Esitutkinta
Kun poliisi on kirjannut rikosilmoituksen, alkaa esitutkinta. Esitutkinnassa poliisi selvittää tarkemmin mitä on tapahtunut ja millaisia vahinkoja rikoksen uhrille on aiheutunut. Poliisi kuulee rikoksen uhria, epäiltyä ja mahdollisia todistajia sekä hankkii muuta todistusaineistoa kuten esimerkiksi erilaisia lausuntoja, valokuvia ja suorittaa teknistä tutkintaa. Kuulusteluajasta voi sopia poliisin kanssa. Mikäli tulkille on tarvetta, poliisi hankkii sen, jos siitä ilmoitetaan kuulusteluajasta sopiessa. Joissain tilanteissa poliisi voi kuulustella myös puhelimitse. Kuulustelussa ja myöhemmin oikeudenkäynnissä uhrin on kerrottava kaikki asiaan liittyvä ja hänen on puhuttava totta.
Kuulustelusta tehdään pöytäkirja, jonka tiedot uhri joutuu omalta osaltaan allekirjoituksellaan vahvistamaan oikeiksi. Ennen allekirjoittamista, pöytäkirjaan voi pyytää korjauksia ja lisäyksiä, jos siihen on tarvetta.
Yksinkertaisissa ja selvissä asioissa poliisi voi toimittaa ns. suppean esitutkinnan, jos teosta ei ole odotettavissa ankarampaa rangaistusta kuin sakkoa. Tällaisia rikoksia voivat olla esimerkiksi liikenteen vaarantamiset, näpistykset ja huumausaineen käyttörikokset.
Rikoksen tekijä on velvollinen korvaamaan aiheuttamansa vahingot. Poliisi kysyy vahingonkorvausvaatimuksista jo kuulustelutilanteessa. Vahingonkorvauksia voi vaatia esimerkiksi voi vaatia rikoksen tekijältä korkoineen rikoksentekopäivästä lukien. On tärkeää säilyttää kaikki kuitit kuluista. Kulujen perusteleminen kuitein on yksinkertaisempaa. Myös asiantuntijan arvio vahingoittuneen omaisuuden rahallisesta arvosta on hyvä tosite vahingon määrästä. Tavallisimmin vahingonkorvausvaatimukset liittyvät rikkoutuneeseen tai kadonneeseen omaisuuteen, lääke-ja lääkärinkuluihin sekä väkivallan aiheuttamaan kipuun ja särkyyn sekä henkiseen kärsimykseen.
Esitutkinnan päätyttyä poliisi kokoaa kertyneen materiaalin esitutkintapöytäkirjaksi, jos se on asian jatkokäsittelyn kannalta tarpeellista ja toimittaa aineiston syyttäjälle. Uhrilla ja rikoksesta epäillyllä on oikeus saada jäljennös esitutkintapöytäkirjasta. Mikäli uhri ei halua yhteystietojensa päätyvän rikoksesta epäillylle, hänen on hyvä ilmoittaa siitä poliisille.
Suurin osa rikoksista on ns. virallisen syytteen alaisia rikoksia, jolloin poliisi voi tutkia niitä ja syyttäjä syyttää niistä, vaikka asianomistaja ei vaadikaan niistä rangaistusta. Esimerkiksi seksuaalirikokset ja pahoinpitelyt ovat lähes aina virallisen syytteen alaisia rikoksia. Jotkut lievemmät rikokset ovat asianomistajarikoksia, jolloin poliisi voi ottaa tapauksen tutkittavakseen vain siinä tapauksessa, että asianomistaja on ilmoittanut poliisille taisyyttäjälle vaativansa rikokseen syyllistyneelle rangaistusta. Jos asianomistaja peruuttaa rangaistusvaatimuksensa kesken esitutkinnan, poliisi keskeyttää tutkinnan, jolloin uhri voi menettää oikeutensa syytteen nostamiseen myöhemmin. Syyttäjällä on oikeus nostaa syyte myös tietyistä asianomistajarikoksista, jos katsotaan yleisen edun vaativan sitä. Mitä tarkoittaa asianomistajarikos ja virallisen syytteen alainen rikos?
Lue lisää:
Lapsen kuuleminen esitutkinnassa
Laki suojelee asianomistajaa