Anna palautetta PoistuNopea poistuminen Siirry sisältöön

”Ei koske minua” – nettihuijauksen uhriksi voi joutua niin nuori, työikäinen kuin ikääntynyt

Jaana Savolainen

Jaana Savolainen, Kuluttajaliitto.

Verkko- tai puhelinhuijauksen uhreja on vaarallista kategorisoida jonkin raamin sisään, koska silloin herkästi ajatellaan, että ”tämä huijaus ei koske minua”, sanoo Jaana Savolainen. Hän työskentelee projektikoordinaattorina Kuluttajaliiton Huijarit kuriin -hankkeessa.

Millaiset huijaukset ovat korostuneet tänä vuonna Kuluttajaliiton neuvonnassa?

Jaana Savolainen: Tänä vuonna Kuluttajaliiton Huijausinfon neuvontaan on otettu yhteyttä melko tasaisesti eri huijaustyypeistä. Tilastollisesti siellä kuitenkin näkyvät hieman korostuneesti eri tavoin toteutetut huijausviestit ja tietojenkalastelu.

Puhelinhuijausyrityksiä on Suomeen tehty lähiaikoina todella paljon, noin miljoona soittoa kuukaudessa.

Esillä on ollut myös erilaisia puhelinhuijauksia, joissa on tarjottu muun muassa sijoitusmahdollisuutta nimekkääseen yritykseen huipputuotolla tai esiinnytty Microsoft-tukena. Puhelinhuijausyrityksiähän on Suomeen tehty lähiaikoina todella paljon, noin miljoona soittoa kuukaudessa. Ilmiö on kokonaisuudessaan huolestuttava.

Onko koronan myötä tullut uusia nettihuijauksen muotoja?

Savolainen: Varsinaisesti ihan uusia huijausmuotoja ei korona-aikaan ole tullut esille, mutta koronan varjolla muun muassa huijausviestien tekstisisällöt ovat muuttuneet. On lähetetty sähköpostiviestejä eri pankkien nimissä, joissa pyydetään päivittämään yhteystietoja ja muita tietoja viestissä olevan linkin kautta juuri koronaviruksen vuoksi. Viestissä on saattanut olla myös uhkaus tilin sulkemisesta, mikäli vastaanottaja ei päivitä tietojaan viestissä tulleen linkin kautta.

Lisäksi karanteeni- ja eristysteemassa on markkinoitu esimerkiksi kuvakilpailua, johon osallistuessaan voi voittaa älylaitteita. Oikeasti ”osallistuminen” onkin tilausansa, josta seuraa kuukausiveloitus luottokortille.

Sitten on lähetetty sähköpostilla perättömiä ”koronapalkankorotusilmoituksia”, joissa pyydetään linkin kautta allekirjoitusta. Myös helppoa rikastumista on tarjottu etätöitä tekemällä ja sijoittamalla rahaa sähköpostilla lähetetyn linkin kautta.

Koronavirustutkijoina esiintyneet henkilöt ovat liikkuneet ikäihmisten pihoissa, koputelleet ikkunaan ja ilmoittaneet suorittavansa koronatarkastusta. Näin huijarit ovat päässeet asuntoon, ja ”tarkastuksen” yhteydessä uhrilta varastettiin käteistä ja arvoesineitä.

Millainen on tyypillinen nettihuijauksen uhri?

Savolainen: Yleisellä tasolla ei voida ja on vaarallistakin kategorisoida verkko- tai puhelinhuijauksen uhreja jonkin raamin sisään, koska silloin herkästi ajatellaan, että ”tämä huijaus ei koske minua”.

Niin nuoret, työikäiset kuin iäkkäämmätkin miehet ja naiset voivat tulla huijatuksi. On kuitenkin tekijöitä, jotka altistavat huijatuksi tulemiselle, kuten tietämättömyys, miten netissä toimitaan ja mitä tulee ottaa huomioon.

On osattava lukea tekstejä kriittisesti ja suodattamalla.

Hyväuskoisuus on riskitekijä silloin, kun ei ole niin sanottua medialukutaitoa, vaan uskoo kaiken kirjoitetun tekstin, mitä netissä lukee. Ennen oli niin, että mitä lehdissä kirjoitettiin, siihen uskottiin. Tämä ei enää päde, vaan on osattava lukea tekstejä kriittisesti ja suodattamalla. Jos joku asia vaikuttaa liian hyvältä tai jopa liian pahalta ollakseen totta, se ei yleensä ole totta.

Kokemukseni ja tilastojen mukaan romanssihuijatuksi tulee enemmän naisia kuin miehiä, ja sijoitushuijaukset kohdistuva enemmän miehiin kuin naisiin, tosin tämä ero on kuitenkin tasoittumassa. Muissa huijauksissa on jo tasaisemmin kaikenlaisia ja -ikäisiä ihmisiä.

Millaisista huijauksista tulee isoimmat rahalliset menetykset?

Savolainen: Suomessa eniten yksittäiset ihmiset menettävät rahaa sijoitushuijauksissa ja romanssihuijauksissa. Rahanmenetykset voivat olla tuhansista euroista aina satoihin tuhansiin euroihin yksilötasolla. Nämä huijaustyypit ovat myös Suomessa TOP 3 -listan kärjessä.

Varovaisen arvion mukaan Suomessa menetetään eri tyyppisissä verkko- ja puhelinhuijauksissa noin 40 miljoonaa euroa ulkomaille.

Huolestuttava tieto on, että sijoitushuijaukset kasvoivat vuonna 2019 noin 300 prosenttia.

Varovaisen arvion mukaan Suomessa menetetään eri tyyppisissä verkko- ja puhelinhuijauksissa noin 40 miljoonaa euroa ulkomaille ja pankkien toimesta rahaa saadaan palautettua noin 15 miljoonaa euroa takaisin. Eli huijausten ympärillä pyörivät todella suuret rahamäärät.

Miten voi välttyä huijatuksi joutumiselta?

Savolainen: Nettihuijausten välttämisessä tärkeintä on ennaltaehkäistä ongelmia lisäämällä omaa osaamistaan ja tietoaan siitä, kuinka netissä toimiminen on turvallista.

On tärkeää tiedostaa, että huijauksia tehdään nykyisin paljon verkossa ja soittamalla. Kannattaa opetella muutamat tärkeät perusasiat ja pilata nettihuijarin päivä osaamalla ja olemalla tietoinen!

Tässä listaa, mihin kannattaa kiinnittää huomiota ja mitä on hyvä osata:

  • Opettele tarkastamaan verkkokaupan luotettavuus ja maine. Kuluttajaliitto.fi: Verkkokauppa
  • Tarkasta uuden nettituttavan taustat. Huijarit kuriin
  • Huomioi, että mikään luotettava sijoittajataho ei tarjoa puhelimitse englannin kielellä huippusijoitusta.
  • Vieraista osoitteista tai numeroista tulleiden sähköpostien ja tekstiviestien linkkejä ei pidä mennä avaamaan, eikä laittamaan niihin mitään tietoja, sillä poliisi tai pankit eivät kysy sähköpostilla kenenkään pankkitunnuksia tai muita tärkeitä tietoja.
  • Kannattaa myös aina tarkastaa erilaisten kilpailujen ja arvontojen todenperäisyys esimerkiksi yrityksen asiakaspalvelusta ennen osallistumista.
  • Jos et jotain asiaa tiedä, niin kysy! Ei ole tyhmiä kysymyksiä, on vain kysymyksiä.
  • Lisää tietoa verkkohuijauksista ja niiden välttämisestä saat esimerkiksi Kuluttajaliiton huijausinfo.fi-verkkosivuilta.

Lue lisää

RIKU on julkaissut uusia verkkosivuja nettihuijauksista. Kerromme, kuinka kannattaa toimia, jos epäilet joutuneesi nettihuijauksen uhriksi, sekä annamme neuvoja nettihuijauksen tunnistamiseen ja välttämiseen. Kerromme myös kyber- eli verkkorikollisuuden eri muodoista.

Rikosuhripäivystys 116 006

RIKUchat