä taloudellisesta vahingosta voidaan maksaa korvausta vain erityisten edellytysten täyttyessä.

Henkilövahingon yhteydessä vaatteille ja muille henkilökohtaisille käyttöesineille aiheutuneet vahingot sen sijaan pääsääntöisesti korvataan. Henkilökohtaisia käyttöesineitä ovat esineet, joita tavallisesti pidetään mukana liikuttaessa. Tällaisia ovat muun muassa silmälasit, proteesit, matkapuhelin ja käsilaukku. Esimerkiksi pahoinpitelyn uhrin matkapuhelin voidaan korvata, jos se rikkoutuu uhrin kaatuessa nyrkiniskun seurauksena. Sen sijaan matkapuhelin, jonka pahoinpitelijä varastaa pahoinpitelemältään uhrilta, jää korvaamatta, jolleivat esinevahingon korvattavuudelle asetetut erityiset edellytykset täyty.

Henkilövahingolla tarkoitetaan ruumiinvammaa, sairautta tai psyykkistä häiriötä. Henkilövahinkona korvataan esimerkiksi rikoksesta aiheutunut kipu ja särky, pysyvä haitta ja ansionmenetys.

Esinevahingolla tarkoitetaan irtaimen tai kiinteän esineen vaurioitumista tai tuhoutumista.

Taloudellisella vahingolla tarkoitetaan varallisuuteen kohdistunutta vahinkoa, joka ei ole yhteydessä henkilö- tai esinevahinkoon.

Laitokseen sijoitetun tai rangaistusta suorittavan aiheuttama esinevahinko

Esinevahinko korvataan, jos rikoksen tekijänä on rikoksen vuoksi vapautensa menettänyt tai tahdostaan riippumatta laitokseen sijoitettu tai säilöön otettu henkilö. Korvausta maksetaan myös lastensuojelulain nojalla huostaan otetun ja lastensuojelulaitokseen sijoitetun lapsen rikoksella aiheuttamasta vahingosta. Esinevahinkoa ei sen sijaan korvata sillä perusteella, että vahingon aiheuttanut lapsi on sijoitettu perhekotiin. Vapaudessa rangaistustaan suorittavan aiheuttama vahinko korvataan rikosvahinkolain nojalla silloin, kun vahinko on aiheutettu henkilön suorittaessa rangaistukseen kuuluvaa työtä tai tehtävää.

Esinevahinkoa koskevan korvaushakemuksen saatuaan Valtiokonttori selvittää, onko vahingon aiheuttanut henkilö ollut rikoksen tekoajankohtana suorittamassa rangaistusta tai onko hänet sijoitettu laissa tarkoitetulla tavalla lastensuojelulaitokseen. Tekijän mahdollinen tahdonvastaisessa hoidossa oleminen selvitetään vain, jos siihen on asiakirjoista ilmenevää syytä, esimerkiksi hakijan ilmoitus.

Vahinkoa kärsineen avuttomuus voi oikeuttaa korvaukseen

Esinevahinko ja esimerkiksi petoksella aiheutettu taloudellinen vahinko voidaan korvata silloin, kun vahinkoa kärsineen sairaus, vamma tai muu vastaava avuttomuus on vaikuttanut vahingon syntymiseen. Lisäksi edellytetään, että vahinko on määrältään huomattava.

Käytännössä tämä tarkoittaa, että korvausta ei makseta, jollei aiheutunut vahinko ole syy-yhteydessä uhrin avuttomuuteen ja vähintään 2000 euron suuruinen. Korvausta voitaisiin maksaa esimerkiksi tilanteessa, jossa kodinhoitaja nostaa merkittävän summan hoidettavanaan olevan muistisairaan vanhuksen varoja omaan käyttöönsä. Vahinko voidaan korvata kokonaan tai osittain ja harkinnassa otetaan huomioon vahinkoa kärsineen taloudellinen asema.

Yleiset edellytykset korvauksen saamiselle

Korvausta voidaan maksaa vain, jos rikoksesta on ilmoitettu poliisille. Jos asiaa käsitellään oikeudessa, uhrin on esitettävä oikeudenkäynnissä korvausvaatimus tekijää kohtaan. Jos asia on yksinkertainen ja selvä, syyttäjä voi ajaa korvausvaatimusta uhrin puolesta.

Rikoksen uhri voi myös itse ajaa vahingonkorvausvaatimusta tuomioistuimessa tai antaa tehtävän oikeudelliselle avustajalle. Jos asiaa ei käsitellä oikeudessa, Valtiokonttorille täytyy toimittaa vahingon arvioimiseksi kuitit ja selvitykset vahingon määrästä ja laadusta. Siinä tapauksessa, että vahingon syntymiseen on vaikuttanut rikoksen uhrin avuttomuus, Valtiokonttorille on toimitettava myös lääketieteellinen selvitys korvauksenhakijan terveydentilasta.

Rikokseen syyllistynyt on velvollinen korvaamaan aiheuttamansa vahingon

Enimmäiskorvaus esine- ja taloudellisesta vahingosta on 1.1.2018 ja sen jälkeen tapahtuneiden rikosten osalta 31 000 euroa. Korvauksen enimmäismäärä tarkistetaan valtioneuvoston asetuksella kolmen vuoden välein.

Valtion varoista maksettava korvaus on toissijainen. Tämä tarkoittaa, että vakuutuksesta, rikoksen tekijältä tai muualta saadut korvaukset vähennetään Valtiokonttorin myöntämästä korvauksesta. Jos rikoksen uhrilla on vakuutus, korvausta on haettava ensin vakuutusyhtiöltä. Rikosvahinkokorvausta voi kuitenkin hakea, vaikka ei olisi vaatinut korvausta rikoksen tekijältä.

Koska esinevahingosta ja taloudellisesta vahingosta voidaan rikosvahinkolain nojalla maksaa korvausta vain erityisten edellytysten täyttyessä, korvausta ei välttämättä makseta lainkaan tai korvausmäärä saattaa poiketa tuomioistuimen rikoksentekijän maksettavaksi määräämästä korvauksesta. Valtion varoista myönnetylle korvaukselle ei myöskään makseta korkoa.

Tuomioistuimessa tuomittujen vahingonkorvausten määrä velvoittaa rikoksentekijää, jolta vahinkoa kärsinyt voi vaatia korvausta siltä osin kuin sitä ei ole maksettu rikosvahinkolain nojalla. Jollei rikoksen tekijä maksa tuomittua korvausta vapaaehtoisesti, saatavaa voi hakea ulosottoteitse.

Korvaushakemus tulee tehdä kolmen vuoden kuluessa

Korvaushakemusten käsittelyaika Valtiokonttorissa on keskimäärin 6–8 kuukautta korvaushakemuksen tekemisestä. Korvaushakemus täytyy toimittaa Valtiokonttoriin kolmen vuoden kuluessa siitä, kun asiassa on annettu lainvoimainen tuomio. Jos asiaa ei ole käsitelty oikeudessa, täytyy hakemus toimittaa Valtiokonttoriin kymmenen vuoden kuluessa rikoksen tapahtumisesta.

Valtiokonttorin kotisivuilta löytyy lomake korvauksen hakemista varten sekä ohjeet hakemukseen liitettävistä asiakirjoista.

valtiokonttori.fi


Marjo Salminen, lakimies, palvelupäällikkö
Valtiokonttori

Avaa koko lehti (pdf)

Kirjoitus on julkaistu RIKU-lehdessä 2/2018