Johtavatko kaikki rikosilmoitukset oikeudenkäyntiin?

Eivät johda. Joissain tapauksissa rikostutkinta voi päättyä jo esitutkinnan aikana, esimerkiksi jos rikosta pidetään niin vähäisenä, ettei sen tutkintaan ole mahdollista kiinnittää resursseja tai jos rikoksen tekijää ei pystytä selvittämään.

Esitutkinta voi keskeytyä myös, jos kyseessä on asianomistajarikos ja uhri ei vaadi rangaistusta. Asianomistajarikokset ovat yleensä lievempiä rikoksia, jossa uhrilla on valta päättää eteneekö asia oikeuteen. Poikkeuksena ovat sellaiset asianomistajarikokset, joissa katsotaan, että yleinen etu kuitenkin vaatii syytteen nostamista.

Syyttäjän syyteharkinnan tuloksena voi olla syyttämättäjättämispäätös, jolloin asiaa ei myöskään käsitellä oikeudessa. Se voi perustua esimerkiksi rikoksen vähäisyyteen, näytön puutteeseen tai rikos saattaa olla rikosasiana vanhentunut.

Rikoksen uhrilla on mahdollisuus käyttää ns. toissijaista syyteoikeuttaan ja saattaa asia itse käräjäoikeuden käsiteltäväksi. Tällöin uhrille syntyy myös isompi kustannusriski. Mikäli hän häviää jutun, hänen maksettavakseen voivat koitua paitsi omat myös vastapuolen oikeusavustajan kulut. Ennen oman syyteoikeuden käyttämistä kannattaa konsultoida lainoppinutta asiantuntijaa.

Esimerkiksi Rikosuhripäivystyksen Juristin puhelinneuvonnasta voi kysyä lisätietoa.