Tiedotteet

Lähestymiskiellolla suojatun henkilön turvallisuutta on lisättävä

Rikosuhripäivystys haluaa eduskuntavaalitavoitteissaan seuraavan eduskunnan kiinnittävän erityistä huomiota muun muassa lähestymiskiellolla suojatun henkilön turvallisuuden lisäämiseen sekä ihmiskaupan uhriksi joutuneiden henkilöiden avunsaannin parantamiseen.

Rikosuhripäivystys julkisti tavoitteensa seuraavalle eduskuntavaalikaudelle 2019–2023.

Kansainvälisesti vertaillen Suomessa rikoksen uhrit ovat verrattain hyvässä asemassa. Tästä huolimatta tiettyjen rikosten urheiksi joutuneiden asemassa on selkeitä parannustarpeita.
– Meillä on esimerkiksi paljon kokemusta tapauksista, joissa lähestymiskieltoon määrätty henkilö ei noudata kieltoa. Näissä tapauksissa lähestymiskiellolla suojattu uhri joutuu oikeuden määräämästä lähestymiskiellosta huolimatta elämään jatkuvassa pelossa. Liikkuminen ja arjen toiminnat hankaloituvat, pahimmillaan uhri ei uskalla poistua kodistaan, kertoo Rikosuhripäivystyksen kehitysjohtaja Jaana Koivukangas.

– Näissä tilanteissa ei riitä, että poliisi poistaa henkilön paikalta ja ottaa hänet kiinni. Vapauduttuaan tekijä saattaa jatkaa kiellolla suojatun uhkaamista ja vainoamista. Lähestymiskiellon rikkomista käsitellään oikeudessa yleensä noin vuoden kuluttua siitä, kun rikosilmoitus on tehty. Se ei auta akuuteissa tilanteissa, jatkaa Jaana Koivukangas.

Ihmiskaupan uhrin auttamisen sidonnaisuus rikosnimikkeeseen on poistettava

Rikosuhripäivystyksen kokemuksen mukaan ihmiskaupan ja työvoiman hyväksikäytön rikostutkintaan ei ole riittävästi resursseja ja viranomaisten tietämys rikosnimikkeiden soveltamisesta vaihtelee. Esitutkinnat venyvät jopa vuosien mittaisiksi tai rikokset jäävät tutkimatta kokonaan.
– Ihmiskaupan ja sen lähirikosten uhrien oikeutta palveluihin on vaikea ennakoida. Palveluiden saanti on usein sidoksissa ihmiskauppa-rikosnimikkeeseen. Hyvin samanlaista rikosta saatetaan tutkia myös kiskonnantapaisena työsyrjintänä, jolloin uhri voi jäädä rikosnimikkeen vuoksi ilman tarpeellisia palveluita. Tällöin uhri ei ole oikeutettu ihmiskaupan uhrin oleskelulupaan edes rikosprosessin ajaksi, kertoo Rikosuhripäivystyksen toiminnanjohtaja Leena-Kaisa Åberg.

– Ihmiskaupan uhrin oleskeluluvan käsittelyaika on useissa muissa maissa muutaman päivän mittainen. Suomessa käsittely kestää luvatun 1–4 kuukauden sijaan usein yli vuoden. Tänä aikana uhrilla ei usein ole työskentelyoikeutta ja he joutuvat elämään yhteiskunnan tuilla, vaikka heillä olisi tiedossa työpaikka ja mahdollisuus elättää itsensä, jatkaa Leena-Kaisa Åberg.

Rikosuhripäivystyksen eduskuntavaalitavoitteet 2019 | på svenska

Lisätietoja
toiminnanjohtaja Leena-Kaisa Åberg, 050 3378 703, leena-kaisa.aberg@riku.fi
kehitysjohtaja Jaana Koivukangas, 040 512 9335, jaana.koivukangas@riku.fi

Kansainvälistä rikosuhriviikkoa vietetään helmikuussa viikolla 8 eli 18.–24.2.2019. Euroopan rikosten uhrien päivää vietetään saman viikon perjantaina 22. helmikuuta.

Takaisin