Ohjeita sovittelua harkitsevalle
Mitä sovittelu on?
Rikos- ja riita-asioiden sovittelu on puolueeton, vapaaehtoinen ja maksuton palvelu. Sovittelussa rikoksen tai riidan osapuolet kohtaavat toisensa. He voivat puhua koulutettujen, puolueettomien ja vaitiolovelvollisten vapaaehtoissovittelijoiden välityksellä tapahtuneesta rikoksesta tai riidasta. Kokemusten ja tunteiden jakaminen on osa neuvottelussa käytävää vuoropuhelua. Sovittelussa käsitellään myös uhrille aiheutuneita henkisiä ja aineellisia haittoja ja voidaan sopia niiden hyvittämisestä. Vahingonkorvaus voidaan sopia suoritettavaksi rahalla tai työllä.
Rikoksen ja riidan osapuolet saavat näin itse vaikuttaa oman asiansa käsittelyyn ja asiaansa koskevaan päätökseen. Sovittelijat huolehtivat siitä, että neuvottelutulos syntyy osapuolten yhteisenä päätöksenä.
Sovittelun edellytyksenä on, että osapuolet suostuvat sovitteluun vapaaehtoisesti ilman painostusta ja ymmärtävät sovittelun merkityksen. Heillä on oikeus milloin tahansa peruuttaa suostumuksensa, minkä jälkeen sovittelu keskeytetään. Myös alaikäisen tulee antaa henkilökohtainen suostumus. Suostumus vaaditaan myös hänen huoltajaltaan tai muulta lailliselta edustajaltaan.
Keitä sovittelussa on paikalla?
Sovitteluneuvottelun järjestää yleensä yksi tai kaksi puolueetonta vapaaehtoissovittelijaa. Lisäksi paikalla ovat rikoksen osapuolet, joiden tulee osallistua sovitteluun henkilökohtaisesti. Itse sovitteluneuvotteluissa ei ole yleensä oikeusavustajia paikalla, mutta uhrin on hyvä varmistaa oikeusturvansa etukäteen mm. millaiseen sopimukseen kannattaa suostua ja millaisia vahingonkorvauksia on oikeutettu vaatimaan.
RIKUn henkilökohtaisesta tukihenkilöstä voi olla apua tilanteissa, joissa sovittelu tuntuisi oikealta ratkaisulta, mutta sovitteluun osallistuminen yksin tuntuu raskaalta. On mahdollista, että sovittelussa oleva asia menee sovittelun lopputuloksesta riippumatta kuitenkin tuomioistuinkäsittelyyn. Sitäkin varten on mahdollista kysyä RIKUsta tukihenkilöä, joka voi olla henkisenä tukena ja opastaa uhria rikosprosessiin liittyvissä käytännön asioissa.
RIKUn tukihenkilöä voi kysyä yhteydenottopyynnöllä tai lähimmästä palvelupisteestä. Vahingonkorvausasioista voi kysyä Juristin puhelinneuvonnasta 0800 161 177 ma-to klo 17-19.
Jos sovittelun osapuolena on alaikäinen, järjestetään sovittelu yleensä siten, että hänellä on mahdollisuus saada tukea huoltajaltaan eli huoltajalla on mahdollisuus olla mukana sovittelussa.
Sopimus
Osapuolten kohtaaminen, vuorovaikutus, ristiriitatilanteen ja rikokseen liittyvien tapahtumien selvittäminen ja tekijän vastuun ottaminen on keskeistä. Sovittelu keskeytetään, jos osapuolet peruvat suostumuksensa sovitteluun, eivät halua jatkaa sovittelua tai käy ilmi, että suostumus ei ole vapaaehtoinen. Sovittelu keskeytetään myös, jos käy ilmi, että jompikumpi osapuoli kokee painostusta sopimukseen, sovittelun edellytykset eivät muutoin täyty tai osapuolet eivät ymmärrä sovittelun merkitystä.
Mikäli sovintoon päästään, siitä tehdään kirjallinen sopimus. Ennen lopullisen sopimuksen tekoa uhri voi vielä halutessaan kysyä apua sopimuksen sisältöön liittyen esimerkiksi omalta lakimiesavustajaltaan tai RIKUsta. Sovinto voi vaikuttaa esitutkinnan rajoittamiseen, syyttämättä jättämiseen, rangaistuksen tuomitsematta jättämiseen tai lieventämiseen sekä rangaistusasteikon lieventämiseen tai rangaistuslajin valintaan.
Jos kyseessä on asianomistajarikos ja uhri luopuu sovittelussa rangaistusvaatimuksesta, asia ei etene oikeusprosessiin, vaan asian käsittely päättyy. Peruttuaan rangaistusvaatimuksen uhri ei siis voi enää uusia sitä, vaikka sama henkilö tekisi häntä kohtaan myöhemmin jonkun toisen rikoksen. Tästä uudesta rikoksesta uhri voi tietysti tehdä rikosilmoituksen ja vaatia rangaistusta, mutta sovittelussa jo käsiteltyä rikosta ei käsitellä enää uudelleen.
Rikosuhripäivystyksen kanta sovitteluun
Rikosuhripäivystyksen näkemyksen mukaan sovittelu on monissa tilanteissa hyvä ja vaihtoehtoinen tapa käsitellä rikosasiaa. Sovittelun edellytyksenä on, että rikoksen tekijä on halukas ottamaan vastuun teostaan ja hyvittämään sen, osapuolet osallistuvat siihen vapaaehtoisesti, eikä rikoksen tekijän kohtaamiseen liity pelkoa. Mikäli rikoksen tekijä ei ole valmis ottamaan vastuuta rikoksesta, ei sovittelulle ole edellytyksiä.
Sovitteluun parhaiten sopivia rikoksia voivat olla esimerkiksi:
- vahingonteot
- kotirauhan häirintä
- varkaudet, näpistykset
- kunniaan kohdistuvat rikokset
- luvattomat käytöt ja käyttövarkaudet
- laiton uhkaus, jos ei ole käytetty hengenvaarallista esinettä
- aikuisten väliset ei-lähisuhteessa tapahtuneet pahoinpitelyt, joista ei ole syntynyt vakavia vammoja
- nuorten väliset keskinäiset pahoinpitelyt, joista ei ole syntynyt vakavia vammoja
Lähisuhdeväkivallan sovittelu päättyi vuoden 2025 alusta alkaen
Lähisuhdeväkivallan sovittelu päättyy vuoden 2025 alusta alkaen. Vuonna 2024 prosessiin tulleita lähisuhdeväkivaltatapauksia saatetaan vielä sovitella. Lähisuhdeväkivaltaa ei voi enää sovitella vuoden 2025 alusta alkaen
Vaikka lähisuhdeväkivallan sovittelu on pääasiallisesti lailla kielletty , on joitakin rikoksia, mitä saa sovitella – siitäkin huolimatta, että ne liittyvät lähisuhteeseen:
- Kaikki asianomistajarikokset, esim. täysi-ikäiseen kohdistunut seksuaalinen ahdistelu ja seksuaalisen kuvan luvaton levittäminen, vammantuottamus, yksityiseen omaisuuteen kohdistunut vahingonteko, varkaus, salakuuntelu ja -katselu, kunnianloukkaus, yksityiselämää loukkaava tiedon levittäminen, kotirauhan rikkominen. Myös laiton uhkaus on asianomistajarikos, paitsi jos sen tekemiseen on käytetty hengenvaarallista välinettä, jolloin laiton uhkaus on virallisen syytteen alainen rikos.
- Alaikäisen huoltajaan tai sukulaiseen kohdistamat rikokset, joista ei ole säädetty ankarampaa rangaistusta kuin sakkoa, kuten esim. yksityiselämää loukkaava tiedon levittäminen, kunnianloukkaus, näpistys, lievä kavallus, lievä vahingonteko, lievä petos, lievä maksuvälinepetos, identiteettivarkaus.
Lähisuhteessa on voinut tapahtua myös sellaisia rikoksia, joita ei saa sovitella. Niistä voidaan kuitenkin keskustella sovittelussa, mutta sopimus voidaan tehdä vain niiden rikosten osalta, joita lain mukaan saa sovitella.