Bahar-hanke laajentaa kunniaan liittyvän väkivallan vastaista työtä

Kunniaan liittyviä moninaisia ilmiöitä ei vielä kovin laajalti tunneta ja tunnisteta Suomessa, vaikka kunniakäsitykset vaikuttavat monien ihmisten jokapäiväiseen elämään. Loisto setlementin Sopu-työ on jo kuuden vuoden ajan tehnyt kunniaan liittyvää työtä pääkaupunkiseudulla. Sopu tavoittaa yhä enemmän asiakkaita ja työn painopiste on ennaltaehkäisevässä ja kriisi- ja konfliktityössä.

Sopu-työtä on tehty monen nuoren ja nuoren aikuisen kanssa, jotka ovat irrottautumassa tai jo irrottautuneet perheestään tai taustayhteisöstään. Tähän työhön on huomattu olevan kasvavaa tarvetta ja siksi kesällä 2018 käynnistyi Bahar-hanke.

Sanalla ’bahar’ on monta merkitystä

Arabian kielellä se tarkoittaa merta ja farsin kielellä kevättä. Meri voi olla arvaamaton ja vaarallinen, mutta toisaalta sillä on kyky kannatella ja kantaa turvaan. Kevät taas on uusien alkujen ja kasvun aikaa. Nimi sopii hyvin hankkeelle, jossa tuetaan nuoria ja nuoria aikuisia, jotka ovat joutuneet irtautumaan yhteisöistään kunniaan liittyvän väkivallan vuoksi.

Bahar tukee nuoria, jotka ovat joutuneet irtautumaan yhteisöistään kunniaan liittyvän väkivallan vuoksi.

Perheen ja yhteisön tukea vailla olevat nuoret ja aikuiset tarvitsevat kannattelua uudessa elämäntilanteessa, uusien yhteisöjen löytämisessä ja turvallisen arjen rakentamisessa. Usein perheestä irrottautumisen estää pelko yksin jäämisestä.

Yhteisöllisen kulttuurin taustalla on perhekäsitys, joka vaikuttaa yksilön minäkuvaan, perheen ihmissuhteisiin sekä suhteisiin lähiympäristössä. Yhteisöllisestä kulttuurista tulevan ihmisen kokemus itsestä on pitkälti riippuvainen perheestä ja yhteisöstä, joista irrottautuminen koetaan usein pelottavampana vaihtoehtona kuin jääminen yksilönvapautta, henkeä tai terveyttä uhkaavaan tilanteeseen.

Moni turvakodissa olleista tai hetken aikaa yksin asuneista nuorista ja aikuisista palaa herkästi takaisin perheeseen, jossa häneen on kohdistunut väkivaltaa tai sen uhkaa. Turvakoti auttaa akuutissa väkivaltatilanteessa, mutta tilanne on haastava, koska elämää aikaisemmin säädelleet, mahdollisesti hyvin tiukat rajat katoavat, jolloin riskikäyttäytymisen mahdollisuus kasvaa.

Moni nuori tarvitsee akuutin kriisivaiheen jälkeen pitkäaikaista psykososiaalista tukea. Väkivallan kohteeksi joutuminen vaatii paljon toipumisaikaa, ja samalla pitäisi pystyä käsittelemään läheisistä ihmistä erossa olemisen tunteita ja järjestellä monenlaisia arjen asioita, kuten asumista, taloudellisen tilanteen turvaamista, opiskelua ja mahdollisia oikeustoimia.

Bahar tukee oman elämän rakentamisessa

Kunniaan liittyvä väkivalta voi näkyä kaikissa vallankäytön muodoissa. Pakkoavioliiton ohella se voi tarkoittaa esimerkiksi eristämistä, henkistä ja taloudellista kaltoinkohtelua, toiseen maahan lähettämistä ja avioeron estämistä. Herkästi ajatellaan, että vain naiset ovat kunniaan liittyvän väkivallan uhreja. On kuitenkin hyvä huomioida, että myös miehiin voidaan kohdistaa kunniaan liittyvää väkivaltaa, esimerkiksi seurusteluun ja avioliiton solmimiseen liittyvissä konflikteissa. Myös seksuaali- tai sukupuolivähemmistöön kuuluvat kohtaavat kunniaan liittyvää väkivaltaa: heidät suljetaan usein yhteisön ulkopuolelle ja heihin kohdistuu henkeen tai terveyteen liittyviä uhkia.

Baharin asiakkaista merkittävä osa tulee mukaan toimintaan Sopu-työn ja viranomaisten, kuten poliisin ja sosiaalityöntekijöiden kautta. Yksilötyössä asiakkaalle tehdään palvelusuunnitelma, jonka tarkoituksena on arvioida tuen tarvetta ja pohtia, millaisissa verkostoissa tuki parhaiten toteutuu. Asiakkaille tarjotaan esimerkiksi neuvontaa ja tukea arjen asioiden järjestämisessä ja yksilökäyntejä psyykkisen hyvinvoinnin tueksi.

Työtä tehdään myös jalkautuen asiakkaiden koteihin, turvakoteihin ja erilaisiin viranomaistapaamisiin. Yhdessä liikkuminen ja asioiden hoitaminen tuntuu asiakkaista usein turvallisemmalta, ja kunniakäsityksiin perustuvan kasvatuksen vuoksi monilla ei ole välttämättä valmiuksia esimerkiksi virastoissa asioimiseen. Myös yhtäkkinen, monien omaa elämää koskevien päätösten tekeminen voi tuntua raskaalta ja vaikealta. Haasteena on myös muodostaa uusia käsityksiä itsestä ja omasta suhteesta ympäristöön ja yhteiskuntaan.

Vertaistuki auttaa punnitsemaan omia vaihtoehtoja

Bahar tarjoaa viranomaisille tietoa siitä, miten kunniakysymykset voivat vaikuttaa yksilöiden elämään yhteisöstä irtautumisen jälkeen etenkin toimintakyvyn ja turvallisuuden näkökulmasta.

Bahar järjestää myös suljettuja ryhmiä ja avoimia tapahtumia yhteisöistään irtautuneille nuorille. Vertaistuki on tärkeää, sillä tarvitaan vaihtoehtoja ja positiivisia esimerkkejä perheestä irtautumiselle, jotta nuoret uskaltavat tehdä irtautumispäätöksen ja voivat jakaa kokemuksia irtautumisen jälkeisessä elämässä selviämisestä. Ryhmillä ja tapahtumilla pyritään myös vahvistamaan nuorten kiinnittymistä uusiin yhteisöihin.

Tarkoituksena on myös kouluttaa irtautumisesta selvinneitä nuoria tukihenkilöiksi niille, joille irtautuminen on vielä tuore asia. Monimuotoista tukea ja rinnalla kulkemista tarvitaan, jotta nuori tietää, että hän on arvokas omana itsenään, hänellä on joku johon luottaa, hän tiedostaa itseensä kohdistuvat vaarat ja hänellä on keinoja suojata itseään.

Laura Pönkänen, projektityöntekijä
Bahar-hanke, Loisto setlementti

Bahar-hanke 2018–2021

Bahar on osa STEA:n Arvokas-ohjelmaa. Toiminta on osa Loisto setlementin kunniaan liittyvän väkivallan konflikti- ja kriisityötä (Sopu-työ) pääkaupunkiseudulla.

Hankkeessa työskentelee kaksi työntekijää sekä kehittämispäällikkö, jotka tekevät tiivistä yhteistyötä Sopun, turvakotien ja eri alojen viranomaisten kanssa. Työ on sekä yksilökohtaista että yhteisöllistä, ja tavoitteena on luoda uusia toimintamalleja yhteisöstä irtautumisen tukemiseen.

Bahar pyrkii tarjoamaan turvallisen yhteisön nivelvaiheessa oleville nuorille ja nuorille aikuisille, jotka ovat menettäneet perheensä ja kasvuyhteisönsä sekä vertaistukea oman itsenäistymisen tueksi ja vahvistumiseksi. Tavoitteena on tukea itsenäistymistä ja integroitumista turvallisesti uuteen elämäntilanteeseen.

Kirjoitus on julkaistu RIKU-lehdessä 3/18. 

Avaa koko lehti (pdf)