Paperittomat työmarkkinoiden armoilla

Paperittomia on Suomessa monesta eri lähtökohdasta. Ilman papereita työllistyminen on lähes mahdotonta. Tämä taas johtaa pimeään työntekoon, mikä altistaa haavoittuvassa asemassa olevan paperittoman hyväksikäytölle.

Paperittomalla tarkoitetaan lähtökohtaisesti sellaista henkilöä, jolla ei tällä hetkellä ole lainmukaista oleskelulupaa Suomessa. Tässä tilanteessa voi olla eri syistä.

– Useinhan kun puhutaan paperittomista, tarkoitetaan pelkästään niitä henkilöitä, jotka ovat hakeneet Suomesta turvapaikkaa ja saaneet kielteisen päätöksen, mutta jääneet silti Suomeen. Tämä on yksi ryhmä, mutta paperittomaksi voi päätyä muutenkin: jotkut ovat tulleet turistiviisumilla ja päätyneet jäämään esimerkiksi perheenjäsenen tai kumppaninsa luokse. Joillakin on aiemmin ollut oleskelulupa esimerkiksi työn perusteella, eivätkä he ole onnistuneet löytämään uutta työtä entisen työsuhteen loputtua, kertoo Rikosuhripäivystyksen ihmiskaupan uhrien auttamistyön koordinaattori Pia Marttila.

Paperittomiin rinnastettavassa asemassa olevat EU-kansalaiset, joilla on oikeus oleskella Suomessa, mutta ei perustetta rekisteröityä virallisesti asukkaaksi, voivat hakea töitä ja ottaa työn heti vastaan. EU:n ulkopuolisista maista tulevat paperittomat puolestaan joutuvat samassa tilanteessa hakemaan oleskelulupaa, jonka käsittelyssä kestää kauan. Tällöin työsuhteen täytyy täyttää tiettyjä ehtoja, jotta sen perusteella voisi saada oleskeluluvan.

– Paperittomat saattavat pelätä käännyttämistä eivätkä uskalla olla yhteydessä viranomaisiin missään asiassa. He eivät välttämättä tiedä onko heidän palauttamisensa mahdollista ja pelkäävät viranomaisyhteistyötä, koska siitä voi tulla ikäviä seurauksia, Marttila kertoo.

Pakolaisneuvonnan lakimies Jasmiina Jokinen kertoo, että sellaisenkin paperittoman, jota ei voi käännyttää, voi poliisi kuitenkin ottaa säilöön, jos laissa säädetyt säilöönoton edellytykset muuten täyttyvät.

EU-maiden ulkopuolelta tulevan paperittoman matka työhön on pitkä ja hankala.
– Saadakseen työperusteisen oleskeluluvan EU:n ulkopuolelta tulevan paperittoman täytyy ensin tehdä työsopimus kokopäivätyöstä. Sitten hänen pitää jättää oleskelulupahakemus tämän työn perusteella (jos muuta oleskelulupaperustetta ei ole) ja odottaa päätöstä Migriltä eli Maahanmuuttovirastolta usein yli puoli vuotta. Monet työnantajat eivät voi odottaa näin pitkiä aikoja. Ennen Migrin päätöstä TE-keskus (Työ- ja elinkeinopalvelut) tekee niin sanotun osapäätöksen, jossa he arvioivat, että olisiko kyseiseen työhön tarjolla työvoimaa, jolla on jo Suomessa työnteko-oikeus. Tätä kutsutaan saatavuusharkinnaksi. Osapäätöksessä arvioidaan myös, ovatko työehdot riittävän hyvät. Jos TE-keskuksen osapäätös on positiivinen, lupa menee vielä Migrin harkintaan.

Saatavuusharkintaan on joitain poikkeuksia aluehallintovirastoittain. Esimerkiksi Etelä-Suomen aluehallintovirasto on todennut, että siivousalalla on krooninen työvoimapula eikä saatavuusharkintaa tällöin tehdä.

Eivätkä matkan mutkat siihen lopu.
– Niille, joilla ei ole passia, ei pääsääntöisesti myönnetä työperusteista oleskelulupaa. Pitää olla voimassa oleva matkustusasiakirja, Jokinen kommentoi.

Marttila arvioi, että paperittomien pimeän työn tekeminen on lisääntynyt, koska paperittomien määrä Suomessa on viime aikoina kasvanut.
– Valitettavasti asiakkaaksemme tulee koko ajan lisää henkilöitä, joiden epätoivoa ja vaihtoehtojen puutetta on käytetty hyväksi työmarkkinoilla. Kyseessä voi olla alipalkkausta, täysin palkattomana tai ilman vapaapäiviä työskentelyä tai jopa ihmiskauppaa. Ihmiskaupan lisäksi muita rikosnimikkeitä voivat olla esimerkiksi työsyrjintä, kiskonnantapainen työsyrjintä, kiskonta tai törkeä kiskonta.

Marttila ei ole työssään koskaan tavannut pimeästi työllistynyttä paperitonta, jolle maksettaisiin työehtosopimuksen mukaista palkkaa, ja joka saisi hänelle kuuluvat lomat, vapaat ja muut edut, ainakaan täysimääräisenä.
– Tarkoitus voi vaikuttaa oikein hyvältä: tarjota henkilölle työtä, josta hän saa sentään sen verran rahaa, että hänellä on varaa perustarpeisiin. Mutta työnantajahan tästä eniten hyötyy, sillä hän saa puoli-ilmaista työvoimaa ja voi vaatia työntekijältä kohtuuttomia, hyväksikäyttää tätä tämän heikon aseman vuoksi. Työntekijä ei usein uskalla raportoida hyväksikäytöstä kellekään. Työnantajalle hyöty on siis iso ja riski pieni, se on toisen huonon aseman hyväksikäyttöä. Alussa molemmin puolin hyvältä diililtä kuulostavat järjestelyt ovat joskus myös kehittyneet niin, että ne sisältävät koko ajan enemmän hyväksikäyttöä ja huonompia työ- ja elinolosuhteita.

Paperiton voi olla yhteydessä Rikosuhripäivystykseen luottamuksellisesti. Asiakkaan tilanteesta ei koskaan kerrota kenellekään ulkopuoliselle ilman asiakkaan suostumusta.
– Meihin ollaan yhteydessä esimerkiksi silloin, kun vielä mietitään omia vaihtoehtoja ja halutaan kuulla mahdollisuuksista saada apua. Valtiolla on myös ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmä, joka tarjoaa apua ihmiskaupan uhreille, ja josta voi kysyä apua anonyymisti.

Teksti: Heli Yli-Räisänen

Kirjoitus on julkaistu RIKU-lehdessä 3/2017.

Avaa koko lehti (pdf)