Omaisuusrikoksen uhri voi tuntea myös pelkoa

Polkupyörän varastaminen voi aiheuttaa paljon harmia ja asian selvittely voi viedä paljon aikaa. Murron ja tai ryöstön kohteeksi joutuneelle voi tapahtumista seurata myös pitkäaikaista ahdistusta ja pelkoa.

Omaisuusrikoksen uhriksi voi joutua monilla eri tavoin ja helpoimmillaan uhri selviää tilanteesta tekemällä rikosilmoituksen poliisin sähköisellä rikosilmoituksella ja ilmoittamalla asiasta sähköisesti omaan vakuutuslaitokseensa.
– Pienimmissäkin omaisuusrikoksissa tapahtumista tulee uhrille haittaa ja vaivaa. Polkupyörävarkauden uhriksi joutunut voi joutua esimerkiksi etsimään pyörän ostokuittia, rungon sarjanumeroa tai ottamaan kuvia rikosjäljistä. Taskuvarkauden uhrin on kuoletettava pankkikortteja ja haettava uudelleen henkilökortteja ja muuta vastaavaa, luettelee toiminnanohjaaja Janiina Mieronkoski Rikosuhripäivystyksestä.

Kun ihmisen kotiin murtaudutaan tai, jos joutuu ryöstön uhriksi, voivat tapahtuman aiheuttamat henkiset seuraukset vaikuttaa uhrin elämään hyvin pitkään.
– On luonnollista, että kotiin tunkeutuminen tai väkivallan kohtaaminen herättävät pelkoa tai muita ahdistavia tunteita. Tärkeintä on, että näistä tuntemuksista puhuu ja hakee apua. Etenkin on syytä hakea apua, jos asiat jäävät vaivaamaan, muistuttaa Mieronkoski.

Janiina Mieronkosken tuntuma on, että ryöstön ja petoksen uhriksi joutuneet näkyvät Rikosuhripäivystyksessä aiempaa enemmän. Hieman yllättävää on, että asuntomurtojen uhreja ei juuri kuitenkaan näy asiakkaina. Onkohan niin, että asuntomurtojen uhreja ei muisteta ohjata meille, pohdiskelee Mieronkoski.

Omaisuusvahingoissa on yleistä, että uhriksi joutunut saa korvausta menettämästään omaisuudesta jostain vakuutuksesta. Vakuutusyhtiö yleensä edellyttää, että tapahtumasta on tehty rikosilmoitus poliisille.
– Voi olla, että tämä prosessi on niin talouskeskeinen ja selkeä, että siinä unohtuu rikosten aiheuttama henkinen kuormitus. Rikosuhripäivystyksestä saa neuvontaa myös siitä, miten esimerkiksi vakuutusyhtiön kanssa on järkevintä toimia omaisuusrikostapauksissa. Usein rikoksen uhrille voi olla iso asia hoitaa kaikki paperiasiat, joten voi olla, että voimien uupuessa näitä ei hoideta kuntoon, kertoo Mieronkoski.

Kynnys puhua tapahtuneesta on korkealla

Toiminnanohjaaja Janiina Mieronkoski on nähnyt monta kertaa, miten rikostapahtumasta puhuminen helpottaa asiakkaan tilannetta selvästi.
– Esimerkiksi petoksen uhriksi joutunut saattaa kokea pelkoa siitä, miten häneen suhtaudutaan, jos hän kertoo tapahtuneesta. On ihan tavallinen tunne, että ihminen pelkää läheisten tuomitsevan, jos uhri kertoo miten häntä on höynäytetty. Toisaalta uhri voi pelätä myös sitä, että mitä hänestä puhutaan selän takana, jos uhriksi joutuminen paljastuu, kuvailee Mieronkoski.

Mieronkoski kertoo, että esimerkiksi tapaukset, joissa uhri on lainannut rahaa tuttavalle ilman mitään kirjallista asiakirjaa, ovat hankalia.
– Näihin liittyvät sekä tapauksen todistamiseen liittyvät vaikeudet että pettymys itseen, kun on luottanut johonkin ihmiseen, johon ei olisi pitänyt luottaa. Tällaisissa tilanteissa asiasta kertominen jollekin oman lähipiirin ulkopuoliselle voi olla vapauttavaa. Esimerkiksi Rikosuhripäivystyksen Auttavassa puhelimessa asiasta voi keskustella nimettömästi ja keskustelu antaa perspektiiviä suhteuttaa tapahtunutta oikeisiin mittasuhteisiin, kertoo Mieronkoski.

Teksti ja kuva: Sami Liukkonen

Avaa koko lehti (pdf)

Kirjoitus on julkaistu RIKU-lehdessä 2/2018