Anna palautetta PoistuNopea poistuminen Siirry sisältöön
Ikäihmiset rikosten uhreina

Ikäihmiset rikosten uhreina

Ikääntyneiksi luokitellaan yleensä 65 vuotta täyttäneet henkilöt yleiseen eläkeikään perustuen. Toimintakykyyn perustuva ikääntymiskäsitys määrittää vanhuuden alkavaksi vasta 75 vuoden iässä. Ikä sinänsä ei erityisesti altista ihmistä rikoksille, mutta ikä ei myöskään suojaa rikoksilta.

Ikä sinänsä ei erityisesti altista ihmistä rikoksille, mutta ikä ei myöskään suojaa rikoksilta.

Esitutkinnan yhteydessä tehtävässä asianomistajan henkilökohtaisen suojelun tarpeen arvioinnissa ikä on yksi kriteeri ja voi olla syy määritellä henkilö erityisen haavoittuvaan ryhmään kuuluvaksi.

Iän mukanaan tuomat rajoitteet saattavat vaikuttaa henkilön kykyyn hoitaa itse rikosprosessin mukanaan tuomia asioita sekä etsiä itselleen tarpeellisia palveluita.

Rikostyyppejä

Ikäihmiset voivat joutua minkä tahansa rikoksen uhriksi. Ikä ei esimerkiksi suojaa lähisuhdeväkivallalta tai vaikkapa seksuaaliselta väkivallalta. Henkinen ja fyysinen väkivalta eivät ole iästä riippuvaisia.

Tyypillisesti voidaan ajatella ikääntyneiden olevan alttiimpia esimerkiksi kaltoinkohtelulle tai laiminlyönnille. Tietyntyyppiset petokset ja huijaukset voivat kohdistua erityisesti ikääntyneisiin. Viime vuosien aikana ikäihmiset ovat joutuneet myös entistä useammin erilaisten nettihuijausten uhreiksi.

Vuonna 2020 noin 4500 yli 65-vuotiasta joutui petosrikoksen uhriksi. Esimerkiksi pankkipetoksissa, 70-79-vuotiaat ovat suurin ryhmä. Vuonna 2021 rikoshyöty oli miljoonia euroja. Suvanto ry:n Mummonmarkan vartijat -hankkeessa on laadittu oppaat niin ikäihmisille kuin heidän kanssaan työskenteleville ammattilaisille taloudellisen hyväksikäytön ennaltaehkäisemiseksi. Lue lisää ikäihmisiin kohdistuneista nettihuijauksista ja tutustu Mummonmarkan vartijat -oppaaseen.

Monet ovat riippuvaisia toisten avusta, mikä voi johtaa tilanteeseen, jossa ikäihminen itse ei pysty, osaa tai uskalla lähteä hakemaan apua. Myös tilanteen aiheuttama häpeä voi olla este avun hakemiselle.

Rikosilmoituksen tekemiseen liittyviä haasteita

Minkä tahansa rikoksen uhri voi tuntea häpeää tapahtuneen johdosta, mikä voi johtaa rikoksen ilmoittamatta jättämiseen. Ikääntyneemmillä ihmisillä asenne saattaa olla kärjistyneempi erityisesti, jos rikoksesta epäilty on joku perheenjäsen tai muuten läheinen henkilö.

Rikosilmoituksen tekeminen verkossa ei ole välttämättä helppoa, jos henkilö ei ole tottunut tietotekniikan käyttäjä. Puhelimitse asiointia voivat hankaloittaa mahdolliset kuulo-ongelmat. Tällöin rikosilmoituksen tekemiseksi on lähdettävä käymään poliisiasemalla, mitä voivat hankaloittaa liikkumisrajoitteet. Rikosilmoituksen tekemiseen ja koko rikosprosessin ajaksi voi olla tarpeen hankkia tukihenkilö.

Rikosprosessin erityisiä haasteita

Rangaistus- ja korvausvaatimusten ja niiden merkityksen ymmärtäminen saattaa joillekin ikääntyneille olla vaikeata tai jopa ylivoimaista. Pitkän rikosprosessin aiheuttama yleinen stressi ja huoli voivat olla ikäihmisen elämässä erityisen raskaita ja huonontaa henkilön yleistä toimintakykyä. Yksin asuvilla tuen tarve on ilmeinen ja monesti myös ikäihmisen läheiset saattavat olla neuvojen ja tuen tarpeessa.

Oikeudenkäynnissä asianomistajalta odotettu kyky kertoa rikostapahtumasta loogisesti on merkittävä vaatimus. Joidenkin ikääntyneiden voi olla mahdotonta muistaa tapahtuman yksityiskohtia. Oikeudenkäynti saattaa aiheuttaa ahdistusta ja pelkoa.

Rikoksen mahdollisia seurauksia

Mahdolliset fyysiset vammat paranevat usein huonommin ja hitaammin kuin nuoremmilla ihmisillä ja myös pysyviä haittoja tai vammoja voi jäädä helpommin. Henkinen toipuminen saattaa kestää pitkään, eivätkä kaikki toivu kokemastaan entiselleen. Rikostapahtuman fyysiset ja psyykkiset seuraukset saattavat tehdä ikäihmisen normaalin arkielämän jatkamisen mahdottomaksi ja johtaa jopa laitoshoidon tarpeeseen.

Jotkut rikokset, esimerkiksi petokset tai kavallukset, voivat johtaa suoranaisiin toimeentulo-ongelmiin.

Palveluja ja tukea

Kuka tahansa voi tehdä niin sanotun huoli-ilmoituksen kohdatessaan ikäihmisen, joka on kohdannut kaltoinkohtelua tai laiminlyöntejä. Huoli-ilmoituksen sosiaaliviranomaisille voi tehdä myös ikäihmisestä, joka on avun ja tuen tarpeessa mahdollisen rikoksen johdosta.

Ikäihmisille tarkoitettuja palveluita voi kysyä oman asuinkunnan vanhussosiaalityöstä tai kiireellisissä tapauksissa sosiaalipäivystyksistä. Ikääntyville ja heidän läheisilleen on Suomi.fi-portaalissa tietoa julkishallinnon palveluista.

Rikosuhripäivystyksen palvelut on tarkoitettu myös ikääntyneille ja heidän läheisilleen. Henkilökohtaista tukihenkilöä voi tiedustella Rikosuhripäivystyksen palvelupisteistä.

Suvanto ry tarjoaa tukea kaltoinkohtelun ja väkivallan uhriksi joutuneille ikääntyneille.

Tietoa ikääntyneiden palveluista tarjoavat myös esimerkiksi Vanhustyön keskusliitto, Omaishoitajaliitto, Perhehoitoliitto ja Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto.