Nopea poistuminen Siirry sisältöön
Kiusaaminen täyttää usein rikoksen tunnusmerkit, mutta koulussa tapahtunut väkivaltarikos ei ole aina kiusaamista

Kiusaaminen täyttää usein rikoksen tunnusmerkit, mutta koulussa tapahtunut väkivaltarikos ei ole aina kiusaamista

Kiusatuksi joutunut nuori on usein samalla rikoksen uhri, joskaan yksittäisistä kiusaamiseen liittyvistä lievistä rikoksista ei ilmoiteta poliisille herkästi. Sen sijaan koulussa tapahtunut väkivaltarikos ei välttämättä liity kiusaamiseen. ”Pitkään jatkunut henkinen kiusaaminen voi olla paljon vahingollisempaa nuorelle kuin yksittäinen nyrkinisku”, sanoo nuorisoryhmän tutkinnanjohtaja Marko Forss Helsingin poliisista.

Talvella 2020–2021 julkisuuteen tulleet vakavat kouluväkivaltatapaukset muistuttavat siitä, että pahimmillaan pitkään jatkuneella kiusaamisella voi olla erittäin kohtalokkaita seurauksia. Silti on varottava rinnastamasta koulukiusaamista ja kaikkia koulussa tapahtuvia väkivallantekoja.

”On tärkeää erottaa, milloin on kyse kiusaamisesta ja milloin yksittäisestä väkivallanteosta.”

Rikoskomisario ja tutkinnanjohtaja Marko ”Fobba” Forss Helsingin poliisista kertoo, ettei kouluissa tapahtuneessa fyysisesssä väkivallassa ole useimmiten kyse koulukiusaamiseksi luokiteltavasta toiminnasta, vaan esimerkiksi yksittäisten riitatilanteiden eskaloitumisesta.

Forssin mukaan kokonaisuudessaankin vain pieni osa ilmoitetuista nuorten tekemistä väkivaltarikoksista liittyy kiusaamiseen. Tämä toisaalta herättää kysymyksen siitä, ilmoitetaanko koulukiusaamiseen liittyvästä väkivallasta riittävän herkästi poliisille. Yksittäinenkin väkivallanteko tulee aina ottaa tarkempaan tarkasteluun, sillä se saattaa olla vain jäävuoren huippu pitkään jatkuneesta rankasta kiusaamisesta, jota ei syystä tai toisesta aikuisten toimesta ole tunnistettu aikaisemmin.

”On tärkeää erottaa, milloin on kyse kiusaamisesta ja milloin yksittäisestä väkivallanteosta. Itse määrittelen kiusaamisen siten, kuin se tutkimuksissakin määritellään eli toistuvaksi systemaattiseksi toiminnaksi, enkä niinkään yksittäisiksi teoiksi. Jokainen varmasti ymmärtää, että pitkään jatkunut henkinen kiusaaminen voi olla paljon vahingollisempaa nuorelle kuin yksittäinen nyrkinisku.”

Katseet ja eleetkin voivat satuttaa

Kiusatuksi joutunut nuori on usein samalla rikoksen uhri. Forssin mukaan yksittäisistä kiusaamiseen liittyvistä rikoksista, kuten kunnianloukkauksista tai yksityiselämää loukkaavasta tiedon levittämisestä, ei kuitenkaan ilmoiteta poliisille kovin herkästi.

Rikoksen tapahtumista ei tulisi pitää mittarina koulukiusaamisen vakavuudelle. Vaikka kiusaaminen ei täyttäisi rikoksen tunnusmerkkejä, se voi olla nuorelle erittäin haavoittavaa. Tällöin puhutaan sosiaalisesta hyljeksinnästä eli ostrakismista, joka on yksi tyypillisimmistä koulukiusaamisen muodoista. Se on henkistä väkivaltaa, johon on erityisen vaikeaa puuttua, sillä se on usein näkymätöntä ja vaivihkaista, kertovat Heikki Turkka ja Julia Saarholm Aseman lapset ry:stä.

”Nuorelle voi olla vaikea sanoittaa ostrakismia, sillä sitä voi olla vaikea itsekään ymmärtää. Se on katseita, eleitä, someryhmistä ulostiputtamista. Se voi olla paljon tätäkin pienieleisempää ja silti tosi haavoittavaa”, sanoo Saarholm.

”Aikuinen voi auttaa ryhmän ulkopuolelle jätettyä nuorta kysymällä, mitä hänelle kuuluu.”

Viimeisimmän kouluterveyskyselyn mukaan kuusi prosenttia 8. –9.-luokkalaisista nuorista kertoo olevansa yksinäinen välitunneilla. Turkan mukaan aikuisten täytyy nähdä tämä, sillä yksinäiset nuoret ovat usein kiusaamisen uhreja.

Aikuinen voi auttaa ryhmän ulkopuolelle jätettyä nuorta kysymällä, mitä hänelle kuuluu. Yksi mahdollinen väylä tähän ovat niin kutsutut hiljaiset välitunnit, joita markkinoidaan läksyjentekemiseen tarkoitettuna vaihtoehtona normaaleille välitunneille. Todellisuudessa hiljaisten välituntien agenda on tarjota yksinäisille ja kiusatuille nuorille mahdollisuus puhua aikuisille ja verkostoitua muiden yksinäisten nuorten kanssa.

Saarholmin mukaan aikuisten pitää mahdollistaa tiloja, joissa yksinäiset nuoret voivat kohdata ja tehdä vaikka läksyjä, jos eivät muuta uskalla. ”Sekin on enemmän kuin se, että istuu käytävällä yksin, kun muut kävelevät ohi.”

Kiusaamiseen on pyrittävä puuttumaan ennen rikoksen tapahtumista

Läheskään aina kiusaamiseen ei voida siis puuttua ottamalla yhteyttä poliisiin, eikä rikosilmoituksen tekemistä tulisi muutenkaan pitää ensisijaisena ratkaisuna kiusaamiseen. Ehkäisy ja varhainen puuttuminen ovat kaikkein tärkeimmässä roolissa kiusaamisen vastaisessa taistelussa.

Mannerheimin lastensuojeluliitto kertoo, että koulut ovat avainasemassa koulukiusaamisen ehkäisyssä. Kun opettaja puuttuu kiusaamiseen ja noudattaa johdonmukaisesti koulun yhteistä toimintamallia, hän vahvistaa koulun kiusaamisen vastaisia normeja.

Myös vanhemmilla on tärkeä rooli kiusaamisen vastaisessa toiminnassa. MLL kehottaa vanhempia keskustelemaan kiusaamisesta lapsiensa kanssa, vaikka asia ei koskettaisikaan perhettä juuri nyt.

MLL tarjoaa tukea ja neuvoja kiusaamista kohdanneille nuorille ja vanhemmille puhelimitse ja viestitse.

Teksti: Julia Kauppinen

RIKUteema on Rikosuhripäivystyksen verkkojulkaisu. Helmi-maaliskuun 2021 aikana julkaistavien RIKUteema-juttujen aiheena on kiusaaminen ja nuorisoväkivalta. Tilaa uutiskirje, niin saat RIKUteeman suoraan sähköpostiisi.

Lue lisää

Tilaa RIKUteema sähköpostiisi

Tilaa RIKUn uutiskirje, niin saat RIKUteeman suoraan sähköpostiisi.