Blogi
On tärkeää, että rikostapahtuman jälkeen tarjottava psykososiaalinen tuki sisältää aina myös palveluohjausta rikoskokemuksen sekä rikosprosessin asianomistajan roolin käsittelyyn, kirjoittaa RIKUn Etelä-Suomen aluejohtaja Jenni Hellman.
Kun yhteiskunnassa tapahtuu jokin laajamittainen rikostapahtuma, käynnistyy usein pikaisesti useita toimenpiteitä, joiden tavoitteena on auttaa tapahtumalle altistuneita. Psykososiaalinen tuki on osa kuntien vastuulla olevaa lakiin perustuvaa palvelujärjestelmää, joka on osa viranomaisten lakisääteistä valmiussuunnittelua ja varautumista. Yleisempiä Suomessa toteutuneita laajoja rikostapahtumia ovat olleet pääasiallisesti väkivaltatekoja sisältäneet joukkosurmat, kuten kouluissa tapahtuneet ampumiset.
Yllättävän ja vakavan tapahtuman jälkeen suunniteltava ja juuri siinä tilanteessa tarvittava psykososiaalinen tuki sisältää muun muassa monimuotoista psyykkistä ensiapua ja sosiaalityötä palveluineen. Annettavan tuen tavoitteena on lieventää selviytyjän kokemaa psyykkistä ja sosiaalista kuormitusta. Akuutin vaiheen auttavat toimenpiteet eivät kuitenkaan aina huomioi rikosprosessin ja esitutkinnan välitöntä käynnistymistä, eikä akuutissa vaiheessa arvioida uhrin tai todistajan rikosoikeudellisia tarpeita ja palveluohjausta.
Uhrin on tärkeä tietää, mitä tapahtuu, mitä häneltä odotetaan ja mistä saa tukea
Vaikka laajan rikostapahtuman yhteydessä tai välittömästi sen jälkeen käynnistyvät psykososiaaliset auttamistoimet eivät ole riippuvaisia siitä, minkälainen itse rikos on tapahtuman taustalla, olisi kuitenkin tärkeää tunnistaa, että suoraan rikoksen uhriksi joutuneita ja muita vaaralle altistuneita on myös loukattu rikoksella. Se, että on myös rikoksen uhri, lisää psyykkistä kuormittavuutta.
On tärkeää, että myös itse rikoskokemukseen tarjotaan nopeaa ja fokusoitunutta tukea, koska osana kokonaisuutta tulee yleensä käsiteltäväksi koetun rikoksen asianomistajuus. Sitten alkaa rikosprosessi, jota rikoksen uhri asianomistajana joutuu käsittelemään samanaikaisesti – riippumatta siitä haluaako hän osallistua siihen itse.
Palveluohjauksen puute altistaa käytännössä rikosuhrin asemaan, jossa hänen ikään kuin odotetaan toimivan aktiivisesti ja itsenäisesti, mukautuvan erilaisiin viranomaiskäytäntöihin sekä toimivan oman prosessinsa asiantuntijana.
Tutkimuksellisesti tiedetään, että rikosuhrin vaikutusvalta itse rikosprosessin etenemiseen ja sen sisällä toteutuvien menettelyiden suunnitteluun on hyvin vähäinen, mutta jo tieto siitä, miten prosessi etenee, vaikuttaa oman asian hyvään edistämiseen.
Hänen on tärkeää tietää, mitä tulee tapahtumaan, miten kaikki tapahtuu ja ennen kaikkea, mitä häneltä itseltään odotetaan eri vaiheissa prosessia ja milloin hän voi saada tukea.
Monet ovat kokeneet, että prosessin eri vaiheissa saatu informaatio ja tuki ovat kasvattaneet luottamusta omaan toimintakykyyn sekä itse prosessiin. Nämä kokemukset vähentävät rikosprosessissa toissijaisen uhriutumisen riskiä, joka voi toimia myös uhria lisää rikkovana tekijänä. Tutkimuksellisesti tiedetään, että se miten uhrit kokevat oikeusprosessin heitä kohtelevan, myös vaikuttaa prosessin aikana koettuun psyykkiseen kokonaiskuormitukseen sekä laaja-alaisemmin heidän tulevaan selviytymiseensä.
Parhaimmillaan tuki on kriisiavun, rikosoikeudellisen tuen ja juridisen neuvonnan harmoninen kokonaisuus
Rikoksen uhrilla on myös rikosuhridirektiivin (2012) mukainen oikeus tukeen ja tietoon. Rikosuhrilla on oikeus saada ohjausta ja neuvontaa jokaiselta tapaamaltaan viranomaisorganisaatiolta.
Ohjauksella ja neuvonnalla lisätään eri oikeuksien, kuten esimerkiksi oikeusavun, kannattelevan tuen, vahingonkorvauksiin liittyvän neuvonnan sekä suojelun toteutumista. Sen lisäksi terrorististen rikosten uhrien auttamisesta on määritelty erikseen (2012/29/EU). Jäsenvaltioiden on varmistettava, että käytössä on terrorismin uhrien erityistarpeisiin vastaavia tukipalveluja, kuten emotionaalista ja psykologista tukea, oikeudellista, käytännöllistä ja taloudellista neuvontaa sekä apua korvausvaatimuskysymyksissä, ja että ne ovat saatavilla välittömästi terrori-iskun jälkeen ja niin kauan kuin tarpeellista.
On siis tärkeää, että tulevaisuudessa minkä tahansa yllättävän ja vakavan rikostapahtuman jälkeen suunniteltava ja tarjottava psykososiaalinen tuki sisältää aina myös palveluohjausta rikoskokemuksen sekä rikosprosessin asianomistajan roolin käsittelyyn.
Yhdessä tehtävän auttamistyön tavoitteena on rikoksesta selviytyneen henkilön psyykkisen, sosiaalisen ja rikosoikeudellisen toimintakyvyn varmistaminen. Parhaimmillaan tuki on kriisiavun, rikosoikeudellisen käytännön tuen ja lainopillisen neuvonnan harmoninen kokonaisuus.
Teksti: Jenni Hellman, aluejohtaja, Rikosuhripäivystyksen Etelä-Suomen aluetoimisto
Kuva: Anna Taival
RIKUteema on Rikosuhripäivystyksen verkkojulkaisu. RIKUteeman 2/2022 aiheena on uhrien tukeminen laajoissa rikostapahtumissa. Tilaa uutiskirje, niin saat RIKUteeman suoraan sähköpostiisi.
Miten uhria voi auttaa suuren rikostapahtuman jälkeen? Kriisityön asiantuntija vastaa
”Jokainen kokemus tuo varmuutta” – Kuopion kouluhyökkäys oli vapaaehtoisillekin poikkeuksellinen tapaus
Pääkirjoitus: Uhrien oikeudet on turvattava myös isoissa kriiseissä
Kuka on asianomistaja terrori-iskussa tai muussa laajassa väkivaltaiskussa?
Uhrit saavat tukea laajoissa rikostapahtumissa Rikosuhripäivystyksestä entistä paremmin