Oikeudenkäynti

Oikeus kutsuu aikanaan asianosaiset suulliseen oikeudenkäyntiin, jossa kuullaan osapuolia ja todistajia. Lievemmät ja yksinkertaisemmat rikosasiat voidaan ratkaista myös ilman suullista käsittelyä ns. kirjallisessa menettelyssä, mikäli rikokseen epäilty on täysi-ikäinen ja hän on esitutkinnassa tunnustanut teon ja molemmat osapuolet antavat suostumuksensa menettelyyn. Tällöin oikeudenkäyntiä ei välttämättä tarvitse järjestää. Kirjallisessa menettelyssä tuomari ratkaisee asian kirjallisen aineiston perusteella.

Oikeudenkäyntiin tulee kutsu, josta ilmenee, täytyykö uhrin olla henkilökohtaisesti läsnä käsittelyssä. Tällöin heidät kutsutaan sinne sakon uhalla, kuten rikosasian todistajatkin.  Uhrille maksetaan päivärahaa ja korvataan matkakuluja.

Oikeuden istunnot ovat julkisia, jolloin kuka tahansa voi tulla seuraamaan istuntoa. Joissain paljon yksityisyyttä vaativissa tapauksissa voi pyytää asian käsittelyä suljetuin ovin, jolloin ylimääräiset ihmiset poistetaan istuntosalista.

Käräjäoikeus julistaa tuomion heti istunnon jälkeen tai se ilmoittaa päivämäärän, jolloin tuomion saa. Käräjäoikeuden tuomiosta on mahdollisuus valittaa hovioikeuteen joko suoraan tai jatkokäsittelylupaa pyytämällä. Tyytymättömyydestä käräjäoikeuden tuomioon on ilmoitettava viikon kuluessa tuomiosta ja varsinainen kirjallinen valitus on jätettävä käräjäoikeudelle 30 päivän kuluessa tuomiosta. Hovioikeuden antamasta tuomiosta voi hakea valituslupaa korkeimmalta oikeudelta.


Lue lisää:

Laki suojelee asianomistajaa

Johtavatko kaikki rikosilmoitukset oikeudenkäyntiin?

Onko uhrin pakko mennä oikeudenkäyntiin?

Pääseekö ystävä tai tukihenkilö mukaan oikeudenkäyntiin tai sovitteluistuntoon?

Mitä oikeudenkäynnissä tapahtuu?

Tarvitsenko oikeusavustajaa oikeudenkäynnissä?

Mitä oikeusavustajan käyttäminen maksaa?
Joudunko kohtaamaan rikoksen tekijän oikeudenkäynnissä?

Milloin ja mistä oikeudenkäynnin päätöksen saa? Voiko tuomiosta valittaa?