Lähestymiskielto
Jos pelkäät turvallisuutesi puolesta, voit hakea itsesi ja/tai lastesi suojaksi lähestymiskieltoa sille, joka sinua uhkaa. Lähestymiskielto tarkoittaa, että henkesi, terveytesi, vapautesi tai rauhasi suojaamiseksi voidaan jotakuta toista kieltää ottamasta sinuun yhteyttä.
|
Perusmuotoiseen lähestymiskieltoon määrätty henkilö ei saa tavata suojattavaa henkilöä eikä muutenkaan ottaa häneen yhteyttä tai yrittää sitä. Suojattavaa henkilöä ei saa myöskään seurata tai tarkkailla. Laajennettu lähestymiskielto tarkoittaa myös kieltoa oleskella tietyllä alueella, esimerkiksi suojattavan henkilön vakituisen asunnon, loma-asunnon, työpaikan tai muun oikeuden ratkaisussa erikseen määrätyn paikan läheisyydessä. Teknisesti valvottu lähestymiskielto tulee mahdolliseksi 1.10.2023 alkaen laajennetun lähestymiskiellon tehostamiseksi, ja tuomioistuin voi määrätä sen pidättämiseen oikeutetun virkamiehen vaatimuksesta, mikäli on tarpeen torjua henkeen, terveyteen tai vapauteen kohdistuvaa rikosta. Näissä tilanteissa otetaan huomioon uhkaavan rikoksen vakavuus ja valvontaan määrättävän olosuhteet. Tällöin kieltoon määrätylle voidaan asentaa esimerkiksi tekninen valvontapanta ja hänen tulee pitää mukanaan paikannuspuhelinta, jonka perusteella Rikosseuraamuslaitos valvoo kiellon noudattamista. Perheen sisäiseen lähestymiskieltoon määrätyn henkilön on poistuttava yhteisestä asunnosta eikä hän saa palata sinne. Hän ei myöskään saa tavata eikä muutoin ottaa yhteyttä henkilöön, jota kiellolla suojataan. Kiellettyä on myös suojattavan henkilön seuraaminen ja tarkkailu. Myös perheen sisäinen lähestymiskielto voidaan määrätä laajennettuna koskemaan oleskelua tietyssä muussa paikassa, esimerkiksi yhteisen asunnon läheisyydessä. |
Lähestymiskieltoa voi pyytää kuka tahansa, joka perustellusti tuntee itsensä toisen uhkaamaksi tai häiritsemäksi. Myös syyttäjä-, poliisi- ja sosiaaliviranomainen voi hakea kiellon määräämistä suojattavan puolesta.
Tyypillisiä tapauksia, joissa lähestymiskieltoa voidaan käyttää, ovat puolison väkivaltainen käytös, entisen puolison tai asuinkumppanin väkivaltainen käytös, uhkailu tai häirintä sekä tilanteet, joissa aikuinen lapsi pyrkii kiristämään iäkkäältä vanhemmaltaan rahaa tai pahoinpitelee häntä. Lähestymiskielto voidaan määrätä myös silloin, kun kiellolla suojattava ja kieltoon määrättävä henkilö asuvat samassa asunnossa.
Miten lähestymiskieltoa haetaan?
Lähestymiskieltoa haetaan käräjäoikeudelta yleensä erillisellä hakemuksella. Kieltoa hakiessasi sinun tulee kertoa
- minkälaisen uhan tai häirinnän kohteeksi olet joutunut tai joutumassa
- kenen taholta koet uhkaa tai häirintää
- käsityksesi häirinnän jatkumisesta tai rikoksen uhasta vastaisuudessa
- onko asiassa todistajia tai todisteita
Hyviä kirjallisia todisteita
|
On tärkeää, että kirjaat tapahtumat muistiin välittömästi ja keräät lähestymiskieltohakemuksesi tueksi kaikki mahdolliset todisteet sekä todistajat yhteystietoineen. Mahdolliseen väkivaltaan, häirintään, uhkauksiin tai vapauteen kohdistuviin rikoksiin tehty rikosilmoitus tukee myös lähestymiskiellon hakemista. Mikäli näihin tilanteisiin liittyen poliisi on käynyt rikospaikalla, niistä kannattaa mainita hakemuksessa.
Lähestymiskieltoasian käsittelyssä on merkitystä sillä, miten huolellisesti olet hakemuksesi tehnyt. Voit pyytää oikeusavustajaltasi tai Rikosuhripäivystyksestä apua hakemuksen tekemiseen.
Väliaikainen lähestymiskielto
Jos lähestymiskiellon tarve on välitön, harkitse väliaikaisen lähestymiskiellon hakemista. Väliaikaisen lähestymiskiellon tarkoituksena on katkaista väkivaltakierre, vainoaminen tai muu vakava häirintä mahdollisimman nopeasti. Teknisesti valvottua lähestymiskieltoa ei kuitenkaan voida määrätä väliaikaisena.
Väliaikaisen lähestymiskiellon määräämistä voit pyytää poliisilta, syyttäjältä tai käräjäoikeudelta. Tavallisimmin sitä pyydetään poliisilta tai käräjäoikeudelta. Poliisin tai muun pidättämiseen oikeutetun virkamiehen on määrättävä väliaikainen lähestymiskielto myös omasta aloitteestaan, jos hengen tai terveyden vaarassa olevan henkilön suojan tarpeen arvioidaan sitä selkeästi edellyttävän.
Kun viranomainen määrää väliaikaisen lähestymiskiellon, se astuu voimaan välittömästi. Asia käsitellään perusteellisemmin lähipäivinä käräjäoikeudessa, jossa asia käsitellään ja ratkaistaan, määrätäänkö lähestymiskielto ja kuinka pitkäksi ajaksi (kts. Lähestymiskiellon kesto ja sen uudistaminen alempana tällä sivulla)
Lähestymiskiellon sisältö
Kiellolla ei estetä asiallisista ja erityisestä syystä tapahtuvaa yhteydenottoa. Yhteydenotto on kiellosta huolimatta sallittu esimerkiksi yhteisen lapsen äkillisesti sairastuessa. Ennakoitavissa olevat tilanteet – kuten esimerkiksi lapsen hakeminen toisen vanhemman luota tapaamiseen – tulisi ottaa huomioon jo lähestymiskieltoa koskevassa päätöksessä.
Kiellon määräämisellä sellaisenaan ei ole oikeudellisia vaikutuksia yhteisten lasten huoltoon, tapaamisoikeuteen tai elatukseen. Mikäli kiellolla suojataan lasta omalta vanhemmaltaan, lapsen ja vanhemman väliset tapaamiset voivat silti olla mahdollisia esimerkiksi valvotusti. Tällöin lähestymiskieltoasian yhteydessä ratkaistaan, miten ja kuinka usein lapsen ja vanhemman tapaamiset käytännössä toteutetaan kiellon voimassaoloaikana.
Perheen sisäisen lähestymiskiellon määräämisen edellytykset ovat tiukemmat kuin tavallisen lähestymiskiellon. Kielto voidaan määrätä ainoastaan henkeen, terveyteen tai vapauteen kohdistuvan rikoksen tai sen uhan torjumiseksi. Sitä ei määrätä, jos kyse on rauhaan kohdistuvasta rikoksesta tai häirinnästä.
Perheen sisäisellä lähestymiskiellolla ei puututa osapuolten taloudellisiin velvollisuuksiin esimerkiksi vuokran maksuun, asunnon omistus- tai vuokrasuhteisiin eikä koti-irtaimiston jakoon.
Lähestymiskiellon kesto ja kiellon uudistaminen
Lähestymiskiellon voimassaolo harkitaan tapauskohtaisesti. Perusmuotoinen ja laajennettu lähestymiskielto on voimassa käräjäoikeuden määräämän ajan, kuitenkin enintään vuoden. Perheen sisäinen lähestymiskielto voidaan määrätä enintään kolmeksi kuukaudeksi ja teknisesti valvottu lähestymiskielto enintään kuudeksi kuukaudeksi.
Lähestymiskieltomääräyksen uudistamista haetaan käräjäoikeudesta. Kiellon uudistamista voidaan hakea jo ennen edellisen kiellon päättymistä, mikäli se on tarpeen. Perusmuotoinen ja laajennettu kielto voidaan uudistaa tarvittaessa enintään kahdeksi vuodeksi. Perheen sisäinen lähestymiskielto ja teknisesti valvottu lähestymiskielto voidaan uudistaa enintään kolmeksi kuukaudeksi.
Lähestymiskieltoasian käsittely käräjäoikeudessa
Lähestymiskieltohakemus käsitellään käräjäoikeudessa kiireellisenä. Asia käsitellään rikosasian tavoin oikeudenkäynnissä, jossa käydään läpi asiassa esitetty selvitys sekä kuullaan paikalla olevia osapuolia ja mahdollisia todistajia. Kiellon määräämisen perusteina ovat olosuhteet, oma uhkakokemus sekä mahdollisten todistajien kertomukset. Painavana perusteena voidaan pitää tapahtunutta väkivallantekoa, mutta se ei ole edellytys kiellolle. Myös henkilön häiritseminen tai uhkailu esimerkiksi kotipiirissä, työpaikalla tai julkisilla paikoilla voi olla riittävä peruste lähestymiskiellon määräämiselle.
Jos haet itse tai oikeudenkäyntiavustajasi tuella lähestymiskieltoa tai sinut muuten merkitään hakemukseen hakijaksi, sinun on kiellon hakijana oltava itse paikalla käräjäoikeudessa, kun asiaa käsitellään. Mikäli poliisi pyynnöstäsi määrää väliaikaisen lähestymiskiellon, sinun on oltava silloinkin itse paikalla käräjäoikeudessa, mutta mikäli poliisi on määrännyt väliaikaisen lähestymiskiellon omasta aloitteestaan, sinun ei ole aivan välttämätöntä olla oikeudenkäynnissä paikalla. Jos sinulla kuitenkin on mahdollisuus olla paikalla henkilökohtaisesti kertomassa kiellon tarpeesta ja siihen johtaneista seikoista, siitä voi olla merkittävää hyötyä kiellon vahvistamiseksi. Sinun kannattaa keskustella asiasta sen viranomaisen kanssa, joka on väliaikaisen lähestymiskiellon määrännyt.
Vaikka kieltoon vaadittu ei saapuisi oikeuteen, käräjäoikeus voi ratkaista lähestymiskieltoasian. Lähestymiskielto tulee voimaan heti, kun se on määrätty – riippumatta siitä, valitetaanko siitä hovioikeuteen. Jos lähestymiskielto osoittautuu myöhemmin tarpeettomaksi, sen kumoamista pyydetään käräjäoikeudelta. Asianosaiset eivät voi keskenään sopia kiellon päättymisestä.
Mitä lähestymiskiellon hakeminen maksaa
Lähestymiskiellon hakemisesta ei peritä oikeudenkäyntimaksua.
Käräjäoikeus voi määrätä oikeudenkäyntiavustajan lähestymiskiellon hakijalle tai sille, jota kiellolla on tarkoitus suojata, jos perusteena on epäily suojattavan henkeen, terveyteen tai vapauteen kohdistuneesta rikoksesta ja avustajan määräämistä on pidettävä perusteltuna ottaen huomioon epäillyn rikoksen vakavuus, kiellolla suojattavan henkilökohtaiset olosuhteet ja muut seikat. Tällaisen avustajan palkkio maksetaan valtion varoista.
Mikäli lähestymiskieltoa haetaan häirintään perustuen, hakija vastaa itse mahdollisen oikeudenkäyntiavustajansa kuluista. Tällöin voi selvittää mahdollisuutta julkiseen oikeusapuun, jonka saamiseen vaikuttaa hakijan tulot ja varallisuus, sekä asian luonne. Oikeusturvavakuutukset eivät yleensä kata lähestymiskieltoasioiden kustannuksia. Lähestymiskiellon hakemisesta ei kannata luopua, vaikka ei olisikaan mahdollisuutta käyttää oikeudenkäyntiavustajan palveluja. Käytännössä lähestymiskieltoasiat käsitellään käräjäoikeudessa niin perusteellisesti, että avustaja ei ole välttämättä tarpeen.
Joissain tapauksissa, jos katsotaan, että lähestymiskieltoa haetaan perusteettomasti ja kiusantekomielessä, hävinnyt osapuoli voidaan painavista syistä velvoittaa korvaamaan vastapuolen kohtuulliset oikeudenkäyntikulut osaksi tai kokonaan.
Lähestymiskieltoasian osapuolten tukipalveluihin ohjaaminen
Poliisin tai syyttäjän on tiedusteltava väliaikaisella lähestymiskiellolla suojattavalta, suostuuko hän yhteystietojensa välittämiseen tukipalveluiden tarjoajalle. Luvan saatuaan poliisin on välitettävä suojattavan yhteystiedot ilman aiheetonta viivytystä tukipalveluun.
Rikosuhripäivystyksestä voi kysyä neuvoja ja tukea kaikissa lähestymiskieltoasioissa, kuten esimerkiksi oikeudenkäyntiavustajaan liittyvissä kysymyksissä ja tukihenkilön saamisesta mukaan oikeudenkäyntiin.
Poliisin tai syyttäjän on ilmoitettava myös väliaikaiseen lähestymiskieltoon määrätylle saatavilla olevista tukipalveluista.
Lähestymiskiellon rikkominen
Kaikki lähestymiskiellot merkitään erityiseen poliisin henkilörekisteriin. Jos uhkailu, häirintä tai muu sellainen jatkuu kiellon määräämisen jälkeen, siitä on hyvä ilmoittaa poliisille ja tehdä rikosilmoitus. Jos poliisi hälytetään paikanpäälle, on tärkeää mainita määrätystä lähestymiskiellosta.
Lähestymiskiellon ja/tai väliaikaisen lähestymiskiellon rikkomisesta voidaan rangaista sakolla tai enintään yhdellä vuodella vankeutta. Kiellon rikkominen on virallisen syytteen alainen rikos, jolloin syyttäjällä on oikeus viedä asia oikeuteen suojattavan tahdosta huolimatta.
Lähestymiskiellon rikkomisesta voidaan tuomita myös kieltoon määrätty henkilö, joka rikkoo teknisesti valvottua lähestymiskieltoa koskevassa ratkaisussa määrättyjä velvollisuuksiaan ja siten estää teknisen valvonnan käyttöönottamisen tai toteutumisen.
Lähestymiskiellon rikkomista koskeva rikosasia on käsiteltävä kiireellisenä, jollei rikkomista ole pidettävä kokonaisuutena arvioiden vähäisenä. Käytännössä se tarkoittaa, että poliisin tekemä esitutkinta ja syyttäjän syyteharkinta on suoritettava kiireellisesti, jotta asia käsitellään tarvittaessa tavallista nopeammin myös käräjäoikeudessa.
Ota yhteyttä Rikosuhripäivystykseen
Rikosuhripäivystys 116 006
RIKUchat
Tukihenkilö palvelupisteestä
Muut palvelut
Lue lisää
Lähestymiskielto ja sen hakeminen -esite (pdf)
Lähestymiskielto (tuomioistuinlaitos)
Lähestymiskieltolomakkeet (tuomioistuinlaitos)
Miten lähestymiskieltoa voi hakea ja kuinka nopeasti sen saa?
Lähestymiskielto-oikeudenkäynnin maksut – Juristi vastaa