Juristi vastaa: Mikä on lain mukaan jokaisen kansalaisen auttamisvelvollisuus akuuteissa tilanteissa?
Auttamisvelvollisuudesta säädetään pelastuslaissa (379/2011). Säännös yleisestä toimintavelvollisuudesta velvoittaa jokaista toimimaan, jos huomaa tai muutoin saa tietää tulipalon syttyneen taikka muun onnettomuuden tapahtuneen tai uhkaavan. Lailla asetetaan jokaiselle ilmoitusvelvollisuus, hätäilmoituksen tekemisen velvollisuus sekä velvollisuus ryhtyä pelastustoimiin. Ilmoitusvelvollisuutta ei kuitenkaan ole, jos palo saadaan heti omin voimin sammutetuksi tai vaara muutoin torjutuksi. Ilmoitusvelvollisuudella tarkoitetaan velvoitetta ilmoittaa havainnoista vaarassa oleville. Tämän lisäksi on velvollisuus tehdä hätäilmoitus. Viimeiseksi jokaisen tulee ryhtyä oman kykynsä mukaan pelastustoimenpiteisiin.
Vastaava sääntely on myös tieliikennelaissa (729/2018), jonka säännöksen mukaan tienkäyttäjän on jäätävä liikenneonnettomuuspaikalle ja kykynsä mukaan avustettava loukkaantuneita sekä muutoinkin osallistuttava toimenpiteisiin, joihin onnettomuus antaa aihetta. Tienkäyttäjällä tarkoitetaan jokaista, joka on tiellä tai kuljettaa sillä ajoneuvoa tai raitiovaunua.
Pelastuslain mukaisen yleisen toimintavelvollisuuden laiminlyönti tahallisesti tai huolimattomuudesta on rangaistavaa. Jos tekoa ei ole pidettävä vähäisenä tai siitä ei ole muussa laissa säädetty ankarampaa rangaistusta, laiminlyönti katsotaan pelastusrikkomukseksi, josta seuraa sakkorangaistus.
Rikoslaissa (39/1889) sanktioidussa pelastustoimen laiminlyönnissä on puolestaan kyse tahallisesta teosta. Tekoon syyllistyy se, joka ei anna tai hanki hengenvaarassa taikka vakavan terveyden vaarassa olevalle sellaista apua, jota häneltä voidaan kohtuudella edellyttää. Arvioinnissa huomioidaan henkilön mahdollisuus apua antaa tai hankkia sekä tilanteen luonne kokonaisuudessaan. Lisäksi edellytetään, että tekijä on tietoinen hengenvaarasta tai vakavasta vaarasta terveydelle. Rangaistukseksi pelastustoimen laiminlyönnistä voidaan tuomita sakkoa tai enintään kuusi kuukautta vankeutta.
Myös heitteillepano on rikoslaissa sanktioitu. Heitteillepanosäännöstö ei useinkaan tule sovellettavaksi yleisen avustamis- tai toimintavelvollisuuden laiminlyönnin tilanteessa, koska se edellyttää, että tekijä on itse saattanut toisen avuttomaan tilaan taikka hän jättää avuttomaan tilaan henkilön, josta on velvollinen huolehtimaan. Lisäksi edellytetään, että teon kohteena olevalle aiheutuu hengen tai terveyden vaara. Rangaistukseksi voidaan tuomita sakkoa tai jopa kaksi vuotta vankeutta.
Huomattavaa on, että niin pelastuslaki kuin tieliikennelakikin asettaa ensisijaisesti velvollisuuden jäädä paikalle ja ilmoittaa tilanteesta. Vasta ilmoitusten teon jälkeen edellytetään muita toimenpiteitä oman kyvyn mukaisesti. Tämä toimintakyky luonnollisesti vaihtelee eri henkilöillä eikä yleispätevää vähimmäisvaatimusta näille toimille voida asettaa. Lain edellyttämä auttamisvelvollisuus on siis jokaisen täytettävissä ilman erityistaitoja.
Heidi Huusko
Asianajaja
Asianajotoimisto Kontturi & Co Oy
RIKUteema on Rikosuhripäivystyksen verkkojulkaisu. RIKUteeman 2/2022 aiheena on uhrien tukeminen laajoissa rikostapahtumissa. Tilaa uutiskirje, niin saat RIKUteeman suoraan sähköpostiisi.
”Jokainen kokemus tuo varmuutta” – Kuopion kouluhyökkäys oli vapaaehtoisillekin poikkeuksellinen tapaus
Pääkirjoitus: Uhrien oikeudet on turvattava myös isoissa kriiseissä
Kuka on asianomistaja terrori-iskussa tai muussa laajassa väkivaltaiskussa?
Kaksi vuotta Vastaamon tietomurrosta: Näin yksi rikos muutti yhteiskuntaa
Blogi: Yllättävästä ja laajasta rikostapahtumasta selviytynyt uhri on myös rikosprosessin asianomistaja
Uhrit saavat tukea laajoissa rikostapahtumissa Rikosuhripäivystyksestä entistä paremmin
Miten uhria voi auttaa suuren rikostapahtuman jälkeen? Kriisityön asiantuntija vastaa