Kolttasaamelaiset, saamelaisten pieni vähemmistö

Kolttasaamelaiset ovat saamelaisten pieni, mutta vaikuttava vähemmistö. Kolttasaamelaisuuden värikkääseen ja luonnonläheiseen kulttuuriin kuuluu läheisesti ortodoksinen uskonto, koristeelliset käsityöt, tarinankerronta sekä koltansaamen kieli, jota puhuu äidinkielenään enää noin 300 henkilöä.

Saamelaiset ovat Euroopan pohjoisin ja EU-alueen ainoa alkuperäiskansa. Saamelaisia asuu Suomessa noin 10 000. Saamelaiset puhuvat saamen kieliä, joita on yhteensä kymmenen. Niistä kolmea puhutaan Suomen saamelaisalueella. Suomen saamelaiset voidaan siten kielellisesti jakaa kolmeen ryhmään: pohjoissaamelaisiin, inarinsaamelaisiin ja kolttasaamelaisiin.

Toiminnanjohtaja Leena-Kaisa Åberg kertoo, että Rikosuhripäivystyksen palveluiden tarjoaminen Pohjois-Suomessa on viime vuosina lisääntynyt.
– Olemme kääntäneet useita esitteitämme pohjoissaameksi, mutta valitettavasti koltan- ja inarinsaameksi esitteitä ei ole saatavilla. Silti rikosuhripalvelut ovat kaikkien käytettävissä, sillä tarvittaessa käytämme tulkkia, jotta kaikkia asiakkaat saavat tarvitsemansa palvelun, kertoo Åberg.

Palveluiden lisääntyminen saamelaisalueella on huomattu, mutta lisäpanostuksia vielä tarvitaan.
– Rikosuhripäivystyksen palvelut ovat tervetullut lisä ja apu myös Koltta-alueelle. Näkisin että sitä tulisi tuoda enemmän esille kaikkialla Pohjois-Suomessa ja näen että sen toimintaa sekä näkyvyyttä tulisi edelleen kehittää, esimerkiksi osallistumalla paikallisiin tuleviin tapahtumiin ja jakamalla esitteitä, jolloin tietoisuus Rikosuhripäivystyksen tuomasta avusta lisääntyy, kertoo kolttien luottamusmies Tanja Sanila Sevettijärveltä.

– Koltta-alueelta on pitkä matka Inarin kunnan keskukseen Ivaloon, jossa kuntamme Rikosuhripäivystyksen toimitilat sijaitsevat. Tämän vuoksi uskon, että moni syrjäseudulla elävä rikoksenuhri jää varmasti useasti omilleen. Ehkä hänellä ei ole edes voimia alkaa painimaan sen ongelman kanssa, haluaako hän edes tuoda asiaansa ilmi rikosuhripäivystäjälle tai poliisille, pohtii Sanila.

Sanila kertoo, että syrjäseudulla, tällä pienellä alueella eletään monesti samassa arjessa epäillyn rikoksen tekijän kanssa. Asiasta koettu tuska on tällöin uhrista kenties vain helpompi unohtaa ja näin ongelmat voivat vain jatkua auttavan tahon näkemättä asiaa.
– Uhri tarvitsee jonkun ihmisen kuuntelemaan, tukemaan ja olemaan läsnä. Hänen kokemiaan asioita ei välttämättä edes voi tuoda esille netin tai puhelimen välityksellä. Siksi toivon lämpimästi, että myös Rikosuhripäivystys jatkaa edelleen jalkautumistaan syrjäseuduillekin ja tuo edelleen kaivatun avun myös tänne kaukaisimmille tuntureille, aktiivinen kolttakulttuurin puolestapuhuja Tanja Sanila jatkaa.

Vahva oma kulttuuri

Koulutukseltaan taiteen maisteri ja nykyään myös ammattimainen taiteilija ja valokuvaaja Tanja Sanila tuntee hyvin kolttasaamelaisten kulttuurin.
– Kolttakulttuuri on vahva ja omaleimainen – ainakin ulkopuolisen silmistä katsottuna –, mutta kyllä me olemme ihan tavallista mukavaa porukkaa, jolla on toki juuret vahvasti siellä omassa elämässä, historiassa ja ajattelussa.  Luonto on lähellä arkeamme joka tavalla ja monen elinkeino onkin edelleen vahvasti luontoon sidoksissa esimerkiksi poronhoidon ja kalastuksen muodoissa, kuvailee Sanila.

– Sevetti on ollut minun sydämenkotini aina. Opiskeluvuoteni eli noin 10 vuotta vietin maailmalla ja palasin sitten aikuisiällä takaisin juurilleni, sillä kolttakulttuuri ja sen kehittäminen on aina ollut tärkeä elämäntehtäväni ja sen ympärille minä olen elämäni rakentanut. Esittelen useasti kuvissani kolttasaamelaista kulttuuria ja elämänmuotoja, jatkaa Sanila.

Kolttien luottamusmiehen työ on vain pieni osa-alue hyvinvoinnin ja kulttuurinkehittämisen kokonaisvaltaisessa työssä. Sanila muistuttaa, että niin yleiseen hyvinvointiin kuin myös kulttuurin kehittämistyöhön pitää uhrata myös omaa aikaa paljon, jos haluaa saada aikaan muutoksia.
– Uskon että suurin haaste tulevaisuudessa on myös täällä pohjoisessa kaikenlaisen yhteistyön juurruttaminen ihmisten arkeen. Nykypäivänä on tärkeää oivaltaa, että maailma muuttuu ja kehittyy nopeasti. Näin myös haasteisiin on vastattava nopeasti. Avoin maailma levittäytyy joka puolelle ja se tuo tapoja ja työtä myös meidän alueelle, vaikka emme haluaisi siinä mukana välttämättä edes olla.

Teksti: Katja Huotari ja Sami Liukkonen

Kolttasaamelaiset

Arvion mukaan kolttasaamelaisia on Suomessa noin 500, joista suurin osa asuu nimenomaisella koltta-alueella Inarin kunnan itäosassa Nellimin kylässä, Keväjärvellä ja Sevettijärvi-Näätämön alueella. Koltat evakuoitiin Suomeen ja asutettiin koltta-alueelle, kun Suomi menetti talvi- ja jatkosodassa Petsamon alueen.

Kirjoitus on julkaistu RIKU-lehdessä 3/2017.

Avaa koko lehti (pdf)