Tunnearvoa ei korvata omaisuusrikoksen sattuessa

Kotiin murtautuminen jättää ikuisen arven

Kun ihminen joutuu rikoksen uhriksi, hänellä on Suomessa oikeus saada korvaus rikoksen aiheuttamasta haitasta. Käytännössä korvauksia on kuitenkin vaikea saada, sillä rahojen periminen varattomilta tai sellaiseksi tekeytyviltä rikollisilta ei yleisesti onnistu.

Silloin kun vahinko luetaan henkilövahingoksi, uhrilla on mahdollisuus hakea korvausta valtiolta. Tällaisia korvauksia ovat esimerkiksi sairaanhoitokulut, pysyvä haitta sekä korvaus kivusta ja särystä. Omaisuusrikoksen uhrin kuuluu periä saatavansa ensisijaisesti suoraan rikoksen tekijältä, mutta jos tämä ei onnistu, uhrin ainoa keino on hakea saatava ulosottoon.

Kesä on varkaiden sesonkiaikaa

Vakuutusyhtiö IF:n korvauskeskusjohtaja Juha T. Virtanen kertoo, että yleisimmät heille ilmoitetut omaisuusrikosvahingot liittyvät puhelin-, lompakko- ja polkupyörävarkauksiin.
– Yleisimmin puhelimet menevät rikki arjen melskeessä, mutta varkauksia niiden osalta ilmoitetaan erityisesti lomasesonkien aikana. Puhelin on helppo varkauden kohde muun muassa silloin, kun se on avoimesti esillä pöydällä tai takataskussa. Matkapuhelinvarkauksia ilmoitetaan eniten heinäkuun aikana, jolloin ihmiset lomailevat ulkomailla ja viettävät Suomessa aikaansa muun muassa festareilla. Ulkomailla suomalaisilta varastetaan eniten omaisuutta Espanjassa, Virossa, Thaimaassa, Italiassa ja Ranskassa, hän luettelee.

Virtanen jatkaa, että polkupyörät ovat myös varkaiden suosikkeja, sillä niiden varastaminen ja eteenpäin myyminen on suhteellisen helppoa.
– Suomessa varastetaan tuhansia pyöriä vuosittain. Ainoa keino ehkäistä pyörävarkauksia on katsoa mihin ja miten pyörän lukitsee. Varkaudelta voi yrittää suojautua myös irrottamalla pyörän satulan ja peittämällä tarralla pyörän merkin. Pyörän runkonumero kannattaa ottaa talteen, sillä näin sen voi kirjata rikosilmoitukseen ja hyvällä tuurilla saada takaisin varkauden selvittyä. Silloin kun joutuu pyörävarkauden kohteeksi, vakuutusyhtiö maksaa polkupyörästä yleisimmin joko rahakorvauksen tai hankkii tilalle vastaavan uuden pyörän. Rahallinen korvaus perustuu jälleenhankinta-arvoon. Korvauksesta vähennetään mahdolliset ikävähennykset ja omavastuu, hän kuvailee.

Virtanen kertoo, että korvauksia haetaan myös vahingonteoista, mitkä ovat yleisimmin kohdistuneet polku- ja moottoripyörään, autoon tai talon seinään tai ikkunoihin.
– Vahingonteosta on kyse, kun toisen omaisuutta hävittää tai vahingoittaa. Yhtenä esimerkkinä voi mainita tilanteen, missä talon seinään on maalattu tai spreijattu, hän tiivistää.

Asuntomurto on henkinen raiskaus

Suomessa tehdään asuntomurtoja kaikkina vuorokauden aikoina ympäri vuoden. Törkeissä tapauksissa asuntoihin tunkeudutaan jopa asukkaiden nukkuessa. Kun kotiin murtaudutaan, vahingot eivät jää varastettuihin tavaroihin, sillä asukkaan yksityisyyttä on loukattu, kotirauhan piiriin tunkeuduttu ja turvallisuudentunne rikottu vuosiksi.

Eräs nainen Pohjois-Suomesta kertoo joutuneensa asuntomurron kohteeksi reilu kymmenen vuotta sitten. Nainen ei halua esiintyä nimellään, koska hän pelkää edelleen joutuvansa käymään läpi samat pelon ja tuskan tunteet.
– Tuolloin oli talvi ja lunta paljon. Lähdin muutaman päivän reissulle ja vaikka kotini edustasta ja postien tyhjentämisestä huolehdittiin tuona aikana, se ei estänyt murtautumista kotiini, hän kuvailee.

Nainen jatkaa, että poliisin mukaan kyse oli ollut todennäköisesti ammattirikollisuudesta, koska paikat olivat pysyneet suhteellisen siisteinä ja asunnosta oli viety lähinnä kaikkea pientä, arvokasta ja kevyttä. Omakotitalooni murtauduttiin poliisin tutkimusten perusteella etuovesta sorkkarautaa käyttämällä.

Nainen kertoo saaneensa vakuutusyhtiöltä asialliset korvaukset ja jatkaneensa asumista samassa talossa rankoista tunteista huolimatta.
– Päätin, että vaikka pelkään, en anna sille niin paljoa valtaa, että muuttaisin pois alueelta, mikä on minulle tärkeää. Ensimmäiset kuukaudet murron jälkeen olivat järkyttäviä ja koen, että asuntomurto vastaa henkistä raiskausta. Vaikka vaihdatin lukot ja hankin talooni turvalaitteet, ne eivät vähentäneet pelkoa, mikä hallitsi useita vuosia tapahtuneen jälkeen. Vaikka aikaa on kulunut jo vuosia, en usko, että tulen enää koskaan luottamaan siihen turvallisuudentunteeseen, mikä minulla oli ennen murtoa, hän pamauttaa lopuksi.

Raha ja korut houkuttelevat

Korvauskeskusjohtaja Juha T. Virtanen sanoo, että naisen tapaus vastaa tyypillistä asuntomurtoa.
– Rikolliset etsivät asunnoista ensisijaisesti kaikkea pientä ja arvokasta. He nappaavat mukaansa rahaa, koruja ja muuta helposti rahaksi muutettavaa omaisuutta. Varkaat harvoin hajottavat paikkoja, sillä he tietävät, mitä ja mistä etsivät, hän kuvailee.

Virtanen jatkaa, että kerrostaloasuntoihin murtaudutaan useimmin etuoven kautta sorkkaraudan, ruuvimeisselin tai muun työkalun avulla.
– Omakotitaloihin ja rivitaloasuntoihin tunkeudutaan puolestaan takaoven tai terassin oven kautta, joissa lukitus on usein heikompi kuin etuovessa. Asuntomurtoja on mahdoton estää, mutta aina kannattaa yrittää suojautua niiltä omilla toimilla. Loma-ajat ovat murtovarkaiden sesonkiaikaa, koska silloin monet asunnot ovat tyhjillään. Mikäli asukas lähtee reissuun, hänen kannattaa huolehtia siitä, että koti pysyy asutun näköisenä. Postilaatikko ei saa repsottaa täynnä postia, nurmikko ei saa näyttää leikkaamattomalta, eikä ikkunoiden sälekaihtimia kannata missään nimessä laittaa kiinni, hän vinkkaa lomailijoille.

Tunnearvoa ei korvata

Virtanen kertoo, että joskus varastetun tavaran rahallinen korvaus ei vastaa asiakkaan toiveita tunnesyistä.
– Murtovarkaat voivat viedä tavaraa, jolla on enemmän tunnearvoa kuin todellista raha-arvoa. Vorot varastavatkin usein perintökoruja, joista ei välttämättä ole lainkaan kuvia tai muita tositteita, joista voisi arvioida niiden virallisen arvon. Silloin kun näin käy, meillä on mahdollisuus käyttää apuna yhteistyökumppaneita, jotka auttavat vastaavan tuotteen löytämisessä tai menetetyn esineen hinnan määrittelyssä. Kun kyse on tunnearvokkaasta esineestä, mutta muutoin arvottomasta tavarasta, vakuutusyhtiö ei voi korvata sitä, hän sanoo hieman pahoitellen.

Virtanen huomauttaa, että ihmisten tulisi jo vakuutusta ottaessa miettiä tarkasti itselleen sopiva vakuutuksen laajuus ja omavastuuosuus.
– Tämä nimittäin saattaa tulla vastaan pienemmissäkin asioissa. Jos omistaa esimerkiksi runsaasti arvokasta omaisuutta, kannattaa tarkistaa vakuutuksen laajuuden lisäksi se, että enimmäiskorvausmäärä on riittävän suuri. Kun varkaus tai murto tapahtuu, vakuutusyhtiö ei vaadi erityisiä turvajärjestelyjä etukäteen estämään näitä, mutta joissakin tapauksissa esimerkiksi toimiva hälytysjärjestelmä voi säästää omavastuun maksamiselta. Jotta korvauksen vakuutusyhtiötä saa, täytyy varastetusta omaisuudesta tehdä aina rikosilmoitus. Mitä paremmin varastettu omaisuus kyetään kuvailemaan, sitä sujuvammin hoituu myös korvausasiat, hän tiivistää lopuksi.

Vakuutuksiin liittyviä odotuksia ja harhaluuloja

  • Ihmiset kuvittelevat usein vanhalta näyttävät esineet todellista arvoa kalliimmiksi. Tällaisia harhaluuloja kohdistuu esimerkiksi perintö- ja hopeaesineisiin. Mikäli hopea ei ole antiikkia, sillä on usein vain painonsa mukainen arvo.
  • Vaikka monta vuotta palvellut perämoottori tai moottorisaha toimisi yhä hyvin, korvauksesta vähennetään tavaran ikä ja omavastuu. Ikävähennys koskee käytännössä kaikkia käyttöesineitä.
  • Itse kadotettu tavara ei kuulu korvauksen piiriin.
  • Kannattaa olla varovainen ”tee se itse” -henkilö. Erilaisten, ei hyväksyttyjen putki- ja sähkötyöviritelmien aiheuttamia vahinkoja ei juuri korvata vakuutuksesta.
  • Mikäli puu kaatuu myrskyssä naapurin auton päälle, ei tontin omistaja ole vastuussa puun kaatumisesta. Tällöin pitää käyttää auton omistajan omaa kaskovakuutusta. Jos autossa ei ole kaskoa, vahingot jäävät auton omistajan maksettavaksi. Tilanne on toinen, jos puu kaatuu sahattaessa naapurin auton päälle. Tällöin korvausta voidaan hakea vastuuvakuutuksesta, koska kaatajalla voi tällöin olla tuottamusta vahingon syntyyn.
  • Omavastuu saattaa olla yllättävän suuri suhteessa korvattavaan esineeseen.
  • Isoisän maalaama taulu on tulipalon sattuessa arvoton, ellei hän sattunut olemaan ammattitaiteilija.
  • Rakkaat esineet eivät kerrytä ikääntyessä arvoa. Näitä ovat muun muassa lasten ensikengät, hääpuku, urheilukisojen mitalit ja perheraamatut.
  • Vakuutus ei korvaa, jos lemmikki aiheuttaa tuhoa leikkiessään esimerkiksi puhelimen laturilla. Kotivakuutus korvaa oikosulun tai tulipalon aiheuttamia vahinkoja, mutta jos lemmikki rikkoo johtoja, korvausta ei tipu.


Teksti: Minna Korva-Perämäki
Kuva: Vakuutusyhtiö IF

Avaa koko lehti (pdf)

Kirjoitus on julkaistu RIKU-lehdessä 2/2018