Onko uhrin pakko mennä oikeudenkäyntiin?

Rikosasia voidaan ratkaista käräjäoikeudessa kahdella eri tavalla. Lievemmät ja yksinkertaisemmat rikosasiat voidaan ratkaista myös ilman suullista käsittelyä ns. kirjallisessa menettelyssä, mikäli rikokseen epäilty on täysi-ikäinen ja hän on esitutkinnassa tunnustanut teon ja molemmat osapuolet antavat suostumuksensa menettelyyn. Tällöin oikeudenkäyntiä ei välttämättä tarvitse järjestää. Kirjallisessa menettelyssä tuomari ratkaisee asian kirjallisen aineiston perusteella.

Suullinen pääkäsittely tarkoittaa sitä, että järjestetään varsinainen oikeudenkäynti. Uhri eli asianomistaja kutsutaan oikeudenkäyntiin, mikäli hänen läsnäolonsa on asian selvittämisen vuoksi tarpeen. On tavallista, että syyttäjä haluaa kuulla uhria tapahtumien kulusta ja vahinkojen laadusta ns. todistelutarkoituksessa, jolloin tuomioistuin kutsuu uhrin paikalle. Tällöin uhri kutsutaan paikalle sakon uhalla, kuten todistajatkin. Näin ollen paikalle on saavuttava, jos lääkärin toteama sairaus ei sitä estä.

Paikalle kannattaa mennä myös, jos uhri esittää vahingonkorvausvaatimuksia, jotka eivät perustu suoraan kuitteihin ja muihin tositteisiin. Tällöin hänen kertomuksensa vahinkojen laadusta ja määrästä ovat tärkeitä. Tavallisimmin tällaisia vahingonkorvauksen perusteita ovat kipu ja särky tai henkinen kärsimys.