Mitä tarkoittaa vastatoimien kielto syrjintätapauksissa?

Tasapuolisesta kohtelusta ja syrjintäkielloista säädetään sekä yhdenvertaisuuslaissa että tasa-arvolaissa. Sukupuoleen perustuvan syrjinnän muodot määrittelee ja kieltää tasa-arvolaki. Yhdenvertaisuuslaki puolestaan kieltää syrjinnän iän, alkuperän, kansalaisuuden, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, poliittisen toiminnan, ammattiyhdistystoiminnan, perhesuhteiden, terveydentilan, vammaisuuden, seksuaalisen suuntautumisen tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Muun muassa työlainsäädännössä on viittaukset syrjintää koskevaan lainsäädäntöön ja rikoslaissa on sanktioitu syrjintä.

Syrjintää koskevaa lainsäädäntöä sovelletaan laajasti sekä julkisessa että yksityisessä toiminnassa esimerkiksi työsuhteessa, koulutuksessa ja viranomaistoiminnassa.

Sekä tasa-arvo- että yhdenvertaisuuslaissa on määräykset vastatoimien kiellosta. Tasa-arvolain mukaan työnantajan menettelyä on pidettävä kiellettynä syrjintänä, jos henkilö irtisanotaan tai asetetaan muutoin epäedulliseen asemaan sen jälkeen, kun hän on vedonnut tasa-arvolaissa säädettyihin oikeuksiin tai velvollisuuksiin taikka osallistunut sukupuolisyrjintää koskevan asian selvittämiseen. Vastaava sääntely koskee tavaroiden ja palveluiden tarjoajaa. Yhdenvertaisuuslain mukaan henkilöä ei saa kohdella epäsuotuisasti eikä hänelle kielteisiä seurauksia aiheuttavalla tavalla sen vuoksi, että hän on vedonnut yhdenvertaisuuslaissa säädettyihin oikeuksiin tai velvollisuuksiin, osallistunut syrjintää koskevan asian selvittämiseen taikka ryhtynyt muihin toimenpiteisiin yhdenvertaisuuden turvaamiseksi.

Vastatoimien kieltojen tavoitteena on estää ns. ”kostotoimet”, joihin saattaa ryhtyä taho, jota syytetään syrjivästä menettelystä. Esimerkiksi jos työntekijä on aloittanut oikeudellisen menettelyn tai ollut yhteydessä työsuojeluviranomaiseen kokemansa työnantajan taholta tapahtuneen syrjinnän vuoksi ja tämän seurauksena työnantaja kohdistaa työntekijään kielteisiä seurauksia, on kyse lain tarkoittamasta kielletystä vastatoimesta.

Tärkeää on huomioida, että vastatoimien kielto suojaa paitsi syrjinnän kohteeksi joutunutta myös muita henkilöitä, jotka pyrkivät puuttumaan syrjintään ja edistämään tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta. Tällaisia henkilöitä voivat olla esimerkiksi työkaverit tai tukihenkilöt.

Vastatoimien kohteeksi joutuneella on oikeus saada hyvitys siltä viranomaiselta, työnantajalta tai koulutuksen järjestäjältä taikka tavaroiden tai palveluiden tarjoajalta, joka on lain vastaisesti kohdistanut häneen vastatoimia. Hyvitystä sekä syrjivien ehtojen mitättömäksi julistamista voi vaatia käräjäoikeudessa. Lisäksi on mahdollista vaatia mm. vahingonkorvauksia. Vastatoimet voivat edetä myös rikosoikeudelliseen tutkintaan ja vastuuseen.

Suvi Poutiainen, lakimies, OTM
Lakiasiantoimisto Pro Laki Oy, Helsinki

Kirjoitus on julkaistu RIKU-lehdessä 3/2017.

Avaa koko lehti (pdf)